Perustiedot
28
maalis
virtuaalivaluuttojen verotus

Sivusto sisältää affiliate-linkkejä. Bitcoinkeskus voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos vierailet yhteistyökumppaneiden sivuilla linkkiemme kautta. Saat lisätietoja mainoksista info-sivulta.

Virtuaalivaluuttojen verotus

Tämä artikkeli on opas kryptovaluuttojen verotuksesta. Käymme läpi yleisimmät kysymykset verotukseen liittyen. Jokaisen kryptosijoittajan on pidettävä kirjaa omista kaupoistaan ja ilmoitettava luovutusvoitot verottajalle joka vuosi. Tämä voi aluksi tuntua haastavalta, mutta Suomessa on jo varsin selkeät pelisäännöt kryptovaluuttojen verotukseen. Tämä artikkeli auttaa sinut alkuun prosessissa.

Artikkeli on päivitetty 28.3.2022. Sen sisältö pohjautuu Verohallinnon webinaareihin, jotka löytyvät Youtubesta. Suosittelemme vahvasti käymään nämä videot läpi! Bitcoinkeskus ei voi seurata Verohallinnon mahdollisia muutoksia joka päivä. Tämän oppaan tarkoitus on antaa helppotajuinen yleiskuvaus kryptovaluuttojen verotuksesta. Jos luet artikkelin esim. kuukausia julkaisupäivän jälkeen, sen sisältö voi olla paikoin vanhentunut. Tarkista aina uusimmat tiedot Verohallinnon sivuilta.

Huom. Artikkelin sisältö löytyy myös videoformaatissa Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavalta.

Yleistä kryptovaluuttojen verotuksesta

Käydään ensin läpi yleisen tason määritykset verotukseen liittyen. Aloitetaan termistöstä. Käytämme tässä artikkelissa sekä sanaa virtuaalivaluutta että kryptovaluutta. Näillä tarkoitetaan yhtä ja samaa asiaa. Verohallinnon virallisissa oppaissa puhutaan tällä hetkellä virtuaalivaluutasta.

Kun puhutaan virtuaalivaluuttojen verotuksesta, niin miten sen raamit määritellään? Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutta on digitaalisessa muodossa olevaa arvoa, joka täyttää seuraavat ehdot:

  1. Se ei ole keskuspankin liikkeelle laskema eikä virallinen maksuväline.
  2. Henkilö voi käyttää sitä maksuvälineenä.
  3. Sitä voidaan siirtää, tallentaa ja vaihtaa sähköisesti.

Virtuaalivaluutan on täytettävä kaikki yllä olevat ehdot. Esimerkiksi euro ei täytä määritelmää, koska se on virallinen maksuväline.

Määritelmä on erittäin laaja. Se kattaa nykyisellään lähes kaikki erilaiset kryptovaluutat sekä niihin liittyvät projektit. Virtuaalivaluutan määritelmään mahtuvat esimerkiksi Bitcoin, Ethereum-alustalle luodut tokenit (Aave, Chainlink, Uniswap, Apecoin) sekä stablecoinit (USDT, USDC). Tsekkaa artikkelin lopusta myös NFT:n verotus.

Virtuaalivaluutat ovat tuloverotuksen näkökulmasta (digitaalista) omaisuutta. Ne eivät ole arvopapereita, virallista valuuttaa tai virallisia maksuvälineitä.

Tulevaisuudessa virtuaalivaluutta todennäköisesti korvataan osuvammalla termillä, kuten krypto-omaisuus tai virtuaaliomaisuus. Sana valuutta voi olla monissa tapauksissa jopa harhaanjohtava. Toistaiseksi mennään kuitenkin virtuaalivaluutalla.

Miten kryptovaluuttoja verotetaan

Tutkitaan seuraavaksi, miten kryptovaluuttoja oikein verotetaan. Tähän on olemassa varsin selkeät pelisäännöt. Koska kryptovaluutat (virtuaalivaluutat) luokitellaan omaisuudeksi, niiden käyttö missä tahansa tilanteessa on verotuksen realisoiva tapahtuma.

Otetaan kolme esimerkkiä tyypillistä tilanteista.

  1. Vaihdat virtuaalivaluuttaa viralliseen valuuttaan, eli myyt esimerkiksi bitcoineja euroiksi.
  2. Ostat virtuaalivaluutalla tuotteita tai palveluita.
  3. Vaihdat virtuaalivaluuttaa toiseen virtuaalivaluuttaan.

Ensimmäinen esimerkki lienee selkeä jokaiselle sijoittajalle. Toinen esimerkki voi olla joillekin uutta tietoa. Se myös rajoittaa kryptovaluuttojen käyttöä maksuvälineenä. Tuotteita tai palveluita ei ole fiksua ostaa kryptovaluutoilla nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Kolmas esimerkki on yhä yleisempi toimenpide kryptovaluuttasijoittajalle. Kaikki tunnetut kryptovaluuttapörssit mahdollistavat nykyisin kryptovaluuttojen suorat vaihdot ilman myyntiä välillä euroiksi. Voit vaihtaa esimerkiksi bitcoinit suoraan litecoineiksi.

Tässä kohtaa on hyvä tehdä selväksi eräs asia, joka voi aiheuttaa hämmennystä aloitteleville sijoittajille. Kryptovaluuttojen siirto lompakosta toiseen ei realisoi verotusta.

Mikä on käytössä oleva kryptovaluuttojen verotusprosentti? Tällä hetkellä verokanta 30 prosenttia 30.000 euroon saakka ja yli menevästä osasta 34 prosenttia.

Milloin verottajalle tehdään ilmoitus?

Siirrytään sitten käytännön toimenpiteisiin. Missä tilanteessa sijoittajan on tehtävä ilmoitus verottajalle? Entä mitä tietoja transaktioista on oikein kerättävä?

Aloitetaan ensin tärkeästä pointista. Jos olet vain ostanut kryptovaluuttoja euroilla, niin ilmoitettavaa ei verovuoden aikana ole. Kryptovaluutan luovutusta ei ole silloin tapahtunut.

Verottajalle on tehtävä ilmoitus, kun olet luopunut kryptovaluutastasi joko euroja tai toista kryptovaluuttaa vastaan. Nämä esimerkit käytiin edellisessä kappaleessa läpi. Ilmoitusta varten sinun on selvitettävä kaupoistasi seuraavat asiat.

  1. Luovutuspäivä ja luovutushinta, eli milloin olet myynyt kryptovaluuttaa ja millä kurssilla.
  2. Hankintapäivä ja hankintahinta, eli milloin olet ostanut kryptovaluuttaa ja millä kurssilla.
  3. Hankkimisesta ja luovutuksesta aiheutuneet menot.

Tämän lisäksi virtuaalivaluuttoihin liittyy myös muun tyyppisiä tuloja. Tällaisia ovat esimerkiksi airdroppina saadut kryptovaluutat tai louhintatulot. Näitä käydään artikkelissa myöhemmin läpi.

Muista myös ilmoittaa tulot ajoissa! Vuoden 2021 osalta veroilmoituksen määräpäivät ovat 1.4. (toiminimiyrittäjät ja heidän puolisonsa) sekä 10.5, 17.5. ja 24.5. palkansaajille. Tarkista oma määräpäiväsi Verohallinnon sivuilta.

Kryptovaluuttojen verotuksen tarvittavat tiedot

Käydään seuraavaksi läpi kryptovaluuttojen verotuksen laskentaa. Edellisessä kappaleessa mainittiin kuusi tärkeää tietuetta, jotka sijoittajan on kaupoista kerättävä. Seuraavassa selvitetään ne tarkemmin käytännön esimerkkien avulla.

Luovutuspäivä ja luovutushinta

Luovutuspäivä on se päivä, jolloin virtuaalivaluutasta on luovuttu. Käytännössä on kyse siitä hetkestä, kun olet myynyt virtuaalivaluuttasi euroiksi, vaihtanut toiseen virtuaalivaluuttaan tai hankkinut palveluita.

Luovutushinta on se kurssi, jolla olet virtuaalivaluutastasi luopunut. Esimerkkejä:

  1. Myyt yhden (1) bitcoinin kryptovaluuttapörssissä euroiksi ja saat tilillesi 50.000 euroa. Luovutushinta oli silloin 50.000 euroa.
  2. Vaihdat yhden (1) bitcoinin kymmeneen (10) litecoiniin tilanteessa, jossa yhden litecoinin hinta on 5000 euroa. Kymmenen litecoinin hinta on silloin 50.000 euroa eli luovutushinta oli myös 50.000 euroa.
  3. Ostat yhdellä (1) bitcoinilla auton, jonka hinta on 50.000 euroa. Luovutushinta on jälleen 50.000 euroa.

Luovutushinnan kohdalla useimmin kysymyksiä aiheuttaa juuri toinen esimerkki. Kun kryptovaluuttaa vaihdetaan suoraan toiseen kryptovaluuttaan, on käytettävä hankittavien kryptovaluuttojen käypää arvoa. Yllä oleva esimerkki on käytännössä vain lyhennetty versio seuraavasta operaatiosta:

  1. Myyt yhden (1) bitcoinin euroiksi ja saat tilillesi 50.000 euroa.
  2. Ostat 50.000 eurolla 10 litecoinia.

Bitcoinin luovutushinta on 50.000 euroa ja litecoinien hankintahinta puolestaan 5.000 euroa per kolikko. Suora treidi kryptovaluutasta toiseen on sijoittajan kannalta fiksumpaa, koska selviät yhdellä kaupalla ja säästät siten kaupankäyntikuluissa.

Suositut vero-ohjelmistot kuten Koinly & Cointracking laskevat käyvän arvon automaattisesti, sillä ne sisältävät kryptovaluuttojen historialliset kurssit. Jos pidät kirjaa käsin esimerkiksi Excelissä, voit hakea käyvän arvon esimerkiksi coinmarketcap.com -sivustolta (lähde: Verohallinto Youtube, 19:30 alkaen) .

Klikkaa Coimarketcapista haluamaasi valuuttaa ja valitse sen jälkeen Historical Data -välilehti. Alla on esimerkki Bitcoinin kurssidatasta.

bitcoin-history

Huomaa, että kurssit ovat oletuksena näkyvissä dollareissa. Voit klikata Coinmarketcapin oikeasta ylänurkasta valuutan myös suoraan euroiksi.

Verottaja ohjeistaa käyttämään johdonmukaisesti tiettyä kurssia. Voit käyttää esimerkiksi luovutuspäivän päätöskurssia. On tärkeää käyttää samaa metodia sekä samaa sivustoa kaikissa verovuoden luovutushintojen laskelmissa.

Hankintapäivä, hankintahinta sekä menot

Siirrytään seuraavaksi yhtälön toiselle puolelle. Luovutusvoiton laskemiseksi meidän on selvitettävä myös hankintapäivä ja hankintahinta. Nämä ovat teoriassa yksinkertaisia asioita, mutta käytännössä tilanne on paljon mutkikkaampi.

Hankintapäivä on nimensä mukaisesti se päivä, jolloin luovutuksen kyseessä oleva virtuaalivaluutta on hankittu. Hankintahinta on sitten eurojen määrä, millä kyseisen virtuaalivaluutta on hankittu. Kaikki on yksinkertaista niin kauan, kun ostettu ja myytävä yksikkömäärä pysyy samana.

Kun puhutaan kryptovaluuttoihin sijoittamisesta, osto- ja myyntimäärät vaihtelevat. Voit esimerkiksi ostaa tänään yhden bitcoinin, huomenna toisen ja ylihuomenna kolmannen. Jos myyt viikon päästä kaikki kolme bitcoinia yhdessä treidissä, niin sinulla onkin yhtäkkiä kolme eri hankintapäivää ja hankintahintaa!

Entä jos myyt viikon päästä vain yhden Bitcoiniin. Mitä kolmesta eri hankintahinnasta on silloin käytettävä? Suomessa on käytössä monille tuttu FIFO-periaate eli First In First Out. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin hankittu omaisuus katsotaan myös myytävän ensin, jos henkilö ei muuta osoita.

Esimerkki: Ostetaan bitcoinia kolmena eri päivänä kolmella eri kurssilla.

  1. Osto, 1 bitcoin, 28.3. kurssilla 50.000 euroa
  2. Osto, 1 bitcoin, 29.3. kurssilla 55.000 euroa
  3. Osto, 1 bitcoin, 30.3. kurssilla 60.000 euroa

Oletetaan nyt, että myyt yhden näistä bitcoineista kurssin ollessa 70.000 euroa. Silloin käyttäisit hankintahintana 50.000 euroa. Jos myyt kaikki kolme bitcoinia yhdessä treidissä, sinun täytyy jakaa kauppa kirjanpidossa kolmeen yhden bitcoinin myyntiin ja määrittää luovutusvoitot jokaiselle bitcoinille erikseen. Vero-ohjelmistot osaavat tehdä tämän automaattisesti.

Mitä ovat sitten hankintamenot tai luovutusmenot? Nämä ovat käytännössä kryptovaluuttapörssien perimät välityspalkkiot. Yleensä ne ovat 0,1 % – 2 % suuruusluokkaa per kauppa, riippuen käytetystä pörssistä. Välityspalkkiot löydät pörssin treidaushistoriasta.

Esimerkki luovutusvoiton ja luovutustappion laskemisesta

Otetaan seuraavaksi helppo käytännön esimerkki luovutusvoiton- sekä tappion laskemisesta.

Ostotapahtuma: 16.2.2021

Henkilö ostaa 10 bitcoinia hintaan 2000 euroa / kappale. Kauppapaikka perii tästä operaatiosta 200 euron välityspalkkion.

Hankintahinta 10 bitcoinille on näin ollen 10*2000 euroa plus 200 euron välityspalkkio eli 20200 euroa. Yhden bitcoinin hankintahinta on siten 2020 euroa.

Luovutustappio: 16.7.2021

Oletetaan tilanne, jossa henkilö säikähtää kurssilaskua ja haluaa myydä kaksi ostamistaan bitcoineista hintaan 1500 euroa / kappale. Kauppapaikka perii myynnistä lisäksi 150 euron välityspalkkion.

Luovutushinta kahdelle bitcoinille on näin ollen 2*1500 euroa miinus 150 euron välityspalkkio eli 2850 euroa. Yhden bitcoinin luovutushinta on 1425 euroa. Tästä kaupasta olisi syntynyt luovutustappiota 595 euroa per bitcoin (1425 miinus 2020) eli yhteensä 1190 euroa.

Luovutusvoitto: 1.11.2021

Otetaan esimerkki, jossa on tehty ostoilla voittoa. Bitcoinin arvo on noussut kurssiin 4000 euroa / kappale. Henkilö haluaa myydä kaksi bitcoinia. Kauppapaikka perii treidistä 400 euron välityspalkkion.

Luovutushinta on kahdelle bitcoinille 2*4000 euroa miinus 400 euron välityspalkkio eli 7600 euroa. Luovutusvoittoa syntyy 1780 euroa per bitcoin (3800 miinus 2020), eli kaupasta kokonaisuutena 3560 euroa.

Miten edellä kuvatut esimerkit raportoidaan verotukseen? Voit katsoa Verohallinnon opasteen tältä videolta alkaen kohdasta 29:00. Verohallinnon sivuilta löytyy myös yksityiskohtainen opas, jossa täyttö ohjeistetaan askel askeleelta kuvien kera. Emme toista tässä artikkelissa näitä ohjeita.

Jos kauppoja on valtavia määriä, niin verottajan mukaan (lähde: edellä linkattu video) on mahdollista tehdä yksi ilmoitus kaikista voitollisista kaupoista ja yksi ilmoitus tappiollisista kaupoista. On tärkeää erotella ne juuri edellä mainitulla tavalla. Tässä tapauksessa ilmoitukseen lisätään lopuksi myös liitetiedosto, missä kaupat on eritelty.

Hankintameno-olettaman käyttö

Kun tiedot luovutuksista syötetään OmaVeroon, on syytä muistaa hankintameno-olettaman käyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että verovelvollisella on oikeus käyttää itselleen edullisnta hankintahintaa.

Hankintameno-olettama kuuluu seuraavasti. Jos hankintapäivästä on yli 10 vuotta, voidaan todelliseksi hankintahinnaksi laskea 40 prosenttia myyntihinnasta. Jos hankintapäivästä on alle 10 vuotta, niin hankintameno-olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta.

Palataan edelliseen esimerkkiin, jossa myydään kahta bitcoinia voitollisesti hintaan 4000 euroa kappale (yhteensä 8000 euroa). Niiden hankintahinta oli 2000 euroa / kappale eli yhteensä 4000 euroa.  Kun kaupasta on alle 10 vuotta, niin hankintameno-olettama olisi 20 prosenttia.

Tässä tapauksessa hankintameno-olettama olisi 0,20 * 8000 euroa eli 1600 euroa. Tämä on huomattavasti pienempi summa kuin hankintahinta. Näin ollen verovelvollisen ei kannata käyttää sitä. Mitä korkeampi hankintahinta on, sitä vähemmän myyntivoittoa muodostuu eli sitä vähemmän maksat veroja.

Jos hankintahinta olisi ollut vain esimerkiksi 1000 euroa, silloin hankintameno-olettamaa (1600 euroa) kannattaisi käyttää. Luovutusvoitto pienenisi hieman alkuperäisestä.

Verovapaat luovutusvoitot

Käydään lopuksi läpi piensijoittajia koskeva laki, joka ymmärretään usein väärin.

Tuloverolain mukaan luovutusvoitto ei ole verotettavaa tuloa, jos verovuoden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1000 euroa. Boldattu sana on tässä kohtaa tärkeä. Jotkut ovat käsittäneet lain siten, että alle 1000 euron luovutusvoitot olisivat verovapaita.

Selitetään näiden kahden ero seuraavalla esimerkillä.

  1. Henkilö myy bitcoineja 900 euron edestä. Niiden hankintahinta oli 500 euroa, jolloin luovutusvoittoa syntyy 400 euron edestä. Tämä on verovapaata tuloa.
  2. Henkilö myy bitcoineja 9000 euron edestä. Niiden hankintahinta oli 8600 euroa, jolloin luovutusvoittoa syntyy 400 euron edestä. Tämä ei ole verovapaata tuloa.

Vastaavasti vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetä sellaista tappiota, jossa verovuoden yhteenlasketut hankintahinnat ovat alle 1000 euroa.

Esimerkki: henkilö myy bitcoineja 500 euron edestä, joiden hankintahinta oli 900 euroa. Tappiota syntyy 400 euroa. Tämä ei ole vähennyskelpoista.

Muista, että kaupat on silti ilmoitettava verottajalle, vaikka ne olisivat verovapaita tai vähennyskelvottomia!

Menetysten käsittely verotuksessa (hakkeroinnit yms.)

Kryptovaluutat ovat hyvin poikkeuksellinen sijoitusluokka. Ei ole mitenkään harvinaista, että sijoittaja menettää jossain vaiheessa uraansa kryptovaluuttoja muuten kuin myyntien kautta. Tällaisia ovat mm.  seuraavat tapaukset.

  1. Henkilö joutuu huijauksen kohteeksi.
  2. Kryptovaluuttapörssi hakkeroidaan.
  3. Privaattiavaimet katoavat.

Ensimmäinen tapaus on valitettavan yleinen. Henkilö voi joutua verkkokalastelun (phishing) kohteeksi ja erehtyä antamaan verkkorikollisille pääsyn lompakkoonsa. Kryptovaluutat voi myös menettää tallettamalla ne rikollisten pyörittämään palveluun, mistä niitä ei saa enää takaisin.

Kryptovaluuttapörssien hakkerointeja esiintyy yhä. Nykyisin ne koskevat lähinnä pienempiä kauppapaikkoja.

Kolmas esimerkki voi olla tilanne, jossa henkilö unohtaa käyttämänsä lompakon salansanan tai PIN-koodin ja on hävittänyt palautusavaimet.

Verottajan mukaan (lähde: Youtube alkaen kohdasta 41:00) tällaisia menetyksiä ei voi vähentää verotuksessa. Menetetty virtuaalivaluutta poistetaan FIFO-laskelmasta sillä ajanhetkellä kun se on menetetty. Tästä ei synny verotettavaa luovutusvoittoa eikä vähennettävää luovutustappiota.

Kryptovaluuttojen vero-ohjelmat

Kryptovaluuttojen verotus on helppoa puuhaa jos transaktioita on vähän ja kauppaa tehdään vain parilla eri kryptovaluutalla. Kun treidien määrä kasvaa, muuttuu FIFO-laskenta nopeasti liian työlääksi.

Verkosta löytyy nykyisin paljon erilaisia työkaluja. Niiden etuna on juuri FIFO-laskenta ja oikeiden hankintahintojen määrittely, kun kryptovaluuttoja myydään sekalaisissa erissä. Tuo työ olisi esim. käsipelillä Excelissä erittäin vaikeaa.

Suomalaisten suosiossa on tällä hetkellä Koinly-niminen palvelu. Se tukee tunnetuimpia kryptovaluuttapörssejä ja tarjoaa suomenkielisen käyttöliittymän. Löydät Koinlysta pääosin positiivista palautetta mm. sosiaalisesta mediasta.

koinlyio

Bitcoinkeskus suosittelee tutustumaan myös Cointracking-ohjelmistoon, joka on niin ikään markkinoiden parhaimmistoa. Se tukee käytännössä kaikkia tunnettuja pörssejä. API:n avulla voit jopa automatisoida treidien siirtämisen ohjelmaan. Cointrackingin avulla voit myös tehdä laskelman verottajaa varten.

Jos käytät apuohjelmistoja verotuksen laskemiseen, teet sen aina omalla vastuullasi. Muista, että eri ohjelmistoja ei ole välttämättä suunniteltu Suomen verotukseen. Esimerkiksi hankintameno-olettama voi puuttua tai laskutapana voi olla oletuksena jokin muu kuin FIFO.

Kannattaa käydä laskelmat huolellisesti läpi. Tämä koskee myös omia näppäilyvirheitä, joita voi helposti syntyjä, jos syötät satoja tai tuhansia transaktioita käsin. Moni vero-ohjelmisto mahdollistaa treidien automaattiset lisäykset API:n avulla.

Muistiinpanovelvollisuus

Nostetaan seuraavaksi esiin tärkeä pointti. Jokaisella kryptosijoittajalla on muistinpanovelvollisuus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että verotukseen annetut tiedot täytyy pystyä tarvittaessa todistamaan.

Sijoittajan kannattaa ladata tasaisin väliajoin raportteja tehdyistä treideistä sekä transaktioista. Jokaisessa kauppapaikassa on aina oma käyttöliittymänsä, mutta löydät raportit yleensä oman tilin tiedoista. On fiksua myös ottaa Excel/CSV-raporttien lisäksi screenshotteja.

Raportteja on hyvä ladata säännöllisin väliajoin, jos kauppapaikka menee esimerkiksi konkurssiin. Palveluun voi myös tulla tietomurtoja, tai pörssi voi esimerkiksi poistaa vanhaa dataa käyttäjille kertomatta.

Lompakko-ohjelmistoista löytyy myös yleensä transaktiohistoria. Voit myös käyttää tarvittaessa blockchain explorer -sivustoja kuten etherscan.io (Ethereum-lohkoketju) tai blockchain.com (Bitcoin-lohkoketju).

Raporttien kerääminen koskee myös muita tuloja, kuten louhintaa tai steikkausta.

Muut kryptovaluuttatulot (louhinta, steikkaus) sekä erikoistilanteet (NFT, airdrop, bonukset)

Käydään lopuksi läpi muutamia tärkeitä osa-alueita, jotka eivät ole tyypillistä kryptovaluuttojen treidausta. Tällaisia ovat mm. louhinnasta ja steikkauksesta saadut tulot. Uusi ilmiö on myös debit-korttien cashback-bonukset sekä airdropit.

Cashbackit

Cashbackilla tarkoitetaan tässä tapauksessa henkilön tilille palautuvaa rahaa debit-kortin käytön yhteydessä. Tunnetuin debit-korttien tarjoaja on Suomessakin erittäin suosittu Crypto.com. Sen casbackit alkavat yhdestä prosentista ja nousevat ylöspäin kortin tasosta riippuen.

Cashback hyvitetään Crypto.comin tapauksessa palvelun omana CRO-tokenina käyttäjän lompakkoon.

Sosiaalisen median perusteella vaikuttaa siltä, että moni kuvittelee cashbackin olevan verovapaata tuloa. Tämä siksi, koska se on rinnastettu bonuskorttien bonuksiin. Verohallinnon näkökulma on kuitenkin toinen. Saatu hyvitys katsotaan veronalaiseksi pääomatuloksi saantihetken käyvällä arvolla.

Jos saat esimerkiksi 50 kpl CRO-tokeneita cashbackina, sinun täytyy kirjata ylös niiden euromääräinen arvo saantihetkellä. Tämä toimii samalla hankintahintana ko. tokeneille tulevaisuuden luovutuksia varten.

Päivitys 1.4. Verohallinto on julkaissut päivityksen, jonka mukaan ilmaiskortilla saatu cashback on verotovapaata tuloa. Tällaisia hyvityksiä ei tarvitse ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. On syytä huomioida myös seuraava: hankintahinta on 0 euroa tällaisille cashback-tokeneille. Voit kuitenkin käyttää edellä kuvattua hankintameno-olettamaa.

NFT-verotus

NFT on noussut viime vuosina yhä suositummaksi sijoituskohteeksi. Tällä hetkellä kyse on ennen kaikkea digitaalisesta taiteesta, josta hyvänä esimerkkinä toimii Bored Ape Yacht Club. NFT on itsessään token, jota voidaan säilyttää NFT:tä tukevissa kryptovaluuttalompakoissa.

opensea-bayc

NFT:n verotukseen liittyy kaksi näkökulmaa: NFT:n luominen & myyminen tai valmiin NFT:n ostaminen. Kannattaa tsekata tämä Verohallinnon video kohdasta 16:30 alkaen yksityiskohtaisempaa selvennystä varten.

Koska NFT:tä myytäessä ei lähtökohtaisesti luovuteta tekijänoikeutta, kyseessä on verottajan mukaan muu ansiotulo. Tällaisia ovat myös mahdolliset rojaltit, joita tekijä saa myymisen jälkeen.

NFT:n luominen eli ”minttaus” vaatii yleensä Etheriä. Tämän minttausmaksun yhteydessä voi syntyä luovutusvoittoa. Kun NFT sitten myydään kauppapaikassa, saadaan lähes poikkeuksetta maksu virtuaalivaluuttana. Jos NFT myydään esim. 10.000 eurolla, mikä vastaisi 5 kpl Etheriä, niin tästä saadaan ETH-tokenien hankintahinta jatkoa varten. Kyseinen 10.000 euroa olisi puolestaan NFT:n tekijälle ansiotuloa.

Kun ostetaan valmiiksi luotu NFT, käytetään todennäköisesti taas ETH-valuuttaa. Kyse on silloin tuotteen tai palvelun ostosta, jossa tapahtuu aivan normaali luovutuslaskenta kaupankäynnin yhteydessä. Ostettu NFT saa samalla hankintahinnan.

Kun NFT joku päivä myydään, sen luovutushintaa verrattaan hankintahintaan ja lasketaan mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio. Jos myyt NFT:si esim. 10.000 eurolla / 5 ETH, niin maksajan sinulle antamat Etherit saavat samalla hankintahinnan (2.000 eur / kappale) jatkoa varten.

Eli NFT-kaupankäynnissä on huomioitava maksuvälineenä käytetyn valuutan (usein ETH) luovutus sekä varsinaisen NFT:n luovutus. Molemmista voi tulla voittoa tai tappiota.

Huom. NFT-kaupankäyntiin voi liittyä myös arvonlisäverotus, jos sitä harjoitetaan liiketoiminnan muodossa. Katso lisätietoja edellä linkatusta Verohallinnon videosta.

Wrappaus

Wrappaus on toimenpide, joka on tuttu etenkin Bitcoiniin liittyen. Wrapped Bitcoin eli WBTC on markkina-arvoltan selvästi suurin wrapped token. Mistä tässä on kyse, ja miten wrappaus verotetaan?

Wrappaus on tarpeen tilanteessa, jossa henkilö haluaa käyttää bitcoineja esim. vakuutena Ethereum-alustan DeFi-palveluissa. Koska Bitcoinin lohkoketju ei ole yhteensopiva Ethereumin kanssa, on bitcoinit ensin wrapattava. Niistä luodaan Ethereum-token WBTC, jonka arvo on 1:1 oikean Bitcoinin kanssa. Nykyisin wrapped-tokeneita on helppoa hankkia suoraan pörsseistä.

Käyttäjä voi treidata omistamansa Wrapped Bitcoinin muihin kryptovaluuttoihin tai vaihtaa sen takaisin oikeaan Bitcoiniin.

Wrappaus on verotuksen realisoiva tapahtuma, koska henkilö luopuu omasta Bitcoinistaan ja saa tilalle täysin uusia tokeneita. Jos käyttäjä treidaa wrapatun tokenin esim. Ethereumiin, kyse on jälleen verotuksen realisoitavasta tapahtumasta. Sama koskee myös tilannetta, jossa WBTC vaihdettaan takaisin oikeaan Bitcoiniin.

Kaikki wrapped token -operaatiot ovat siis verotuksen realisoivia tapahtumia. Luovutusvoitto lasketaan aina normaaliin tapaan.

Louhinta ja steikkaus

Louhinta ja steikkaus ovat yleisimpiä tapoja tienata kryptovaluutoilla myös muuta tuloa. Tätä verotetaan hieman eri tavalla kuin kryptovaluuttojen treidausta.

Louhinnalla tarkoitetaan Proof of Work -lohkoketjun ylläpitotyötä. Käytössä on silloin fyysinen louhintalaite, joka voi olla ASIC, GPU tai CPU. Saatava tulo verotetaan ansiotulona, josta voi vähentää louhinnan kulut.

Steikkauksella tarkoitetaan Proof of Stake -lohkoketjun ylläpitotyötä. Se on yleistynyt viime vuosina valtavasti. Steikkaus on käytännössä virtuaalista louhintaa, jossa fyysisen laitteen sijasta lukitaan tokeneita. Steikkauksella saadut tulot verotetaan pääomatulona.

Tulo realisoituu molemmissa tapauksissa sillä hetkellä, kun palkkiona saatu kryptovaluutta siirtyy henkilön hallintaan. Tämä voi tarkoittaa omaa lompakkoa, louhintapoolin tiliä tai vastaavaa.

Louhinnan kulut, kuten laitehankinnat ja sähkölaskut, voi vähentää veronalaisesta tulosta. Lue tarkempia tietoja Verohallinnon sivuilta.

Airdropit

Airdropit ovat käytännössä ilmaiseksi jaettavia kryptovaluuttoja. Ne toimivat usein markkinointimekanismina, eli airdroppeja voi saada suorittamalla tiettyjä tehtäviä sosiaalisessa mediassa. Tällaisia ovat mm. Twiitin tai Facebook-postauksen jakaminen tai muu promootio.

Verottajan näkökulmasta airdropit ovat ansiotuloa saantihetken käyvällä arvolla. Tässä viitataan nimenomaan tilanteeseen, jossa henkilö on tehnyt airdropin saamiseksi työtä. Jos saat esimerkiksi lompakkoosi 100 kpl yhden euron arvoisia tokeneita, niiden saantihetken käypä arvo on 100 euroa. Tästä muodostuu myös hankintahinta kyseisille tokeneille (1e / kappale) tulevia luovutuksia varten.

Jos tiettyä tokenia tippuu lompakkoon pieniä määriä useita kertoja, voi esimerkiksi yhden päivän airdropin niputtaa samaan.

Airdrop voidaan saada myös vastikkeetta. Jos airdrop perustuu varallisuuden kerryttämään tuloon, niin silloin kyseessä on muu pääomatulo.


Oletko jo tilannut Bitcoinkeskuksen uutiskirjeen? Jos et, niin klikkaa tästä ja liity postituslistalle! Tarjolla on joka viikko teknistä analyysia sekä katsauksia tärkeimpiin tapahtumiin!

Disclaimer: Kryptovaluutat ovat korkean riskin sijoituskohde. Tutustu huolella riskeihin ja verotukseen ennen sijoittamista. Bitcoinkeskus.comin informaatiota ei pidä tulkita sijoitusneuvoksi. Lue lisää info-sivulta.

8 kommenttia

  1. Aivan järjetön verottajan tulkinta cryptorahojen verotuksesta.

    TAAS verotuksellisesti tehdään täysin mahdottomaksi jonkin toimialan kehittyminen ja tässä tapaukseesa harrastaa cryptorahoihin sijoittamista. Joka ainoasta transaktiosta pitäisi maksaa veroja ja kun siirrät pikkukolikoita cryptopörssistä FIAT valuutaksia niin joka välissä täytyy maksaa välitysmaksuja. Jos teet voittoa 20 euroa, niin helposti kaiken siirtelyn jälkeen maksat 50 euroa kuluja että saa verot maksettua.

    Suomen kaltainen cryptoraha verotus käytössä muka useissa maissa. Tämä on aivan puppua, väite ei perustu mihinkään tosiasiaan vaan on puhdas ja perusteeton väite, verotuskäytännön tueksi.

    Cryptorahan kaivostoiminta Suomessa. Maksettu korvaus realisoituu heti kun cryptorahan saa omaan hallintaansa. Voi hyvää päivää näitä verottajan tulkintoja. Suomessa Bitcoinin kaivamiseen menee enemmän sähköä, kuin siitä saa tuloa. Ja vielä pitäisi nolla tulosta maksaa vielä veroakin. Verottaja ottaa sähkö kulutuksesta, eli sähkölaskusta jo 30-40 prosenttia veroa. Kaivostoiminta on tarkoituksella laitettu tuloverotuksen alaiseksi, ettei verottajan tarvitse kuluja huomioidan (voi tehdä vähennyksiä, mutta maksa verot ensin. EHKÄ voit saada palautuksia).

    Eikö verottajan ahneudella ole mitään rajaa, silmät kiiluen olettavat että kaikilla on nyt kymmeniätuhansia, tai miljoonia cryptotileillään sekä kaivoskoneet jauhavat satumaisia omaisuuksia. Turha luulo tälläisellä verotuksella, Suomi on pieni ja pienenä pysyy.

  2. Ymmärsinkö oikein että steikkauksesta maksetaan ns tupla vero? Eli kun steikkauksesta saa kolikon (sen arvo sillä hetkellä on pääomatuloa) + sillä hetkellä kun myy ne euroksi.

    alla verohallinnon tulkinta:
    2.5.2 Proof of stake -protokolla

    Uusien virtuaalivaluuttojen saanto voi perustua jo olemassa olevan virtuaalivaluutan määrään lukitsemiseen hetkeksi verkon käyttöön kyseisen virtuaalivaluuttojen turvaamiseksi. Vastineeksi tästä voi saada esimerkiksi vuodessa 5% lisää virtuaalivaluuttaa nykyisten päälle, jotka maksetaan päivittäin (proof of stake -protokolla). Tällöin verotuksessa katsotaan, että kyse on olemassa olevaan varallisuuteen eli aiemmin omistettuun virtuaalivaluuttaan suoraan perustuvasta tulosta, jolloin lisänä saadun virtuaalivaluutan arvo verotetaan pääomatulona.

    Tulo realisoituu verotettavaksi sillä hetkellä, kun virtuaalivaluutan haltija saa uuden virtuaalivaluutan vallintaansa. Tulon määrä on saadun virtuaalivaluutan käypä arvo samalla hetkellä. Saadun bruttotulon määrä on samalla hankintahinta uudelle virtuaalivaluutalle. Vanhojen virtuaalivaluuttojen hankintahinta säilyy ennallaan alkuperäisen hankintahinnan suuruisena. Samaa periaatetta voidaan soveltaa verotuksessa muihinkin tilanteisiin, joissa saatu tulo perustuu pelkästään aiemmin omistetun virtuaalivaluutan tuottamaan tuloon.

  3. Nyt meni kyllä ohjeessa väärin tuo airdrop-kohta. Verohallinnon seminaarissa käsiteltiin tilannetta, jossa airdropin saamiseksi on tehty jotakin työtä. Tällöin se on ilman muuta ansiotuloa.

    Yli 90% airdropeista perustuvat jonkin tokenin omistamiseen tai holdaamiseen lohkoketjussa. Kyseessä saattaa olla myös satunnaisesti valittu osoite tai jonkin tietyn palvelun asiakkaana aiemmin omia pääomiaan käyttänyt osoite.

    Tällöin airdropit ovat ilman muuta pääomatuloa.

  4. Ymmärsinkö kirjoittamistasi ohjeista/verottajan sivulta ja kommenteista päätellen oikein, että nykyisellään louhintatulo verotetaan ansiotulona ja tämä voidaan kirjata verotukseen esimerkiksi kuukausittain muutettuna tulona? Eli karkea esimerkki syyskuussa louhintatuloa olisi tullut 100 € edestä ja samalla laitteistolla sekä samalla tuotolla lokakuussa louhintatulo olisi kryptovaluuttojen hintojen kasvaessa ollut 115 € (eli sama louhintateho, mutta btc:n hinta noussut, jonka vuoksi kuukausitasolla muutettuna tuloa olisi ollut enemmän). Meneekö asia näin?

    Lisäksi jos esimerkin omaisesti viime vuonna louhittua bitcoinia olisi ollut vuoden lopulla euroiksi käännettynä 1000 € edestä. Jos louhintalompakossa pidän bitcoinia 5 vuoden ajan ja tässä ajassa bitcoinin arvo esimerkiksi tuplaantuisi. Eli tällöin euroiksi muutettuna lompakon arvo olisi 2000 €. Joudunko tästä 1000 € arvon muutoksesta maksamaan vaihtotilanteessa vielä verot pääomatulon mukaan? Verotus voi toki muuttua vuosien saatossa, mutta menisikö tällä hetkellä verotus tässä asiassa näin?

    1. Tämä kannattaa kyllä varmistaa muilta mainaajilta, Suomessa lienee jotain omia Telegram- tai Facebook-ryhmiä. Tai sitten verottajalta suoraan. Bitcoinkeskuksen tiimissä ei kukaan harrasta louhintaa, joten tuo on vähän huonosti hallussa oleva alue. Vaikuttaisi äkkiseltään siltä, että olet kyllä ymmärtänyt ihan oikein.

  5. Verotus Future/Margin -kryptokaupoissa, eli silloin kun käytetään vipua, on ihmeen epäselvästi ohjeistettu verottajan toimesta. Itse olen ymmärtänyt että vipukaupoissa voitto on verotettavaa tuloa mutta tappioita ei voisi vähentää. Löytyisikö tähän varmistusta tai virallista tietoa? Esim. Binancessa aika moni varmaan tietämättään päätyy tekemään vipukauppoja ohjeistuksen puutteen vuoksi.

    Entäpä jos vipu on -1x (= 1x short, löytyy esim. FTX:stä)? Tämä mahdollistaisi shorttaamisen, mutta lasketaanko tämäkin vipukaupaksi josta tappioita ei voi vähentää?

    1. Tähän ei Bitcoinkeskuksella ole mitään aukotonta tietoa. Oma arvaus on se, kuten kirjoitit, että moni piensijoittaja ei varmasti edes ajattele tekevänsä vipukauppoja. Moni ei välttämättä ymmärrä tietyissä treidausplatformeissa tekevänsä myöskään CFD-kauppaa. Tai ei tiedä niiden verotuksen eroista. Tai ei ilmoita verottajalle mitään (tätä emme suosittele). Verottajahan saa ilmoituksia vain murto-osalta kryptojen omistajista.

      Vero-ohjeistus on tuon osalta hyvin epäselvää eikä rajanvetokaan ole selkeää. Asiasta pitäisi varmasti hakea ennakkotapauksia. Todennäköisesti alan ammattilaiset tekevät vipukauppaa yrityksen kautta. Kysele vaikka lisää Elmox Oy:stä, joka on alan asiantuntija. Jos selvität asiaa enemmän ja saat jotain lisätietoa, niin kommentoi ihmeessä tänne!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.