Web 3.0 aloittelijan opas

web 3.0

Käsite Web 3.0 on ollut runsaasti esillä vuoden 2021 aikana. Mitä käsitteellä tarkoitetaan ja miksi Web 3.0 nähdään niin vallankumouksellisena? Tässä artikkelissa luodaan katsaus internetin evoluutioon ja tutustutaan web 3.0 -käsitteeseen kryptovaluuttojen näkökulmasta.

Rekisteröidy Binancelle

Web 1.0 aikakausi

Web 3.0 -käsitteen ymmärtämiseksi on hyvä tutustua ensin internetin historiaan. Sana “web” (verkko) viittaa englantilaisen Tim Berners-Leen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa kehittämään World Wide Webiin (WWW). Tästä muodostui aikanaan internetin keskeinen tiedonhankintajärjestelmä.

Kun puhutaan internetin alkuajoista sekä Web 1.0 -termistä viitataan suurin piirtein vuosien 1991 ja 2004 väliseen aikaan.

Suurin osa nettisivuista oli tuolloin vielä täysin staattisia. Tärkeimpiä Web 1.0 -ajan sovelluksia olivat sähköposti sekä uutisten lukeminen netistä. Hakukoneet olivat tärkeitä Web 1.0 -sovelluksia, ja moni aloitti myös verkkopankin käytön vuoden 2000 taitteessa.

Alla on kuva Netscape Navigatorista, joka oli suosittu selain 1990-luvun puolivälissä. Se toimi myöhemmin pohjana myös Mozilla Firefoxille.

netscape navigator

Kun puhutaan teknologioista ja protokollista, Web 1.0 -ajasta nousee esiin kolme lyhennettä: HTML, URL sekä HTTP.

HTML on lyhenne sanoista Hypertext Markup Language. Se on standardoitu merkintäkieli, jolla verkkosivut rakennetaan . URL on puolestaan lyhenne sanoista Uniform Resource Locator. Kyse on käytännössä nettisivun osoitteesta. HTTP on Hypertext Transfer Protocol eli hypertekstin siirtoprotokolla. Se mahdollistaa informaation liikkumisen palvelinkoneelta sinun selaimeesi.

Web 1.0 oli siis staattisen internetin aikaa. Sivujen toiminnallisuus oli hyvin rajoittunutta, eikä multimediaa näkynyt missään. Hitaat nettiyhteydet eivät olisi edes mahdollistaneet monimutkaisia palveluita. Yritykset omistivat Web 1.0:n aikana omat nettisivunsa ja tuottivat myös niiden sisällön.

Web 2.0 aikakausi

Web 2.0 on nähty valtavana muutoksena siihen, miten internetiä käytetään. Alkuaikojen staattiset ja tylsät nettisivut on korvattu interaktiivisuudella, sosiaalisuudella sekä käyttäjien itse tuottamalla sisällöllä. Web 2.0 on mahdollistanut sisällön levittämisen silmänräpäyksessä miljoonien ihmisten ulottuville.

Vuosituhannen alussa yleistyneet Javascript, CSS ja HTML5 ovat tulleet tutuiksi verkkopalveluiden koodarille. Ne ovat mahdollistaneet aivan uudenlaisen interaktiivisuuden sekä multimediasisällön. Internet-yhteyksin nopeutuminen on ollut myös tärkeää. Nykyisin jokaisella on käytössä laajakaistayhteys myös mobiililaitteissa. Tehokkaat videoiden pakkausmenetelmät mahdollistivat Youtuben sekä muiden striimauspalveluiden nousun.

Web 2.0 -aikakauden katsotaan alkaneen vuoden 2004 tienoilla. Elämme tätä aikakautta parhaillaan. Hyviä esimerkkejä Web 2.0:sta ovat Facebook, Twitter, Youtube sekä Instagram.

twitter

Nykyistä web-aikakautta kutsutaan myös usein termillä social web eli sosiaalinen verkko. Web 2.0:ssa palveluiden käyttäjistä on tullut sisällöntuottajia. Toki, uutissivustot ja hakukoneet ovat Web 1.0 -kaudelta edelleen voimissaan, mutta suurin vallankumous on nähty sosiaalisen median puolella.

Joidenkin mielestä 90-luvulla alkunsa saaneet keskustelufoorumit voi nähdä Web 2.0:n ensiaskeleina. Web 2.0 -pioneeriksi voidaan kutsua myös tammikuussa 2001 perustettua Wikipediaa, johon käyttäjät saavat itse tuottaa sisältöä.

Yksi asia ei ole kuitenkaan muuttunut. Verkkosivut ovat edelleen yritysten omistamia, ja niistä on kasvanut myös globaaleja jättiläisiä. Facebook, Google ja Twitter ovat tehneet valtavasti rahaa Web 2.0 -aikakaudella. Käyttäjät saavat ilmaisen palvelun, koska he ovat web 2.0:ssa tuote, jota myydään mainostajille.

Web 2.0 mobiili, sosiaaliset verkostot ja pilvi

Web 2.0 -aikakaudella luodut innovaatiot perustuvat kolmeen eri ilmiöön: mobiililaitteet, sosiaaliset verkostot sekä pilvilpalvelut.

Vuonna 2007 julkaistun iPhonen jälkeen älypuhelimet ovat levinneet ympäri maailmaa ja parantaneet ihmisten pääsyä internetiin. Web 1.0 -aikoina internetiä käytettiin kotona tai töissä tietokoneella. Yhteys muodostettiin modeemilla puhelinlinjoja pitkin yleensä tunneiksi kerrallaan. Netin käyttö olis myös kallista.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana yhä useampi henkilö on yhteydessä nettiin kellon ympäri. Mobiilisovellukset, nettiselain ja erilaiset ilmoitukset piippaavat taskussa yötä päivää.

Applen toimitusjohtaja Steve Jobs esittelee kaikkien aikojen ensimmäisen iPhonen 9. tammikuuta, 2007. Esitystä voi näin jälkeen päin pitää merkittävänä lähtölaukauksena web 2.0:n hurjalle kasvulle.

Internet oli sen alkuaikoina jokseenkin epäsosiaalinen ja anonyymi paikka. Sitten kuvaan tulivat nettisivut kuten Friendster, MySpace sekä Facebook. “Somekanavien” viehätys oli siinä, että ne koukuttivat käyttäjänsä luomaan uutta sisältöä. Palkinnoksi henkilö saa muiden käyttäjien tykkäyksiä ja kommentteja. Web 2.0:n aikana on perustettu myös sosiaalisia alustatalouden sovelluksia kuten Uber ja Airbnb.

Kolmas web 2.0:n tärkeä palanen ovat pilvipalvelut, jotka vastaavat nettisivujen tuotannosta sekä ylläpidosta. Pilvipalvelujen tarjoajat perustivat datakeskuksia ympäri maailman ja myivät laskentatehoa sekä hosting-palveluita yrityksille. Monet yritykset säästyivät kalliin infrastruktuurin rakentamiselta ja pystyivät skaalautumaan huomattavasti pienemmillä kuluilla.

Web 2.0:n mahdollisuudet ja ongelmat

Web 2.0 -sovellukset ovat mahdollistaneet aivan uudenlaiset ansaintamallit. Sisällöntuottaja voi tienata elantonsa esimerkiksi bloggaamalla tai tekemällä YouTube-videoita. Samalla on syntynyt kokonaan uusi työn tekemisen muoto eli ns. keikkatalous (gig economy). Tämä joustava talouden muoto on mahdollistanut miljoonien ihmisten osa-aikatyön esimerkiksi taksia ajamalla, asuntoaan vuokraamalla, kuljettamalla ruokatilauksia tai myymällä palveluita netissä.

Tärkeä osa Web 2.0:n sovelluksia on ollut mobiilimaksamisen kehitys. Kukaan ei käyttänyt matkapuhelinta maksamiseen vielä 2000-luvun alussa, mutta 2010-luvulla alkanut murros tapahtui todella nopeasti.

uber kuljettaja

Web 2.0 on aiheuttanut myös huolenaiheita. Monista web 2.0 -sovelluksista on tullut maailman suurimpia yrityksiä, jotka hallitsevat käyttäjiensä dataa ja rajoittavat heidän yksityisyyttään. Web 2.0 -sovellukset muodostavat myös ns. muurattuja puutarhoja (walled gardens). Vaikka olisit onnistunut saamaan tuhansia seuraajia Instagramissa ja tuottanut sinne laadukasta sisältöä, et voi ladata seuraajalistaasi tai sen sisältämää dataa toiseen palveluun.

Englanninkielinen termi deplatforming on yleistynyt valitettavasti viime vuosina. Moni suosittu Twitter- ja Youtube-tili on suljettu palveluita hallitsevien yhtiöiden toimesta. Tämä on herättänyt paljon keskustelua sananvapaudesta. Aihe on ollut pinnalla pari vuotta myös koronapandemiaan liittyen.

Palvelun omistavalla yhtiöllä on teoriassa oikeus valita asiakkaansa. Moni on kokenut tilien sulkemisen olevan varsin mielivaltaista. Suositun some-tilin poistosta voi seurata myös valtavia taloudellisia menestyksiä, kun vuosia rakennettu yhteisö katoaa taivaan tuuliin.

Web 3.0 on avoin järjestelmä

Lohkoketjuteknologia ja token-talous on nähty ratkaisuina edellä kuvattuihin ongelmiin. Bitcoinin keksiminen vuonna 2008 mahdollisti digitaalisen rahan käytön hajautetusti ja ilman keskitettyä tahoa. Bitcoin on viime vuosina inspiroinut useita innovaatioita digitaalisen talouden alalla.

Tällaisia ovat olleet esimerkiksi älysopimukset, hajautetut rahoituspalvelut (DeFi), aitoustodistukset (NFTs), digitaaliset yhteisöt (DAOs) sekä kryptovaluuttoja hyödyntävät pelit (play-to-earn games). Puhutaan arvon internetistä eli englanniksi internet of value. Digitaalisen omistamisen varaan on rakentumassa uudenlainen tapa hahmottaa internetiä. Tästä on kyse Web 3.0:ssa eli uuden sukupolven internetissä.

Web 3.0:n ytimessä on avoimuus eli toiminta ilman keskitettyä tahoa, johon käyttäjien olisi luotettava. Web 3.0 -sovellukset rakennetaan pääosin avointa lähdekoodia käyttäen julkiseen lohkoketjuun, ja niiden toimintaa voi seurata kuka tahansa. Esimerkiksi monet tunnetuimmista DeFi-sovelluksista toimivat Ethereumin lohkoketjussa, jonka dataa voi tarkastella Etherscan-sivustolla.

Avoimuuteen kuuluu myös se, että kuka tahansa voi luoda itselleen Web 3.0 -tilin ilman kenenkään lupaa. Tällaisena tilinä toimii usein kryptovaluuttalompakko, jonka yksityisavaimia vain käyttäjä itse hallitsee. Tästä syystä tiliä ei voi myöskään sammuttaa kukaan muu kuin käyttäjä itse.

metamask

Kuvassa näkyvä MetaMask on supersuosittu kryptovaluuttalompakko, jonka avulla voi kirjautua Web 3.0 -sovelluksiin. Se toimi Chrome- sekä Brave-selainten lisäosana.

Web 3.0:ssa mikään yksittäinen taho ei ylläpidä järjestelmää, vaan luottamus rakennetaan lohkoketjuteknologian tarjoamien vertaisverkkojen avulla. Jos haluat ymmärtää kuinka lohkoketjuteknologia onnistuu saavuttamaan tämän luottamuksen ja turvan, niin lue tämä aloittelijaystävällinen artikkeli!

Web 3.0 ja käyttäjien taloudelliset kannustimet

Web 3.0:n avoin ympäristö kannustaa käyttäjiä hyötymään netin käytöstä myös taloudellisesti. Web 3.0 -talouteen kuuluvat oleellisena osana kryptovaluutat.

Web 3.0 -sovelluksissa on tyypillistä, että käyttäjät saavat palkkioksi kryptovaluuttaa (tokeneita) suhteessa heidän käyttöasteeseensa. Myöhemmin he voivat halutessaan vaihtaa tokenit täysin avoimesti ja luottamuksettomasti esimerkiksi Bitcoiniin tai fiat-valuuttoihin. Hyvä esimerkki tällaisesta voisi olla Web 3.0 -musiikkisovellus, johon muusikko voi itse ladata kappaleensa ja omistaa levityksestä saadut tuotot.

Palvelujen omille tokeneille voidaan myös määrittää erilaisia ominaisuuksia. Usein tokenit toimivat sovelluksen hallintotokenina (governance token) eli tokenin omistajat voivat osallistua äänestyksiin projektin hallinnosta ja tulevaisuudesta. Usein näissä tilanteissa yhden tokenin omistaminen oikeuttaa yhteen ääneen.

Tokenisaation tulevaisuudesta on esitetty villejä spekulaatioita juuri siksi, koska ne näyttävät toimivan erittäin tehokkaana tapana insentivoida käyttäjiä sekä kasvattaa nopeasti palvelun kokoa.

Hyvä esimerkki on vuonna 2017 perustettu kryptovaluuttapörssi Binance. Se on  kasvanut markkinoiden suurimmaksi pörssiksi ja on joidenkin arvioiden mukaan jopa 300 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoinen. Binancen nopeaan kasvuun on vaikuttanut pörssin oma BNB-token, jota omistamalla käyttäjät saavat monenlaisia etuja.

Yritykset voivat tulevaisuudessa laskea liikkeelle osan yrityksen osakkeista tokeneina ja airdropata osan näistä aikaisemmille asiakkailleen. Loput voidaan esim. varata seuraavan vuoden asiakkaille heidän tilaustensa koon mukaan.

On myös spekuloitu sillä, että julkkikset lanseeraisivat Web 3.0 -ympäristössä omat tokeninsa (social tokens). Julkkiksen suosio olisi näin ollen mitattavissa suoraan tokenin markkina-arvosta some-alustan seuraajamäärien sijaan.

Tärkeä käsite Web 3.0 -taloudessa ovat airdropit, joissa palvelu jakaa käyttäjilleen ilmaiseksi tokeneita. Ideana on saada lisää käyttäjiä sekä mainosta. Yksi tunnetuimmista airdropeista oli hajautetun kryptovaluuttavälittäjän Uniswapin airdrop syksyllä 2020, jossa jokainen protokollaa aikaisemmin käyttänyt sai 400 UNI-tokenia (airdropin aikoihin noin 1000 euroa).

Web 3.0 haasteet

Web 3.0 kuulostaa todelliselta unelmalta. Valta palautetaan globaaleilta korporaatioilta takaisin kansalle. Jokainen palvelun käyttäjä voi jatkossa saada oman siivunsa palvelun menestyksestä, eivätkä rikkaudet valu vain pienen eliitin taskuun. Todellisuus ei ole vielä näin ruusuinen. Web 3.0:lla on edessään paljon haasteita. Käydään niitä läpi seuraavaksi.

Ensimmäinen haaste koskee teknologiaa. Web 3.0 -sovellusten käyttö on vielä kaukana 2.0 -netin helppoudesta. Peruskäyttäjän on hanskattava Web 3.0 -lompakon käyttö ja osattava hallita omaa tietoturvaansa. Tarvitset lompakkoosi myös kryptovaluuttaa. Oman haasteensa tuo sovellusten leviäminen Ethereum-alustalta muillekin platformeille.

Web 3.0 -sovellukset joutuvat myös luottamaan keskitettyyn teknologiaan. Web 2.0:n yhteydessä mainitut pilvipalvelut ovat tästä hyvä esimerkki. Esimerkikisi hajautetun pörssin käyttöliittymä on hostattava jossain. Tämän lisäksi myös internetin käyttö tapahtuu edelleen keskuspalvelinten kautta.

IPFS-teknologia tarjoaa tähän aikanaan ratkaisun. Senkin käyttö vaatii erillisen selaimen, eikä tiedostojen varastointi hajautetusti ole vielä simppeliä puuhaa. Voit lukea aiheesta lisää Filecoin-oppaasta.

Kuvassa on suositun PancakeSwapin etusivu. Kyseessä on hajautettu pörssi (DEX).

pancakeswap

Yksi Web 3.0:n suurimmista myyntivalteista on omistusoikeuden siirtyminen tavallisille ihmisille. Vaikka näin myös tapahtuu, niin kuka tekee tässä ympäristössä suurimman tilin? Twitterin perustaja Jack Dorsey sai aikaan joulukuussa 2021 valtavan kohun sohaistuaan Web 3.0 -ampiaispesää.

Hän kirjoitti seuraavan twiitin.

Dorseyn mukaan  ajatus Web 3.0:n hajautetusta omistuksesta ei pidä paikkaansa. Hänen mielestään DeFi-apit ovat edelleen pääomasijoittajien kontrollissa. Tästä on myös olemassa paljon faktaa.

Uniswap on markkinoiden suosituin hajautettu pörssi. Vaikka itse sovellus on desentralisoitu ja Uniswapin UNI-tokenia jopa airdropattiin palvelun käyttäjille, niin taustalla on kuitenkin teknologiayritys. Jonkun on koodattava Uniswap-appi sekä sen käyttöliittymä. Tämän teknologiafirman ovat rahoittaneet pääomasijoittajat, jotka tekevät hirmuisen tilin firman & palvelun arvon noustessa.

Lähes jokainen kryptoprojekti on käynnistynyt viime vuosina privaateilla rahoituskierroksilla, jossa pääomasijoittajat ovat tulleet mukaan projektin alkuvaiheessa. Kun peruskäyttäjä on päässyt sijoittamaan appiin, VC:t ovat tehneet jo 100x tai 1000x -tilin. Tästä ongelmasta ei päästä koskaan täysin eroon, sillä jonkun on aina rahoitettava uusien projektien kehitys.

DAO:t eli hajautetut organisaatiot tuovat varmasti muutosta myös projektien rahoitukseen. Lisäksi tavallisilla käyttäjillä on mahdollisuus tehdä merkittävää tiliä, vaikka eivät pääsisikään mukaan pääomasijoittajien kyytiin. Monet DeFi-palveluiden airdropeista ovat olleet vuoden tai parin sisällä kymmenien tuhansien dollareiden arvoisia.

Jokainen voi myös sijoittaa vapaasti tuntemattomien DeFi-projektien tokeneihin ja yrittää löytää seuraavan 1000x-nousijan. Näitä on nähty jokaisen nousumarkkinan aikana useita kappaleita.

Vaikka Web 3.0:ssa on vielä omat haasteensa, se on kuitenkin askel kohti parempaa tulevaisuutta.

Web 3.0: lukemista, kirjoittamista ja omistamista

Internetin evoluution voisi tiivistää siten, että netin käyttöön on lisätty aina uusia ominaisuuksia uuden aikakauden koittaessa. Jos 1990-luvun internet (web 1.0) tarjosi käyttäjilleen vain mahdollisuuden lukea web-sivuja, niin 2000-luvun internet (web 2.0) antoi heille vapauden ilmaista itseään.

Web 3.0 on lisännyt tähän yhtälöön digitaalisen omistamisen. Kaikki sisällöntuotannon arvo ei päädy enää nettisovellusten kehittäjille vaan siitä hyötyvät web 3.0 -ympäristössä myös palveluiden käyttäjät.

Ohessa internetin kehityskaari tiivistettynä:

  • Web 1.0 = lukemista
  • Web 2.0 = lukemista ja kirjoittamista
  • Web 3.0 = lukemista, kirjoittamista sekä omistamista

Haluatko jatkaa opintoja vielä syvemmälle Web 3.0:n parissa? Tähän ympäristöön liittyy oleellisesti myös termi metaversumi. Tsekkaa tämä Bitcoinkeskuksen artikkeli seuraavaksi!

Photo by Charles Deluvio on Unsplash, Photo by Paul Hanaoka on Unsplash, Photo by Souvik Banerjee on Unsplash

Alec Baldwin eToro


Disclaimer: Bitcoinkeskus ei anna sijoitusvinkkejä eikä suosittele ostamaan mitään tiettyä kryptovaluuttaa. Kryptovaluutat sisältävät suuren riskin sijoituksen menettämisestä. Vuoden 2018 aikana suurin osa tunnetuista kryptovaluutoista on pudonnut yli 90% kurssihuipustaan. Lue lisää info-sivulta.