Kryptovaluutta verotus eli virtuaalivaluuttojen verotus

Kryptovaluutta verotus eli virtuaalivaluuttojen verotus on tärkeä aihe jokaiselle kryptosijoittajalle. Kryptovaluutta verotus on nykyisin hyvin dokumentoitu verotuksen osa, ja siitä on olemassa selvät pelisäännöt. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa helppotajuinen yleiskuvaus kryptovaluuttojen verotuksesta.

Artikkelin sisältö pohjautuu Verohallinnon webinaareihin, jotka löytyvät Youtubesta. Suosittelemme vahvasti käymään nämä videot läpi. Bitcoinkeskus ei voi seurata Verohallinnon mahdollisia muutoksia joka päivä.  Jos luet artikkelin esim. kuukausia julkaisupäivän jälkeen, sen sisältö voi olla paikoin vanhentunut. Tarkista aina uusimmat tiedot Verohallinnon sivuilta.

Artikkelin sisältö löytyy myös videoformaatissa Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavalta.

Kryptovaluutta verotus yleistietoa

Kryptovaluutta verotus on täysin identtinen termi virtuaalivaluuttojen verotuksen kanssa. Käytämme tässä artikkelissa sekä sanaa virtuaalivaluutta että kryptovaluutta. Verohallinnon virallisissa oppaissa puhutaan tällä hetkellä virtuaalivaluutasta, mutta tulevaisuudessa virtuaalivaluutta verotus muuttuu todennäköisesti termiksi kryptovaluutta verotus.

Kun puhutaan virtuaalivaluuttojen eli kryptojen verotuksesta, niin miten sen raamit määritellään? Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutta on digitaalisessa muodossa olevaa arvoa, joka täyttää seuraavat ehdot:

1. Se ei ole keskuspankin liikkeelle laskema eikä virallinen maksuväline.
2. Henkilö voi käyttää sitä maksuvälineenä.
3. Sitä voidaan siirtää, tallentaa ja vaihtaa sähköisesti.

Virtuaalivaluutan on täytettävä kaikki yllä olevat ehdot. Esimerkiksi euro ei täytä määritelmää, koska se on virallinen maksuväline.

Määritelmä on erittäin laaja. Se kattaa nykyisellään lähes kaikki erilaiset kryptovaluutat sekä niihin liittyvät projektit. Virtuaalivaluutan määritelmään mahtuvat esimerkiksi Bitcoin, Ethereum-alustalle luodut tokenit (Aave, Chainlink, Uniswap, Apecoin) sekä stablecoinit (USDT, USDC). Tsekkaa artikkelin lopusta myös NFT:n verotus.

Kryptovaluutat (virtuaalivaluutat) ovat tuloverotuksen näkökulmasta (digitaalista) omaisuutta. Ne eivät ole arvopapereita, virallista valuuttaa tai virallisia maksuvälineitä.

Tulevaisuudessa virtuaalivaluutta todennäköisesti korvataan osuvammalla termillä, kuten krypto-omaisuus tai virtuaaliomaisuus. Sana valuutta voi olla monissa tapauksissa jopa harhaanjohtava. Toistaiseksi mennään kuitenkin virtuaalivaluutalla.

Miten kryptovaluuttoja verotetaan?

Miten kryptovaluuttoja verotetaan käytännössä? Kryptovaluuttojen verotuksesta on olemassa selkeät pelisäännöt. Koska kryptovaluutat (virtuaalivaluutat) luokitellaan omaisuudeksi, niiden käyttö missä tahansa tilanteessa on verotuksen realisoiva tapahtuma.

Otetaan kolme esimerkkiä tyypillistä tilanteista.

1. Vaihdat virtuaalivaluuttaa viralliseen valuuttaan, eli myyt esimerkiksi bitcoineja euroiksi.
2. Ostat virtuaalivaluutalla tuotteita tai palveluita.
3. Vaihdat virtuaalivaluuttaa toiseen virtuaalivaluuttaan.

Ensimmäinen esimerkki lienee selkeä jokaiselle sijoittajalle. Toinen esimerkki voi olla joillekin uutta tietoa. Se myös rajoittaa kryptovaluuttojen käyttöä maksuvälineenä. Tuotteita tai palveluita ei ole fiksua ostaa kryptovaluutoilla nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Kolmas esimerkki on yhä yleisempi toimenpide kryptovaluuttasijoittajalle. Kaikki tunnetut kryptovaluuttapörssit mahdollistavat nykyisin kryptovaluuttojen suorat vaihdot ilman myyntiä välillä euroiksi. Voit vaihtaa esimerkiksi bitcoinit suoraan litecoineiksi.

Tässä kohtaa on hyvä tehdä selväksi eräs asia, joka voi aiheuttaa hämmennystä aloitteleville sijoittajille. Kryptovaluuttojen siirto lompakosta toiseen ei realisoi verotusta.

Mikä on käytössä oleva kryptovaluuttojen verotusprosentti? Tällä hetkellä verokanta 30 prosenttia 30.000 euroon saakka ja yli menevästä osasta 34 prosenttia.

Milloin verottajalle tehdään ilmoitus?

Milloin sijoittajan on tehtävä ilmoitus verottajalle virtuaalivaluuttojen (kryptovaluuttojen) luovutusvoitoista ja -tappioista? Entä mitä tietoja transaktioista on selvitettävä ja tallennettava? Käsitellään tämä aihe seuraavaksi.

Aloitetaan ensin tärkeästä pointista. Jos olet vain ostanut kryptovaluuttoja euroilla, niin ilmoitettavaa ei verovuoden aikana ole. Kryptovaluutan luovutusta ei ole silloin tapahtunut.

Verottajalle on tehtävä ilmoitus, kun olet luopunut kryptovaluutastasi joko euroja tai toista kryptovaluuttaa vastaan. Nämä esimerkit käytiin edellisessä kappaleessa läpi. Ilmoitusta varten sinun on selvitettävä kaupoistasi seuraavat asiat.

1. Luovutuspäivä ja luovutushinta, eli milloin olet myynyt kryptovaluuttaa ja millä kurssilla.
2. Hankintapäivä ja hankintahinta, eli milloin olet ostanut kryptovaluuttaa ja millä kurssilla.
3. Hankkimisesta ja luovutuksesta aiheutuneet menot.

Tämän lisäksi virtuaalivaluuttoihin liittyy myös muun tyyppisiä tuloja. Tällaisia ovat esimerkiksi airdroppina saadut kryptovaluutat tai louhintatulot. Näitä käydään artikkelissa myöhemmin läpi.

Muista myös ilmoittaa tulot ajoissa! Veroilmoituksen määräpäivät ovat yleensä huhti-toukokuussa. Tarkista oma määräpäiväsi Verohallinnon sivuilta.

Kryptovaluuttojen verotuksen tarvittavat tiedot

Käydään seuraavaksi läpi kryptovaluuttojen verotukseen tarvittavia tietoja tarkemmin. Edellisessä kappaleessa mainittiin kuusi tärkeää tietuetta, jotka sijoittajan on kaupoista kerättävä. Seuraavassa selvitetään ne tarkemmin käytännön esimerkkien avulla.

Luovutuspäivä ja luovutushinta

Luovutuspäivä on se päivä, jolloin virtuaalivaluutasta on luovuttu. Käytännössä on kyse siitä hetkestä, kun olet myynyt virtuaalivaluuttasi euroiksi, vaihtanut toiseen virtuaalivaluuttaan tai hankkinut palveluita.

Luovutushinta on se kurssi, jolla olet virtuaalivaluutastasi luopunut. Esimerkkejä:

1. Myyt yhden (1) bitcoinin kryptovaluuttapörssissä euroiksi ja saat tilillesi 50.000 euroa. Luovutushinta oli silloin 50.000 euroa.
2. Vaihdat yhden (1) bitcoinin kymmeneen (10) litecoiniin tilanteessa, jossa yhden litecoinin hinta on 5000 euroa. Kymmenen litecoinin hinta on silloin 50.000 euroa eli luovutushinta oli myös 50.000 euroa.
3. Ostat yhdellä (1) bitcoinilla auton, jonka hinta on 50.000 euroa. Luovutushinta on jälleen 50.000 euroa.

Luovutushinnan kohdalla useimmin kysymyksiä aiheuttaa juuri toinen esimerkki. Kun kryptovaluuttaa vaihdetaan suoraan toiseen kryptovaluuttaan, on käytettävä hankittavien kryptovaluuttojen käypää arvoa. Yllä oleva esimerkki on käytännössä vain lyhennetty versio seuraavasta operaatiosta:

1. Myyt yhden (1) bitcoinin euroiksi ja saat tilillesi 50.000 euroa.
2. Ostat 50.000 eurolla 10 litecoinia.

Bitcoinin luovutushinta on 50.000 euroa ja litecoinien hankintahinta puolestaan 5.000 euroa per kolikko. Suora treidi kryptovaluutasta toiseen on sijoittajan kannalta fiksumpaa, koska selviät yhdellä kaupalla ja säästät siten kaupankäyntikuluissa.

Kryptovaluuttojen vero-ohjelmistot kuten Divly laskevat käyvän arvon automaattisesti, sillä ne sisältävät kryptovaluuttojen historialliset kurssit. Jos pidät kirjaa käsin esimerkiksi Excelissä, voit hakea käyvän arvon esimerkiksi coinmarketcap.com -sivustolta (lähde: Verohallinto Youtube, 19:30 alkaen) .

Klikkaa Coimarketcapista haluamaasi valuuttaa ja valitse sen jälkeen Historical Data -välilehti. Alla on esimerkki Bitcoinin kurssidatasta.

Huomaa, että kurssit ovat oletuksena näkyvissä dollareissa. Voit klikata Coinmarketcapin oikeasta ylänurkasta valuutan myös suoraan euroiksi.

Verottaja ohjeistaa käyttämään johdonmukaisesti tiettyä kurssia. Voit käyttää esimerkiksi luovutuspäivän päätöskurssia. On tärkeää käyttää samaa metodia sekä samaa sivustoa kaikissa verovuoden luovutushintojen laskelmissa.

Hankintapäivä, hankintahinta sekä menot

Siirrytään seuraavaksi yhtälön toiselle puolelle. Luovutusvoiton laskemiseksi meidän on selvitettävä myös hankintapäivä ja hankintahinta. Nämä ovat teoriassa yksinkertaisia asioita, mutta käytännössä tilanne on paljon mutkikkaampi.

Hankintapäivä on nimensä mukaisesti se päivä, jolloin luovutuksen kyseessä oleva virtuaalivaluutta on hankittu. Hankintahinta on sitten eurojen määrä, millä kyseisen virtuaalivaluutta on hankittu. Kaikki on yksinkertaista niin kauan, kun ostettu ja myytävä yksikkömäärä pysyy samana.

Kun puhutaan kryptovaluuttoihin sijoittamisesta, osto- ja myyntimäärät vaihtelevat. Voit esimerkiksi ostaa tänään yhden bitcoinin, huomenna toisen ja ylihuomenna kolmannen. Jos myyt viikon päästä kaikki kolme bitcoinia yhdessä treidissä, niin sinulla onkin yhtäkkiä kolme eri hankintapäivää ja hankintahintaa!

Entä jos myyt viikon päästä vain yhden Bitcoiniin. Mitä kolmesta eri hankintahinnasta on silloin käytettävä? Suomessa on käytössä monille tuttu FIFO-periaate eli First In First Out. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin hankittu omaisuus katsotaan myös myytävän ensin, jos henkilö ei muuta osoita.

Esimerkki: Ostetaan bitcoinia kolmena eri päivänä kolmella eri kurssilla.

1. Osto, 1 bitcoin, 28.3. kurssilla 50.000 euroa
2. Osto, 1 bitcoin, 29.3. kurssilla 55.000 euroa
3. Osto, 1 bitcoin, 30.3. kurssilla 60.000 euroa

Oletetaan nyt, että myyt yhden näistä bitcoineista kurssin ollessa 70.000 euroa. Silloin käyttäisit hankintahintana 50.000 euroa. Jos myyt kaikki kolme bitcoinia yhdessä treidissä, sinun täytyy jakaa kauppa kirjanpidossa kolmeen yhden bitcoinin myyntiin ja määrittää luovutusvoitot jokaiselle bitcoinille erikseen. Vero-ohjelmistot osaavat tehdä tämän automaattisesti.

Mitä ovat sitten hankintamenot tai luovutusmenot? Nämä ovat käytännössä kryptovaluuttapörssien perimät välityspalkkiot. Yleensä ne ovat 0,1 % – 2 % suuruusluokkaa per kauppa, riippuen käytetystä pörssistä. Välityspalkkiot löydät pörssin treidaushistoriasta.

Esimerkki miten kryptojen verotus lasketaan

Otetaan seuraavaksi käytännön esimerkki miten kryptojen verotus (virtuaalivaluuttojen verotus) lasketaan. Kryptojen verotuksen laskenta tarkoittaa käytännössä luovutusvoiton- sekä tappion laskemisesta.

Ostotapahtuma: 16.2.2021

Henkilö ostaa 10 bitcoinia hintaan 2000 euroa / kappale. Kauppapaikka perii tästä operaatiosta 200 euron välityspalkkion.

Hankintahinta 10 bitcoinille on näin ollen 10*2000 euroa plus 200 euron välityspalkkio eli 20200 euroa. Yhden bitcoinin hankintahinta on siten 2020 euroa.

Luovutustappio: 16.7.2021

Oletetaan tilanne, jossa henkilö säikähtää kurssilaskua ja haluaa myydä kaksi ostamistaan bitcoineista hintaan 1500 euroa / kappale. Kauppapaikka perii myynnistä lisäksi 150 euron välityspalkkion.

Luovutushinta kahdelle bitcoinille on näin ollen 2*1500 euroa miinus 150 euron välityspalkkio eli 2850 euroa. Yhden bitcoinin luovutushinta on 1425 euroa. Tästä kaupasta olisi syntynyt luovutustappiota 595 euroa per bitcoin (1425 miinus 2020) eli yhteensä 1190 euroa.

Luovutusvoitto: 1.11.2021

Otetaan esimerkki, jossa on tehty ostoilla voittoa. Bitcoinin arvo on noussut kurssiin 4000 euroa / kappale. Henkilö haluaa myydä kaksi bitcoinia. Kauppapaikka perii treidistä 400 euron välityspalkkion.

Luovutushinta on kahdelle bitcoinille 2*4000 euroa miinus 400 euron välityspalkkio eli 7600 euroa. Luovutusvoittoa syntyy 1780 euroa per bitcoin (3800 miinus 2020), eli kaupasta kokonaisuutena 3560 euroa.

Miten edellä kuvatut esimerkit raportoidaan verotukseen? Voit katsoa Verohallinnon opasteen tältä videolta alkaen kohdasta 29:00. Verohallinnon sivuilta löytyy myös yksityiskohtainen opas, jossa täyttö ohjeistetaan askel askeleelta kuvien kera. Emme toista tässä artikkelissa näitä ohjeita.

Jos kauppoja on valtavia määriä, niin verottajan mukaan (lähde: edellä linkattu video) on mahdollista tehdä yksi ilmoitus kaikista voitollisista kaupoista ja yksi ilmoitus tappiollisista kaupoista. On tärkeää erotella ne juuri edellä mainitulla tavalla. Tässä tapauksessa ilmoitukseen lisätään lopuksi myös liitetiedosto, missä kaupat on eritelty.

Hankintameno-olettaman käyttö kryptoissa

Kun tiedot luovutuksista syötetään OmaVeroon, on syytä muistaa hankintameno-olettaman käyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että verovelvollisella on oikeus käyttää itselleen edullisnta hankintahintaa.

Hankintameno-olettama kuuluu seuraavasti. Jos hankintapäivästä on yli 10 vuotta, voidaan todelliseksi hankintahinnaksi laskea 40 prosenttia myyntihinnasta. Jos hankintapäivästä on alle 10 vuotta, niin hankintameno-olettama on 20 prosenttia myyntihinnasta.

Palataan edelliseen esimerkkiin, jossa myydään kahta bitcoinia voitollisesti hintaan 4000 euroa kappale (yhteensä 8000 euroa). Niiden hankintahinta oli 2000 euroa / kappale eli yhteensä 4000 euroa.  Kun kaupasta on alle 10 vuotta, niin hankintameno-olettama olisi 20 prosenttia.

Tässä tapauksessa hankintameno-olettama olisi 0,20 * 8000 euroa eli 1600 euroa. Tämä on huomattavasti pienempi summa kuin hankintahinta. Näin ollen verovelvollisen ei kannata käyttää sitä. Mitä korkeampi hankintahinta on, sitä vähemmän myyntivoittoa muodostuu eli sitä vähemmän maksat veroja.

Jos hankintahinta olisi ollut vain esimerkiksi 1000 euroa, silloin hankintameno-olettamaa (1600 euroa) kannattaisi käyttää. Luovutusvoitto pienenisi hieman alkuperäisestä.

Paljonko saa tienata verottomana?

Paljonko saa tienata verottomana yhdessä vuodessa? Käydään lopuksi läpi tämä piensijoittajia koskeva lakipykälä, joka ymmärretään usein väärin.

Tuloverolain mukaan luovutusvoitto ei ole verotettavaa tuloa, jos verovuoden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1000 euroa. Boldattu sana on tässä kohtaa tärkeä. Jotkut ovat käsittäneet lain siten, että alle 1000 euron luovutusvoitot olisivat verovapaita.

Selitetään näiden kahden ero seuraavalla esimerkillä.

1. Henkilö myy bitcoineja 900 euron edestä. Niiden hankintahinta oli 500 euroa, jolloin luovutusvoittoa syntyy 400 euron edestä. Tämä on verovapaata tuloa.
2. Henkilö myy bitcoineja 9000 euron edestä. Niiden hankintahinta oli 8600 euroa, jolloin luovutusvoittoa syntyy 400 euron edestä. Tämä ei ole verovapaata tuloa.

Vastaavasti vähennyskelpoisena luovutustappiona ei pidetä sellaista tappiota, jossa verovuoden yhteenlasketut hankintahinnat ovat alle 1000 euroa.

Esimerkki: henkilö myy bitcoineja 500 euron edestä, joiden hankintahinta oli 900 euroa. Tappiota syntyy 400 euroa. Tämä ei ole vähennyskelpoista.

Muista, että kaupat on silti ilmoitettava verottajalle, vaikka ne olisivat verovapaita tai vähennyskelvottomia!

Menetysten käsittely verotuksessa (hakkeroinnit yms.)

Kryptovaluutat ovat hyvin poikkeuksellinen sijoitusluokka. Ei ole mitenkään harvinaista, että sijoittaja menettää jossain vaiheessa uraansa kryptovaluuttoja muuten kuin myyntien kautta. Tällaisia ovat mm.  seuraavat tapaukset.

1. Henkilö joutuu huijauksen kohteeksi.
2. Kryptovaluuttapörssi hakkeroidaan.
3. Privaattiavaimet katoavat.

Ensimmäinen tapaus on valitettavan yleinen. Henkilö voi joutua verkkokalastelun (phishing) kohteeksi ja erehtyä antamaan verkkorikollisille pääsyn lompakkoonsa. Kryptovaluutat voi myös menettää tallettamalla ne rikollisten pyörittämään palveluun, mistä niitä ei saa enää takaisin.

Kryptovaluuttapörssien hakkerointeja esiintyy yhä. Nykyisin ne koskevat lähinnä pienempiä kauppapaikkoja.

Kolmas esimerkki voi olla tilanne, jossa henkilö unohtaa käyttämänsä lompakon salansanan tai PIN-koodin ja on hävittänyt palautusavaimet.

Verottajan mukaan (lähde: Youtube alkaen kohdasta 41:00) tällaisia menetyksiä ei voi vähentää verotuksessa. Menetetty virtuaalivaluutta poistetaan FIFO-laskelmasta sillä ajanhetkellä kun se on menetetty. Tästä ei synny verotettavaa luovutusvoittoa eikä vähennettävää luovutustappiota.

Kryptojen verotus ja apuohjelmat

Kryptovaluuttojen verotus on helppoa puuhaa, jos transaktioita on vähän ja kauppaa tehdään vain parilla eri kryptovaluutalla. Kun treidien määrä kasvaa, muuttuu FIFO-laskenta nopeasti liian työlääksi.

Verkosta löytyy nykyisin paljon erilaisia työkaluja. Niiden etuna on juuri FIFO-laskenta ja oikeiden hankintahintojen määrittely, kun kryptovaluuttoja myydään sekalaisissa erissä. Tuo työ olisi esim. käsipelillä Excelissä erittäin vaikeaa.

Suomalaisten suosiossa on tällä hetkellä Divly-niminen palvelu. Se tukee suomalaispörssien (Coinmotion & Northcrypto) raportteja ja tarjoaa suomenkielisen käyttöliittymän. Divly huomioi myös hankintameno-olettaman. Tutustu palveluun tarkemmin Bitcoinkeskuksen Divly-oppaasta.

Divlyn lisäksi myös Koinly ja Cointracking ovat suosittuja vero-ohjelmistoja. Ne tukevat Divlyn tavoin kaikkia suosituimpia pörssejä sekä tuhansia erilaisia kryptovaluuttoja.

Jos käytät apuohjelmistoja verotuksen laskemiseen, teet sen aina omalla vastuullasi. Muista, että eri ohjelmistoja ei ole välttämättä suunniteltu Suomen verotukseen. Esimerkiksi hankintameno-olettama voi puuttua tai laskutapana voi olla oletuksena jokin muu kuin FIFO.

Kannattaa käydä laskelmat huolellisesti läpi. Tämä koskee myös omia näppäilyvirheitä, joita voi helposti syntyjä, jos syötät satoja tai tuhansia transaktioita käsin. Moni vero-ohjelmisto mahdollistaa treidien automaattiset lisäykset API:n avulla.

Muistiinpanovelvollisuus

Nostetaan seuraavaksi esiin tärkeä pointti. Jokaisella kryptosijoittajalla on muistinpanovelvollisuus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että verotukseen annetut tiedot täytyy pystyä tarvittaessa todistamaan.

Sijoittajan kannattaa ladata tasaisin väliajoin raportteja tehdyistä treideistä sekä transaktioista. Jokaisessa kauppapaikassa on aina oma käyttöliittymänsä, mutta löydät raportit yleensä oman tilin tiedoista. On fiksua myös ottaa Excel/CSV-raporttien lisäksi screenshotteja.

Raportteja on hyvä ladata säännöllisin väliajoin, jos kauppapaikka menee esimerkiksi konkurssiin. Palveluun voi myös tulla tietomurtoja, tai pörssi voi esimerkiksi poistaa vanhaa dataa käyttäjille kertomatta.

Lompakko-ohjelmistoista löytyy myös yleensä transaktiohistoria. Voit myös käyttää tarvittaessa blockchain explorer -sivustoja kuten etherscan.io (Ethereum-lohkoketju) tai blockchain.com (Bitcoin-lohkoketju).

Raporttien kerääminen koskee myös muita tuloja, kuten louhintaa tai steikkausta.

Krypto verotus muista tuloista (louhinta, steikkaus jne.)

Käydään lopuksi läpi muutamia tärkeitä osa-alueita, jotka eivät ole tyypillistä kryptovaluuttojen treidausta. Tällaisia ovat mm. louhinnasta ja steikkauksesta saadut tulot. Uusi ilmiö on myös debit-korttien cashback-bonukset sekä airdropit.

Cashbackit

Cashbackilla tarkoitetaan tässä tapauksessa henkilön tilille palautuvaa rahaa debit-kortin käytön yhteydessä. Tunnetuin debit-korttien tarjoaja on Suomessakin erittäin suosittu Crypto.com. Sen casbackit alkavat yhdestä prosentista ja nousevat ylöspäin kortin tasosta riippuen.

Cashback hyvitetään Crypto.comin tapauksessa palvelun omana CRO-tokenina käyttäjän lompakkoon.

Sosiaalisen median perusteella vaikuttaa siltä, että moni kuvittelee cashbackin olevan verovapaata tuloa. Tämä siksi, koska se on rinnastettu bonuskorttien bonuksiin. Verohallinnon näkökulma on kuitenkin toinen. Saatu hyvitys katsotaan veronalaiseksi pääomatuloksi saantihetken käyvällä arvolla.

Jos saat esimerkiksi 50 kpl CRO-tokeneita cashbackina, sinun täytyy kirjata ylös niiden euromääräinen arvo saantihetkellä. Tämä toimii samalla hankintahintana ko. tokeneille tulevaisuuden luovutuksia varten.

Päivitys 1.4. Verohallinto on julkaissut päivityksen, jonka mukaan ilmaiskortilla saatu cashback on verotovapaata tuloa. Tällaisia hyvityksiä ei tarvitse ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. On syytä huomioida myös seuraava: hankintahinta on 0 euroa tällaisille cashback-tokeneille. Voit kuitenkin käyttää edellä kuvattua hankintameno-olettamaa.

NFT-verotus

NFT on noussut viime vuosina yhä suositummaksi sijoituskohteeksi. Tällä hetkellä kyse on ennen kaikkea digitaalisesta taiteesta, josta hyvänä esimerkkinä toimii Bored Ape Yacht Club. NFT on itsessään token, jota voidaan säilyttää NFT:tä tukevissa kryptovaluuttalompakoissa.

NFT:n verotukseen liittyy kaksi näkökulmaa: NFT:n luominen & myyminen tai valmiin NFT:n ostaminen. Kannattaa tsekata tämä Verohallinnon video kohdasta 16:30 alkaen yksityiskohtaisempaa selvennystä varten.

Koska NFT:tä myytäessä ei lähtökohtaisesti luovuteta tekijänoikeutta, kyseessä on verottajan mukaan muu ansiotulo. Tällaisia ovat myös mahdolliset rojaltit, joita tekijä saa myymisen jälkeen.

NFT:n luominen eli ”minttaus” vaatii yleensä Etheriä. Tämän minttausmaksun yhteydessä voi syntyä luovutusvoittoa. Kun NFT sitten myydään kauppapaikassa, saadaan lähes poikkeuksetta maksu virtuaalivaluuttana. Jos NFT myydään esim. 10.000 eurolla, mikä vastaisi 5 kpl Etheriä, niin tästä saadaan ETH-tokenien hankintahinta jatkoa varten. Kyseinen 10.000 euroa olisi puolestaan NFT:n tekijälle ansiotuloa.

Kun ostetaan valmiiksi luotu NFT, käytetään todennäköisesti taas ETH-valuuttaa. Kyse on silloin tuotteen tai palvelun ostosta, jossa tapahtuu aivan normaali luovutuslaskenta kaupankäynnin yhteydessä. Ostettu NFT saa samalla hankintahinnan.

Kun NFT joku päivä myydään, sen luovutushintaa verrattaan hankintahintaan ja lasketaan mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio. Jos myyt NFT:si esim. 10.000 eurolla / 5 ETH, niin maksajan sinulle antamat Etherit saavat samalla hankintahinnan (2.000 eur / kappale) jatkoa varten.

Eli NFT-kaupankäynnissä on huomioitava maksuvälineenä käytetyn valuutan (usein ETH) luovutus sekä varsinaisen NFT:n luovutus. Molemmista voi tulla voittoa tai tappiota.

Huom. NFT-kaupankäyntiin voi liittyä myös arvonlisäverotus, jos sitä harjoitetaan liiketoiminnan muodossa. Katso lisätietoja edellä linkatusta Verohallinnon videosta.

Wrappaus

Wrappaus on toimenpide, joka on tuttu etenkin Bitcoiniin liittyen. Wrapped Bitcoin eli WBTC on markkina-arvoltan selvästi suurin wrapped token. Mistä tässä on kyse, ja miten wrappaus verotetaan?

Wrappaus on tarpeen tilanteessa, jossa henkilö haluaa käyttää bitcoineja esim. vakuutena Ethereum-alustan DeFi-palveluissa. Koska Bitcoinin lohkoketju ei ole yhteensopiva Ethereumin kanssa, on bitcoinit ensin wrapattava. Niistä luodaan Ethereum-token WBTC, jonka arvo on 1:1 oikean Bitcoinin kanssa. Nykyisin wrapped-tokeneita on helppoa hankkia suoraan pörsseistä.

Käyttäjä voi treidata omistamansa Wrapped Bitcoinin muihin kryptovaluuttoihin tai vaihtaa sen takaisin oikeaan Bitcoiniin.

Wrappaus on verotuksen realisoiva tapahtuma, koska henkilö luopuu omasta Bitcoinistaan ja saa tilalle täysin uusia tokeneita. Jos käyttäjä treidaa wrapatun tokenin esim. Ethereumiin, kyse on jälleen verotuksen realisoitavasta tapahtumasta. Sama koskee myös tilannetta, jossa WBTC vaihdettaan takaisin oikeaan Bitcoiniin.

Kaikki wrapped token -operaatiot ovat siis verotuksen realisoivia tapahtumia. Luovutusvoitto lasketaan aina normaaliin tapaan.

Louhinta ja steikkaus

Louhinta ja steikkaus ovat yleisimpiä tapoja tienata kryptovaluutoilla myös muuta tuloa. Tätä verotetaan hieman eri tavalla kuin kryptovaluuttojen treidausta.

Louhinnalla tarkoitetaan Proof of Work -lohkoketjun ylläpitotyötä. Käytössä on silloin fyysinen louhintalaite, joka voi olla ASIC, GPU tai CPU. Saatava tulo verotetaan ansiotulona, josta voi vähentää louhinnan kulut.

Steikkauksella tarkoitetaan Proof of Stake -lohkoketjun ylläpitotyötä. Se on yleistynyt viime vuosina valtavasti. Steikkaus on käytännössä virtuaalista louhintaa, jossa fyysisen laitteen sijasta lukitaan tokeneita. Steikkauksella saadut tulot verotetaan pääomatulona.

Tulo realisoituu molemmissa tapauksissa sillä hetkellä, kun palkkiona saatu kryptovaluutta siirtyy henkilön hallintaan. Tämä voi tarkoittaa omaa lompakkoa, louhintapoolin tiliä tai vastaavaa.

Louhinnan kulut, kuten laitehankinnat ja sähkölaskut, voi vähentää veronalaisesta tulosta. Lue tarkempia tietoja Verohallinnon sivuilta.

Airdropit

Airdropit ovat käytännössä ilmaiseksi jaettavia kryptovaluuttoja. Ne toimivat usein markkinointimekanismina, eli airdroppeja voi saada suorittamalla tiettyjä tehtäviä sosiaalisessa mediassa. Tällaisia ovat mm. Twiitin tai Facebook-postauksen jakaminen tai muu promootio.

Verottajan näkökulmasta airdropit ovat ansiotuloa saantihetken käyvällä arvolla. Tässä viitataan nimenomaan tilanteeseen, jossa henkilö on tehnyt airdropin saamiseksi työtä. Jos saat esimerkiksi lompakkoosi 100 kpl yhden euron arvoisia tokeneita, niiden saantihetken käypä arvo on 100 euroa. Tästä muodostuu myös hankintahinta kyseisille tokeneille (1e / kappale) tulevia luovutuksia varten.

Jos tiettyä tokenia tippuu lompakkoon pieniä määriä useita kertoja, voi esimerkiksi yhden päivän airdropin niputtaa samaan.

Airdrop voidaan saada myös vastikkeetta. Jos airdrop perustuu varallisuuden kerryttämään tuloon, niin silloin kyseessä on muu pääomatulo.

Kryptovaluutta verotus (virtuaalivaluttojen verotus) – yhteenveto

Kryptovaluutta verotus (virtuaalivaluttojen verotus) on varsin laaja kokonaisuus, joka voi vaikuttaa nopeasti katsottuna vaikeaselkoiselta viidakolta. Kryptovaluutta verotus on kuitenkin suurimmalle osalle sijoittajista varsin yksinkertaista. On syytä opetella heti apuohjelmien, kuten Divlyn, käyttö. Jos kryptoihin sijoittaminen yhtään kiinnostaa, joudut todennäköisesti siirtymään apuohjelmaan ennemmin tai myöhemmin.

Kryptojen verotus muuttuu monimutkaisemmaksi siinä vaiheessa, kun mukaan tulee NFT-kauppaa, DeFi-farmausta ym. Lisääksi futuurit, CFD-treidit ja vastaavat ovat vielä oman verokohtelunsa alla. Jos olet tyypillinen buy & hold -sijoittaja joka käy kauppaa harvakseltaan, kryptovaluutta verotus ei tule aiheuttamaan sinulle suurta päänvaivaa.

Jokaisen kryptosijoittajan on syytä muistaa se, että verottaja ei saa tietojasi automaattisesti. Sinun on pidettävä itse kirjaa ja tehtävä ilmoitus joka vuosi. Tallenna myös tositteet transaktioista talteen tasaisin väliajoin, jotta sinulla on todistusaineisto käytettävissäsi, jos verottaja sellaista joskus kyselee.

Tämä artikkeli päivitetään joka kevät, kun Verohallinto julkaisee päivitetyt ohjeensa kryptovaluuttojen verotuksesta. Jos luet tätä artikkelia vuoden toisella puoliskolla, käy tsekkaamassa varmuuden vuoksi myös Verohallinnon oppaat.