Virtuaalivaluuttojen verotus

virtuaalivaluuttojen verotus

Virtuaalivaluuttojen verotus on hyvin oleellinen asia kryptovaluuttoihin liittyen. Jos olet ostanut ja myynyt kryptovaluuttoja verovuoden aikana, sinun on ilmoitettava mahdolliset luovutusvoitoitot oma-aloitteisesti verottajalle. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten kryptovaluutta verotus toimii Suomessa.

Rekisteröidy Binancelle

Huom. Tämä ohje on päivitetty 29.3.2021. Bitcoinkeskus ei voi seurata Verohallinnon mahdollisia muutoksia joka päivä. Tämän artikkelin tarkoitus on antaa helppotajuinen yleiskuvaus verotuksen nykytilasta. Verohallinto päivittää tasaisin väliajoin verotusohjeita. Lue aina uusimmat tiedot Verohallinnon sivuilta.

Bitcoinkeskus suosittelee vahvasti katsomaan alla olevan videon, jossa veroasiantuntija Elmo Koivunen käy läpi verotuksen tilaa. Video on julkaistu 19.3.2021.

Virtuaalivaluuttojen verotus – historiaa

Käydään ensin läpi virtuaalivaluuttojen verotushistoriaa, sillä se on hyvä ymmärtää ennen nykyisen linjauksen tulkintaa.

Kryptovaluutta verotus toimi pitkään vanhan, vuonna 2013 julkaistun, ohjeistuksen pohjalta. Tässä linjauksessa Suomi oli eri asemassa moneen muuhun maahan verrattuna. Suomi halusi verottaa virtuaalivaluttoja vain silloin, kun suoritettiin myyntitapahtuma fiat-rahaan.

Henkilö saattoi treidata vapaasti ja maksoi verot ainoastaan tuottojen kotiutusvaiheessa euroiksi. Tämä oli varsin simppeli tapa ja monien sijoittajien suosiossa. Verottaja muutti kuitenkin linjauksen radikaalisti kesällä 2018, mikä aiheutti reilun vuoden mittaisen sekasorron.

Verohallinto linjasi vuonna 2018, että virtuaalivaluuttoja ryhdytään verottamaan muiden finanssi-instrumenttien tavoin. Käytännössä jokainen myyntitapahtuma realisoi arvonmuutoksen, ei pelkästään euroiksi vaihtaminen.  Tämä muutos aiheuttaa yhä hämmennystä etenkin aloittelevien sijoittajien kohdalla.

Binance etusivu
Binance on suosittu pörssi, jossa treidataan kryptovaluuttojen toisiinsa ilman myyntiä väliksi euroissa. Kaikki nämä treidit ovat nyt verotettavia tapahtumia.

Vuoden 2018 linjaus toi Suomen verotuksen muiden maiden tyyliseksi, tosin yhdellä merkittävällä puutteella. Verohallinto ilmoitti ensin, että luovutustappiot eivät olisi vähennyskelpoisia. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että kryptovaluuttasijoittaminen muuttui täysin mahdottomaksi.

Suomen kryptovaluuttayhteisö ei onneksi hyväksynyt tätä epäkohtaa. Verohallinnon epäreilut linjaukset vietiin lopulta aina korkeimpaan oikeuteen saakka, josta saatiin sijoittajille mieluinen päätös. Virtuaalivaluuttojen eri luovutustilanteissa pitää nykyisin soveltaa tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä mukaan lukien luovutustappioiden vähentäminen.

Mikä on käytössä oleva kryptovaluutta verotus prosentti? Tällä hetkellä verokanta 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja yli menevästä osasta 34 prosenttia.

Katso verohallinnon ohjeistus kohdasta 1.1 Yleistä virtuaalivaluuttojen luonteesta.

Virtuaalivaluuttojen verotus 2021

Virtuaalivaluuttojen verotus muuttuu ajan myötä, koska kryptovaluuttaskene menee jatkuvasti eteenpäin. Paras esimerkki tästä lienee DeFi eli hajautetut finanssipalvelut. Tunnetuimmat DeFi-protokollat ovat lainapalvelu Aave sekä hajautettu pörssi Uniswap.

DeFi on tuonut mukanaan täysin uusia sijoitusmuotoja. Esimerkiksi kryptovaluuttojen lainaaminen Aave-palveluun ja korkotuoton saaminen. Uniswap on puolestaan hajautettu pörssi, josta sijoittaja voi tienata tuloa pääomalleen likviditeettipoolien kautta. Näiden lisäksi on tullut kokonaan uusia sijoitusmuotoja, kuten yield farming.

Korkoa voi tienata sijoituksilleen myös keskitettyjen lainapalveluiden (CeFi) kautta. Näistä esimerkkejä ovat Celsius Network sekä BlockFi.

BlockFi
BlockFi on suosittu lainapalvelu.

Veroasiantuntija Elmo Koivunen muistuttaa Konsensus Ry:n videolla, että lainapalvelun käytössä on riski luovutuksen realisoitumisesta. Katsooko verottaja, jotta kryptovaluutta ei ole enää ko. henkilön omassa hallussa? Koivunen kertoo, että käynnissä on tällä hetkellä (kevät 2021) selvitystyö korkotileihin liittyen.

Toinen tärkeä osa-alue ovat erilaiset viputuotteet. Niiden suosio on räjähtänyt viime vuosina. On syytä muistaa, että viputuotteiden käyttö voidaan rinnastaa CFD-treidaukseen, jossa tappiot eivät ole vähennyskelpoisia yksityishenkilöille. Koivunen kertoo Konsensuksen verovideolla, että futuureista tappioita ei voi myöskään vähentää. Myös tässä sektorissa on käynnissä selvityksiä, joiden avulla voidaan saada tarkempia linjauksia verottajalta.

Kolmas rajusti yleistynyt sijoitusmuoto on staking eli steikkaus. Markkinoilla on jo kymmeniä eri kryptovaluuttoja, jotka tarjoavat staking-mahdollisuutta. Ne eivät käytä siis Bitcoinin kaltaista louhintaa (Proof of Work). Lohkoketjua ylläpitävät validaattorit, jotka steikkaavat ko. valuuttaa. Steikkaus onnistuu nykyisin esim. Binancen kautta helposti pienillä summilla.

Steikkauksesta on tärkeä ymmärtää, että sitä ei veroteta samalla tavalla kuin louhintaa. Steikkausta verotetaan pääomatulona, louhintaa sen sijaan ansiotulona.

Kannattaa ehdottomasti tsekata myös Henri Väkeväisen ja Elmo Koivusen rakentama virtuaalivaluuttojen verosuunnittelu -kurssi! Se on mahtava infopaketti tämän hetkisestä tilanteesta.

Kryptovaluutat eivät ole virallisia maksuvälineitä

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kryptovaluutat eivät ole saamassa virallisen maksuvälineen asemaa lähivuosina. Useat maailman maat ovat lainsäädännössään huomattavasti Suomea pidemmällä, mutta kryptoilla on silti pitkä matka valuutan statukseen.

Virallinen maksuväline olisi todella iso askel, ja Suomen tapauksessa se vaatisi myös EU-tason linjausta asiasta. Esim. verottaja hyväksyy maksut vain virallisella maksuvälineellä, ja kauppiaiden on otettava se maksuna vastaan palveluista ja hyödykkeistä. Tällaista linjausta ei tehdä heppoisin perustein.

Verohallinto kertoo sivuillaan seuraavaa:

Virtuaalivaluuttaa pidetään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO 2019:42) mukaisesti tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, mutta se ei kuitenkaan ole arvopaperi. Virtuaalivaluuttaa ei myöskään rinnasteta verotuksessa virallisiin valuuttoihin tai muihin maksuvälineisiin. Käytännössä virtuaalivaluutan käyttöalaa ei ole rajoitettu ja sen käyttö kuuluu osapuolten sopimusvapauden piiriin.

Koska virtuaalivaluutta on tuloverolaissa tarkoitettua omaisuutta, mutta ei virallinen maksuväline, sen käyttäminen missä tahansa tilanteissa on verotuksen realisoiva tapahtuma. Virtuaalivaluutan arvonmuutos realisoituu verotettavaksi jokaisella kerralla.

Tästä johtuen Bitcoin (ja kryptovaluutat laajemmin) eivät sovellu maksuvälineeksi juuri nyt. Joudut pitämään kirjaa jokaisesta kaupasta ja laskemaan myös mahdolliset luovutusvoitot. Kryptovaluutta verotus iskee siis jokaiseen transaktioon. Tämä ei ole erityisen fiksu tapa toimia.

Jos Bitcoin rinnastettaisiin euroon,  sitä ei voitaisi verottaa hyödykkeiden ostoissa kuten nyt. Bitcoinin sekä muiden kryptovaluuttojen on ensin yleistyttävä markkinavetoisesti riittävän laajalle ennen kuin virallisen maksuvälineen statusta voidaan harkita.

Katso verohallinnon ohjeistus kohdasta 1.2 Yleistä virtuaalivaluuttojen verotuksesta.

Kryptovaluutta verotus – arvonmuutos realisoituu heti

Kuten aiemmin todettiin, virtuaalivaluuttojen verotus muuttui merkittävästi kesällä 2018 tehdyssä päivityksessä. Vuosia vanha linjaus vaihdettiin nykyaiseen malliin, jossa arvonmuutos realisoituu heti.

Koska virtuaalivaluutat eivät ole vielä maksuvälineen asemassa, niin käyttö missä tahansa tilanteessa realisoi arvonnousun verotuksen. Yleisimpiä tapauksia ovat:

  • Virtuaalivaluutta vaihdetaan toiseen virtuaalivaluuttaan kryptovaluuttapörssissä
  • Virtuaalivaluutasta luovutaan siirtämällä se toisen osapuolen haltuun hankkimalla hyödykkeitä tai palveluita
  • Virtuaalivaluutta vaihdetaan euroihin tai mihin tahansa muuhun viralliseen valuuttaan

Vastaava malli on käytössä monissa muissakin maissa, ja se muistuttaa arvopapereiden kauppaa. Esimerkiksi osakekaupassakin arvonnousun verotus realisoituu osakkeen myynnin yhteydessä.

Kryptovaluutta verotus
Aktiivinen treidaaja joutuu pitämään tarkkaa kirjaa kaupoistaan.

Käytännössä virtuaalivaluuttoja verotetaan FIFO-periaatteella, eli ensin hankittu myös myydään ensin. Oletetaan tapaus, jossa ostat Bitcoinia kolmessa erässä:

  1. Osto 10 Bitcoinia hintaan 100€/kpl
  2. Osto 50 Bitcoinia hintaan 500€/kpl
  3. Osto 20 Bitcoinia hintaan 200€/kpl

Jos seuraavaksi myyt 30 Bitcoinia hintaan 1000€/kpl, niin verotuksen kannalta järjestys on seuraava:

  1. Myynti 10 Bitcoinia, joiden ostohinta 100€/kpl
  2. Myynti 20 Bitcoinia, joiden ostohinta 500€/kpl

Luovutusvoitto lasketaan vähentämällä luovutushinnasta (eli myyntihinnasta) hankintahinta (eli ostohinta).

  • Myynti 1: luovutushinta 10000€ (10*1000€) miinus hankintahinta 1000€ (10*100€) = luovutusvoitto 9000€
  • Myynti 2: luovutushinta 20000€ (20*1000€) miinus hankintahinta 10000€ (20*500€) = luovutusvoitto 10000€

Voittoa kertyy edellä kuvatusta Bitcoinin myynnistä (30 Bitcoinia hintaan 1000€ / kpl) siten mukavat 19000 euroa.

Tässä kohtaa on tärkeä huomata ns. hankintameno-olettama. Verohallinto kertoo siitä seuraavaa:

Virtuaalivaluutan realisoitunut arvonnousu on veronalaista luovutusvoittoa, joka lasketaan verovelvolliselle edullisemmalla tavalla: luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta voidaan vähentää joko todellinen hankintahinta kuluineen tai vaihtoehtoisesti niin sanottu hankintameno-olettama ilman mitään muita kuluja. Hankintameno-olettamaa käytettäessä vähennys on 20 % luovutushinnasta, jos omaisuus on omistettu alle 10 vuotta ja 40 %, jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta.

Myynti 1:n tapauksessa hankintahinta olisi hankintameno-olettamalla 2000€ (20% mukaan laskettuna 10000€ luovutushinnasta), joten luovutusvoitoksi tulisi hankintameno-olettamalla vain 8000 euroa. Tässä tapauksessa sitä kannattaisi käyttää.

Verohallinnon sivuilta löytyy hyviä esimerkkejä tapauksista, joissa virtuaalivaluuttaa vaihdetaan euroiksi, palveluiksi tai toiseksi virtuaalivaluutaksi. Käytännössä kaikissa tapauksissa selvitetään hankittavat tuotteen, palvelun tai virtuaalivaluutan euromääräinen arvo myyntihetkellä. Tätä verrataan sitten ko. virtuaalivaluutan ostohintaan.

Katso tarkemmin kohdat:

Virtuaalivaluuttojen verotus – louhinta

Virtuaalivaluuttojen verotuksessa on kaupankäynnin lisäksi muutamia erityistapauksia. Yleisin näistä lienee louhinta, joka koskee vanhempia Proof of Work -kryptovaluuttoja (Bitcoin, Litecoin) sekä alati yleistyvää Proof of Stake -protokollaa.

Proof of Work -protokollassa louhintaa suoritetaan ko. tarkoituksen soveltuvalla laitteistolla. Louhijat saavat työstään palkkiona kryptovaluuttaa. Louhintapalkkioiden lisäksi mukana voi olla transaktiomaksuja, jotka maksetaan niin ikään kryptovaluutan muodossa.

ASIC - Bitmain Antminer S9
Kuvassa on kiinalaisen Bitmainin valmistama Antminer-louhija.

Verottajan linjaus on PoW-louhinnan suhteen selkeä: kyseessä on ansiotulo, ei pääomatuloa. Palkkiot realisoituvat tuloksi sillä hetkellä, kun louhija saa ne itselleen. Lainaus verohallinnon sivuilta:

Louhinnasta saatu tulo realisoituu louhijan tuloksi (TVL 110 §) sillä hetkellä, kun hän saa sen vallintaansa eli silloin, kun virtuaalivaluutta tai muu vastike siirtyy hänen hallinnoimalleen tilille, virtuaalilompakkoon tai muutoin hänen hallintaansa. Tulo arvostetaan saantokohtaisesti, joten louhintatyön arvo realisoituu aina, kun louhinnasta saadaan tuloa.

Yllä oleva tulo muutetaan euroiksi Verohallinnon mukaan joko päiväkohtaisesti tai kuukausikohtaisesti. Jos henkilö käyttää kk-pohjaista jaksotusta, niin kurssina on silloin käytettävä kyseisen ajanjakson keskikurssia.

Verottajan mukaan kurssin lähteenä voi käyttää jotain tunnettua kryptovaluuttapörssiä. Tärkeää on se, että verovuoden ajan käytetään koko ajan samaa jaksotusta ja samaa kurssilähdettä.

Proof of Work -louhintaa suorittava henkilö voi myös vähentää laitteiston hankintamenoja sekä sähkönkulutusta verotuksessa. Verohallinnon sivuilla on tarkemmat ohjeet poistojen tekemisestä. Sähkönkulutuksessa on pystyttävä erittelemään louhintatyö muusta kulutuksesta, mikä voi olla monissa tapauksissa haastavaa.

Nykyisin yhä suurempaa suosiota saanut Proof of Stake -protokolla mahdollistaa myös virtuaalisen louhinnan, jota kutsutaan “steikkauksena” (engl. staking) eli panostamisena. Käytännössä “louhija” lukitsee tietyn määrän kryptovaluuttaa verkkoon, jonka avulla hän saa tietyn %-osuuden lohkoketjun ylläpitotyön palkkioista.

PoS-louhinta on Verohallinnon mukaan pääomatuloa. Se realisoituu verotettavaksi sillä hetkellä, kun louhintapalkkiot saa haltuunsa. Jos saat esimerkiksi yhden EOS-tokenin palkkiona, jonka arvo on ko. hetkellä 10 euroa, niin kyseinen 10 euroa on silloin bruttotulon suuruus ja samalla ko. tokenin hankintahinta (jos myyt ne joskus eteenpäin).

Tutustu tarkemmin vero-oppaan kohtaan 2.5 Virtuaalivaluutan louhintaan osallistumisesta saatujen varojen verotus

Kryptovaluutta verotus – yhteenveto

Kryptovaluutta verotus on saatu lokakuussa 2019 tehdyn päivityksen myötä vihdoin selkeäksi. Nyt myös luovutusvoitoista on annettu selvä linjaus, mikä mahdollistaa kryptovaluuttoihin sijoittamisen Suomessa.

Jos teet sijoitustoimintaa ammattimaisesti ja käytät mm. DeFi-palveluita, futuureja ynnä muuta, on syytä olla verotuksen kanssa todella tarkkana. Kannattaa ottaa yhteyttä verotuksen ammattilaiseen virheiden välttämiseksi. Alan ammattilainen osaa myös järjestellä ns. FIFO-ketjuja verotettavan kannalta edullisempaan muotoon.

Jos verotus ei ole sinulle aiheena tuttu, Bitcoinkeskus suosittelee tutustumaan Virtuaalivaluuttojen verosuunnittelu -kurssille. Siinä opetetaan Suomen verolainsäädännön mahdollistavat tavat suunnitella virtuaalivaluuttojen verotus helposti, turvallisesti ja kansantajuisesti.

Vaikka et olisi sijoitusalan ammattilainen ja tekisit vain viisi treidiä vuodessa, sinulla on aina muistiinpanovelvollisuus ja näyttötaakka. Toisin sanoen, sinulla on velvollisuus kerätä oma-aloitteisesti kaupankäyntidatasi ja tehtävä laskelma luovutusvoitoista.

Veroilmoitukseen kirjaamasi määrä perustuu aina luovutusvoittolaskelmaan. Jos verottaja haluaa tarkempia tietoja, se pyytää niinä verovelvolliselta erikseen.

Mikäli kaupankäyntidataa ei pyydettäessä löydy, verotus tapahtuu arvioverotuksella, joka on lähes poikkeuksetta hyvin epäedullista verotettavan kannalta. Fiksu sijoittaja kerää kaikki treidit taltean alusta asti ja ilmoittaa eurot totuudenmukaisesti. Verottajalla on virka-avun voimin mahdollisuus päästä myös ulkomaisten pörssien tietoihin käsiksi.

Tässä artikkelissa mainittujen asioiden lisäksi Verohallinto antaa ohjeita mm. ICO:sta saatuihin tuloihin, forkkeihin, peleistä saatuihin tuloihin sekä yritystoimintaan. Kannattaa siis lukea uusin ohjeistus huolellisesti.

Entä sitten omien treidien kirjanpito? Vaikka et olisi aktiivitreidaaja, niin verotettavan tulon laskenta menee helposti vaikeaksi käsipelillä. Markkinoilta löytyy nykyään monia ohjelmia, joihin voit ladata pörsseissä olevat treidit esim. Excel-tiedostona tai tekstitiedostona. Kirjanpito-ohjelma laskee sitten automaattisesti myyntivoitot ja -tappiot jokaiselle treidille.

Suomalaisten suosiossa on tällä hetkellä etenkin Koinly.

Virtuaalivaluuttojen verotus

Bitcoinkeskus suosittelee tutustumaan myös Cointracking-ohjelmistoon, joka on ehdottomasti markkinoiden parhaimmistoa. Se tukee käytännössä kaikkia tunnettuja pörssejä. API:n avulla voit jopa automatisoida treidien siirtämisen ohjelmaan. Cointrackingin avulla voit myös tehdä laskelman verottajaa varten.

Photo by Tyler Franta on Unsplash

Bitcoinkeskus-käyttäjän artikkelit ovat sivuston taustalla olevan tiimin tuottamia. Bitcoinkeskuksen parissa työskentelee useita kryptovaluutoista kiinnostuneita henkilöitä. Mukana on myös vierailevia kirjoittajia, jotka eivät halua esiintyä omalla nimellään. Bitcoinkeskuksen pääanalyytikko on Antti Hyppänen.

Alec Baldwin eToro


Disclaimer: Bitcoinkeskus ei anna sijoitusvinkkejä eikä suosittele ostamaan mitään tiettyä kryptovaluuttaa. Kryptovaluutat sisältävät suuren riskin sijoituksen menettämisestä. Vuoden 2018 aikana suurin osa tunnetuista kryptovaluutoista on pudonnut yli 90% kurssihuipustaan. Lue lisää info-sivulta.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*