Miksi Bitcoin on niin arvokas?

Miksi Bitcoin on niin arvokas? Miten on mahdollista, että yksi bitcoin voi maksaa kymmeniä tuhansia dollareita? Monille suurin este Bitcoiniin sijoittamisessa on ymmärryksen puuten sen arvon ajureista. Tässä artikkelissa annetaan vastauksia useista eri näkökulmista. Kyseessä on aloittelijan opas Bitcoinin arvon ymmärtämiseen.

Huom. Artikkelin sisältö on tarjolla myös videoformaatissa Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavalla!

Bitcoin ei ole aina ollut arvokasta

Lähdetään liikkeelle Bitcoinin historiasta. Kuten moni lukija saattaa jo tietää, Bitcoinin on luonut Satoshi Nakamoto. Kyseessä on nimimerkki, jonka takana olevaa henkilö ei tunneta vielä tänäkään päivänä.

Nakamoto esitteli Bitcoinin whitepaperin 31. lokakuuta vuonna 2008. Bitcoinin lohkoketju käynnistyi puolestaan 3. tammikuuta vuonna 2009. Tätä päivää pidetään yleisesti ottaen Bitcoinin syntymäpäivänä. Ensimmäinen kahden henkilön välinen transaktio suoritettiin puolestaan lohkossa numero 170. Tämä tapahtui Nakamoton sekä Hal Finneyn välillä.

Pikkuhiljaa sana alkoi kiiriä cypherpunk-piireissä, ja laajempi tietoisuus Bitcoinista lisääntyi 2010-luvun alkuvuosina. Bitcoin oli sen alkuaikoina vain pienen piirin kokeilu. Kun Nakamoto käynnisti Bitcoinin lohkoketjun, yksittäiset bittirahat olivat käytännössä arvottomia. Kyseessä oli enemmän tai vähemmän kokeilu, jonka pitkän aikavälin toimivuudesta ei ollut mitään takeita.

Laszlo Hanyecz -niminen henkilö pääsi historiankirjoihin ostamalla 22.5.2010 kaksi pitsaa 10.000 bitcoinilla. Tuo transaktio määritteli yhden Bitcoinin kurssiksi noin 0,004 dollaria.

Näihin aikoihin verkossa oli useita selainpohjaisia pelejä (faucet, suom. hana), joista kuka tahansa saattoi tienata itselleen esim. yhden bitcoinin kerran tunnissa. Monet henkilöt lähettelivät toisilleen satoja tai tuhansia bitcoineja testimielessä.

On syytä muistaa, että Bitcoinin alkuvuosina on hukattu arviolta 2-3 miljoonaa bitcoinia eri syistä. Kiintolevyjä ja muistitikkuja on metsästetty epätoivoisesti arvon noustessa jopa kaatopaikoilta.

Bitcoin ei ole saanut nykyistä arvoaan taikaiskusta. Sitä ei ole määrittänyt myöskään valtio tai keskuspankki, kuten on asia fiat-rahan kanssa. Bitcoin on saanut arvonsa täysin vapailla markkinoilla, koska miljoonat ihmiset ovat alkaneet vuosien mittaan ymmärtää sen poikkeuksellisia ominaisuuksia.

Mitä nämä ominaisuudet oikein ovat? Käsitellään niitä seuraavaksi.

Satoshi Nakamoto loi digitaalisen niukkuuden

Monien mielestä tärkein yksittäinen tekijä Bitcoinin arvon luonnissa on niukkuus. Tarkemmin sanottuna digitaalinen niukkuus. Tämä on ominaisuus, jonka Satoshi Nakamoto onnistui luomaan ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa.

Tämän saavutuksen arvon ymmärtää paremmin, jos tuntee digitaalisen rahan historiaa. Moni aloittelija kuvittelee Bitcoinin olevan ensimmäinen täysin digitaalinen raha. Tämä yleinen virhekäsitys on totaalisen väärä.

Bitcoin on yhdistelmä kymmenien vuosien aikana kehitettyä teknologiaa. Esimerkiksi kryptografian mullistanut julkisen avaimen salaus on peräisin 1970-luvulta. Lohkoketjuteknologian ytimessä oleva Merkle-puu on puolestaan patentoitu vuonna 1979.

Yksi alan tunnetuimmista pioneereista, David Chaum, kehitti DigiCash-kryptovaluutan jo 1980-luvun lopulla. Internet-vallankumous toi 1990-luvun aikana maailmaan myös monia muita digivaluuttojen kokeiluja. Ne kuitenkin kaatuivat kaikki erinäisistä syistä.

Satoshi Nakamoto onnistui yhdistämään erilaisia teknologioita kokonaisuudeksi, joka vihdoin korjasi aiempien kokeilujen virheet. Lohkoketjuteknologian käyttö mahdollisti täysin hajautetun ekosysteemin ja pomminvarman tilikirjan luomisen, joka ei ollut yksittäisen henkilön kontrollissa.

Nakamoton luoma rahapolitiikka varmisti myös Bitcoinin arvonnousun tulevaisuudessa. Kun bittirahojen kokonaismäärälle asetettiin katto ilman vapaasti juoksevaa inflaatiota, Nakamoto loi ensimmäisen aidosti niukan hyödykkeen. Bitcoin oli samalla myös täysi vastakohta keskuspankkien generoimalle fiat-rahalle, jonka arvon halutaan laskevan vuosi vuodelta.

On myös tärkeää ymmärtää, että Bitcoin ei ole vain niukka. Se niukkuudelle ei vedä vertoja mikään muu sijoitushyödyke. Esimerkiksi kullan louhintakapasiteettia voidaan aina lisätä sen hinnan noustessa. Kyse on vain rahasta ja resurssien allokoinnista louhintaan.

Bitcoinin niukkuus ei ole ohitettavissa minkään konstin avulla. Vaikka kaikki maailman tietokoneet valjastettaisiin sen louhintaan, bittirahojen kokonaismäärä ei siitä muuttuisi. Bitcoinin ohjelmakoodi säätää louhinnan vaikeustasoa siten, että lohkoja luodaan keskimäärin aina 10 minuutin välein. Uudet bitcoinit tulevat markkinoille uuden lohkon louhinnan yhteydessä. Määrä puolittuu aina noin neljän vuoden välein. Lopulta kaikki bitcoinit on louhittu vuonna 2140.

Bitcoinin tilikirja toimii kaiken tämän viimeisenä lukkona. Se pitää huolen 24/7/365 siitä, että kenenkään ei ole mahdollista luoda tyhjästä uusia bittirahoja tai muuttaa minkään lompakon saldoa.

Kaikki epäonnistuneet kokeilut, erilaiset teknologiat ja kryptografian pioneerit loivat pohjan sille, että Bitcoinin kaltainen kokonaisuus oli mahdollista rakentaa.

Bitcoinin verkostovaikutus

Monien mielestä verkostovaikutus (engl. Network effect) on Bitcoinin kurssinousun yksi kulmakivistä. Jussi Kallasvuo kuvailee tässä Kauppalehden artikkelissa asiaa erinomaisesti:

”Jos haluaa oppia tunnistamaan tulevaisuuden megavoittajat jo ennen kuin peli on ratkennut, on verkostovaikutusten ja muutaman muun niihin läheisesti liittyvän konseptin sisäistäminen kultaakin arvokkaampaa.”

Verkostovaikutus auttaa ymmärtämään Bitcoinin arvonkehitystä erittäin hyvin. Klassinen esimerkki on puhelin tai vaikkapa internet. Yksi puhelin on hyödytön laite, mutta siinä vaiheessa, kun jokaisella on sellainen, et voi elää enää ilman.

Some-sukupolven on taas helppo ymmärtää WhatsApp-palvelu, joka sai alkunsa Bitcoinin tapaan vuonna 2009. Tällä hetkellä kukaan ei lähetä enää tavallisia tekstiviestejä, kiitos WhatsAppin.

WhatsApp on ilmainen appi, mutta silti kymmenien miljardien dollarien arvoinen. Miksi? WhatsApp on ilmainen appi, eikä edes mitenkään uniikki. Tästä huolimatta sillä on valtavasti arvoa, joka perustuu käyttäjiin eli verkostoon. Facebook maksoi palvelusta jo vuonna 2014 noin 19 miljardia dollaria.

Jos kukaan ei pyörittäisi Bitcoin-verkon solmuja tai louhijoita eikä käyttäisi itse verkkoa, se olisi täysin arvoton. Tästä syystä Bitcoinilla ei myöskään ollut arvoa sen ensimetreillä.

Nykyisin maailmassa on jo 250-300 miljoonaa henkilöä (2/2022), jotka ovat ainakin jossain vaiheessa hankkineet bittirahaa. Bitcoinin arvo on noussut jatkuvasti samassa tahdissa kuin esim. Bitcoin-lompakoiden määrä ja verkon louhintakapasiteetti (hash rate) ovat nousseet

Bitcoinin verkostovaikutus näkyy myös sen asemassa muiden kryptovaluuttojen keskuudessa. Vaikka maailmaan on luotu viime vuosina tuhansia ja taas tuhansia kryptovaluuttoja, Bitcoinin markkinaosuus on pysynyt vahvana.

Viime vuodet ovat todistaneet sen, että uutta Bitcoinia ei voi luoda vain kopioimalla sen teknisiä ominaisuuksia. Bitcoinista on yritetty forkata lukuisia uusia versiota, mutta ne ovat alkuperäiseen versioon verrattuna jokseenkin arvottomia. Bitcoin on jo nyt markkinoiden megavoittaja.

Bitcoinin itsenäinen ja hajautettu verkko

Bitcoin ei olisi koskaan saanut edellä kuvattua asemaa ja verkostovaikutusta, jos se ei tarjoaisi teknisesti jotain poikkeuksellista. Bitcoinin arvonluonnin ytimessä ovat edellä mainittu digitaalinen niukkuus ja verkostovaikutus, mutta näiden taustalla on oltava myös toimiva teknologia.

Yksi Bitcoinin tärkeimmistä ominaisuuksista on sen kyky vastustaa sensuuria. Kuka tahansa voi ladata yhden tuhansista eri lompakko-ohjelmista tavalliselle mobiililaitteelle ja lähettää bitcoineja kenenkään estämättä. Tämä ominaisuus ei ole Bitcoinin myyntiargumentti länsimaalaiselle henkilölle vuonna 2022, mutta tulevaisuudessa se voi osoittautua yllättävän arvokkaaksi yllättävän monelle.

Yksi esimerkki on vuoden 2022 alussa nähty Freedom Convoy -mielenosoitus Kanadassa. Rekkakuskien tueksi kerätyt rahoitukset suljettiin keskitetyissä palveluissa kuten GoFundMe. Yhteisö keräsi vain muutamassa viikossa lähes miljoona dollaria Bitcoinin avulla.

Bitcoin-ohjelmistoa pyörittävät kymmenet tuhannet solmut (engl. node), jotka ovat käytännössä palvelinkoneita. Kuka tahansa voi liittyä verkon jäseneksi lataamalla tämän open source -softan. Se pyörii myös hyvin kevyillä laitteilla. Tunnettuja solmuja on yli 15.000 kpl, mutta suurin osa niistä on piilossa.

Hajautettu rakenne ja lohkoketjun käyttö on mahdollistanut sen, ettei Bitcoinin verkkoa ole voitu hakkeroida tai tuhota. Ei ole olemassa keskuspalvelimia mihin hyökätä. Bitcoinilla ei ole myöskään toimitusjohtajaa tai ketään yksittäistä henkilöä jonka kimppuun voitaisiin käydä. Bitcoinin verkko on yhtä aikaa kaikkialla ja ei missään. Nykyisin Bitcoin on jopa avaruudessa.

Bitcoin-verkon arvo on noussut moninkertaisesti viime vuosina, kun sen lohkoketjun ylläpitäjien määrä on kasvanut. Bitcoinin lohkoketjua päivittävien louhijoiden laskentateho (engl. hash rate) on noussut käsi kädessä Bitcoinin kurssin kanssa.

Jos maailman menestyneimmät riskirahoittajat sijoittavat satoja miljoonia Bitcoin-louhintafarmeihin, se kertoo jotain. Tämä kehitys on tehnyt Bitcoin-verkosta käytännössä maailman mahtavimman supertietokoneen.

Kaikki tämä pyörii lisäksi täysin itsenäisesti ilman keskusjohtoista suunnittelua. Bitcoinin lohkoja on luotu vuodesta 2009 ihailtavalla tarkkuudella. Verkko ei ole koskaan alhaalla, eikä yhtään lohkoa jää koskaan louhimatta. Valtava laskentateho varmistaa sen, että Bitcoinin kirjanpitoa (=lohkoketju) on myös mahdoton hakkeroida.

Voiko joku olla vakavissaan sitä mieltä, että tällainen infrastruktuuri ei ole valtavan arvokas?

Valuutta ja maksujärjestelmä

Bitcoin on järjestelmänä hyvin nuori verrattuna mihin tahansa muuhun sijoituskohteeseen. Kulta on tuhansia vuosia vanha, ja jopa euro sekä dollari ovat pitkäikäisiä Bitcoiniin verrattuna. Emme oikeastaan vielä tiedä, millaiseksi Bitcoinin rooli maailmassa lopulta muodostuu.

Sijoittajat yrittävät asettaa Bitcoinia tiettyyn kategoriaan, mutta se on varsin haastavaa. Edellisen buumin aikana Bitcoin oli valuutta, jonka kilpailijat yrittivät luoda arvoa nopeampien siirtojen avulla. Vuoden 2020-2021 rallia leimasi puolestaan Bitcoinin asema digitaalisena kultana.

Pörssiyhtiöt, hedge-rahastot ja muut instituutiot ovat lisänneet bittirahaa digitaalisiin holveihin fyysisen kullan sijasta. Yksi kuuluisimmista sijoittajista on Microstrategy-yhtiön perustaja Michael Saylor. Hän on sijoittanut Bitcoiniin yhtiönsä kautta jo miljardeja dollareita.

Jos haluat ymmärtää, miksi perinteisen sijoitusmaailman gurut siirtyvät Bitcoiniin, katso Saylorin ja Raoul Palin keskustelu alla olevalta videolta.

Ongelma Bitcoinin kategorisoinnissa on se, että aiheesta tietämättömät eivät ymmärrä Bitcoinin perimmäistä ominaisuutta. Bitcoin ei ole vain digitaalinen valuutta tai digitaalista kultaa. Se on yhtä aikaa myös maksujärjestelmä, eikä näitä kahta ominaisuutta voi erottaa toisistaan.

Esimerkiksi eurot toimivat myös käteisenä rahana tai kolikkoina. Kultakolikolla on arvoa Amazonin viidakossa tai New Yorkin keskustassa. Molempia voidaan myös treidata digitaalisesti missä tahansa platformilla. Bitcoin on kuitenkin arvokasta vain sitä ympäröivän maksujärjestelmän kanssa.

Bitcoinia voisi verrata HTTP-protokollaan, joka toimii internetin selkärankana. Se on kuin SMTP-protokolla, jonka avulla sähköpostit liikkuvat. Moni onkin kuvaillut Bitcoinia internetin maksuprotokollaksi.

Bitcoinin arvoa on vaikea hahmottaa, koska kyseessä on yhdistelmä teknologista innovaatiota sekä kovaa rahaa. Bitcoin on kuin pääsylippu rahan internetiin. Se tarjoaa pakopaikan fiat-maailmasta kovan digitaalisen rahan suojaan. Tällainen tiketti on monien sijoittajien mielestä todella arvokas.

Money Printer Go Brrrr

Bitcoin sai alkunsa vuoden 2008 finanssikriisin raunioista. Ajankohta ei ole sattumaa. Kyseinen finanssikriisi toi esiin painajaismaisella tavalla maailman finanssipolitiikan mahdottomuuden. Nyt olemme siirtyneet 2020-luvulle, mutta tilanne on vain pahentunut.

Keskuspankit ovat mahdollistaneet zombie-talouden, jossa yrityksiä pidetään pystyssä nollakoroilla ja loputtomalla velalla. Korkojen manipulointi ja rahan printtaus ovat tuhonneet vapaan markkinan tärkeimmän elementin: hinnanmääritysmekanismin.

Kuten historiaosiossa todettiin, Bitcoinia edeltäneet digirahakokeilut epäonnistuivat. Ennen Satoshi Nakamotoa, kukaan ei onnistunut luomaan digitaalista niukkuutta. Nyt tilanne on toinen. Tämän vallankumouksellisen faktan ymmärtäminen on kuitenkin kestänyt sijoittajilta pitkään. Vielä tänäkin päivänä, vasta pari prosenttia sijoittajista todella ymmärtää asian.

Vuodet 2020-2021 muuttivat sijoituskenttää merkittävästi. Keväällä 2020 iskeneen koronakriisin jälkihoito näytti sen, että keskuspankit luovat tarvittaessa jopa biljoonia dollareita sormia napsauttamalla. Moni sijoittaja on vihdoin herännyt siihen faktaan, että heidän ostovoimansa todella tuhotaan. Vuonna 2021 käynnistyi puolestaan historiallinen inflaation nousu.

Sosiaalisessa mediassa aihetta on kuvattu ”Money Printer Go Brrrr” -meemillä.

Tästä on sittemmin luotu myös muita versioita.

Vuoden 2017 kurssirallin saivat aikaan ICO-buumi ja ns. retail-sijoittajat eli 100-1000$ ostoksia tekevät piensijoittajat. Vuoden 2020 ja 2021 kurssinousun takana olivat sijoitusmaailman ammattilaiset. Yhä useampi sijoitusguru on kertonut julkisesti vihdoin ymmärtävänsä Bitcoinin arvon. Kaikkien viesti on sama: Bitcoin pärjää samassa ympäristössä kuin kulta, mutta 10x paremmin.

Makrotalouden vallitseva tila ei voisi olla suotuisampi Bitcoinin kannalta. Se on suotuisa myös kullalle, mutta Bitcoin on markkinana yhä houkuttelevampi yhä useammalle sijoittajalle. Se on helppo hankkia, helppo myydä, helppo säilyttää ja helppo lähettää. Miljardin dollarin arvoinen Bitcoin-siirto onnistuu sormia napsauttamalla, mutta yritä siirtää sama summa kultaharkoissa toiselle puolelle maapalloa.

Bitcoinin eri roolit ja El Salvador

Aiemmassa kappaleessa sivuttiin jo hieman Bitcoinin eri rooleja. Bitcoin on pohjimmiltaan sekä digitaalinen valuutta että maksujärjestelmä. Näiden lisäksi Bitcoinilla on muitakin rooleja ja narratiiveja. On erittäin tärkeää ymmärtää, että mitään yksiselitteistä käyttökohdetta tai arvonluontimekanismia ei ole. Kukaan ei myöskään päätä sitä, mikä Bitcoin on. Jokainen voi itse luoda oman narratiivinsa täysin vapaasti.

Vuonna 2020 alkanut instituutoiden mukaantulo on tehnyt digitaalinen kulta -narratiivista todella suositun. Moni suuren luokan peluri näkee Bitcoinin kullan kaltaisena assettina, jota he haluavat säilyttää taseessaan. Alla oleva ARK Investin analyysi Bitcoinista nostaa esille monia erilaisia rooleja.

The price of a single bitcoin could exceed $1 million by 2030.

We are still early. pic.twitter.com/rvja2h2vi5

— Yassine Elmandjra (@yassineARK) January 25, 2022

ARK listaa mm. seuraavat asiat:

• Remittance network
• Emerging Market Currency
• Economic Settlement Network
• Nation-State Treasury
• Seizure-Resistant Asset
• Institutional Investment
• Corporate Treasury
• Digital Gold

Minkä narratiivin sinä haluat ostaa? Vastaus riippuu täysin henkilöstä.

Vuonna 2021 nähtiin myös historiallinen askel, kun El Salvador hyväksyi Bitcoinin viralliseksi maksuvälineeksi. El Salvador on noussut lakimuutoksen myötä täydestä tuntemattomuudesta koko sijoitusmaailman tietoisuuteen. Tämä koskee erityisesti maan presidenttiä, Nayib Bukelea. Tuskin edes promille Bitcoin-sijoittaista oli koskaan kuullutkaan Bukelen nimeä ennen vuotta 2021. Nyt hänet tuntee jokainen uutisia seuraava.

El Salvador todistaa sen, miten Bitcoin voi toimia saumattomasti myös virallisena maksuvälineenä. Tämä ei ollut vielä mahdollista viisi vuotta sitten, mutta salamaverkon kehittyminen on muuttanut kaiken. Salamaverkko mahdollistaa lähes reaaliaikaiset ja lähes ilmaiset maksut lompakosta toiseen. Tällainen Layer 2 -laajennus Bitcoinin päälle tekee siitä entistä arvokkaamman ja monipuolisemman.

Kysymys on nyt enää siitä, mitkä maat seuraavat El Salvadorin esimerkkiä.

Bitcoinin kurssin potentiaali

Tässä artikkelissa on kuvattu useita eri syitä ja ominaisuuksia, mitkä antavat Bitcoinille arvoa. Miten arvokas tällainen hajautettu infrastruktuuri ja sen sisällä toimiva niukka hyödyke sitten on? Tähän ei ole olemassa mitään absoluuttista vastausta.

Vaikka sijoittaja ymmärtäisi Bitcoinin arvonajurit, sen historian, teknologian ja paljon muuta, se ei lopulta auta hinnoittelemaan bittirahaa. Miten voimme tietää, onko esim. 50.000 dollarin Bitcoin lopulta kallis vai ei? Voiko yhden Bitcoinin arvo olla joskus miljoona dollaria?

Bitcoin kurssikehitystä on pyritty mallintamaan koko sen historian ajan. Keväällä 2019 esitelty Stock-To-Flow -malli on ollut viime vuosina ehdottomasti suosituin. Se pohjautuu Bitcoinin nelivuotisiin halving-sykleihin, jotka ovat Bitcoinin historiassa triggeröineet aina uuden nousurallin. Voit lukea tarkemman esittelyn tästä artikkelissa.

Vuoden 2021 loppu muutti kuitenkin monien mielen. Stock-To-Flow -mallin ennuste Bitcoinin kurssikehitykestä meni pahasti metsään. Uutta kurssirallia ei nähty vuosien 2013 ja 2017 tavoin, vaan Bitcoin syöksyi osakemarkkinan tavoin joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 todella rajusti. Onko Stock-To-Flow -malli nyt sitten rikki? Sen tekijä ei ole heittänyt vielä pyyhettä kehään.

#bitcoin Jan 2022 close $38,491
62% below S2F target and outside 1sd band pic.twitter.com/H6XsAhwVuB

— PlanB (@100trillionUSD) February 1, 2022

Vuoden 2022 alussa ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa moni sijoittaja on heittänyt S2F-mallin roskiin ja hakee Bitcoinin kurssille uutta mallinnusta. Artikkelin kirjoitushetkellä (2/2022) ollaan hieman oudossa tilanteessa. Markkinoiden tunnelmia sekoittaa entisestään korkein inflaatio yli 40 vuoteen, mikä pakottaa keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa.

Jos katsotaan Bitcoinin potentiaalia pitkällä tähtäimellä, sijoittaja voi verrata markkina-arvoa suhteessa muihin maailman sijoituskohteisiin. Löydät hyvän visuaalisen kuvauksen asiasta tästä artikkelista.

Bitcoinin markkina-arvo on tällä hetkellä noin 850 miljardia dollaria. Kullan markkina-arvo on yli 10 biljoonaa eli 10.000 miljardia. Maailman osakemarkkinoiden arvo on 100 biljoonaa. Maailman yhteenlasketun velan arvo on yli 250 biljoonaa. Ja niin edelleen.

Moni sijoittaja vertaa Bitcoinia nimenomaan kultaan. Jos Bitcoinin markkina-arvo nousisi edes lähelle kullan markkina-arvoa, kurssin pitäisi suurin piirtein 11-12-kertaistua nykyisestä. Onko tämä mahdoton ajatus, jos edes muutama prosentti maailman rikkaimmista sijoittajista siirtyy bittirahaan? Maailmassa on 56 miljoonaa miljonääriä, mutta vain 21 miljoonaa bitcoinia.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa avattiin muutamia Bitcoinin ominaisuuksia, jotka auttavat ymmärtämään sen arvonmuodostusta. Mielenkiintoisinta Bitcoinissa on kenties sen esiintyminen eri roolissa eri tahoille. Maailmassa on tällä hetkellä monia valtioita, joiden fiat-valuutta on hyperinflaation kourissa. Venezuelan kansalaiselle Bitcoin voi olla kirjaimellisesti elintärkeä arvonsäilyttäjä.

Tällä hetkellä Bitcoinin suosituin narratiivi on digitaalinen kulta. Viisi vuotta sitten se oli jotain muuta, ja viiden vuoden päästä kenties useiden eri valtioiden virallinen maksuväline? Bitcoin on arvokas eri ihmisille eri syistä, eikä kukaan yksittäinen henkilö määrittele yhtä ja oikeaa roolia Bitcoinille. Sinun täytyy opiskella Bitcoinin toimintaperiaatteet ja muodostaa sitten oma narratiivisi.

Vaikka Bitcoinin rooli ja mielipiteet siitä muuttuvat, yksi asia on ja pysyy: verkon arkkitehtuuri on hakattu kiveen sen loppuelämän ajaksi. Tämä on kenties se kaikkein arvokkain asia.

Image by tom bark from Pixabay