Mikä on kryptovaluutta?

Kryptovaluutta on täysin digitaalinen omaisuuserä, joka toimii hajautetussa verkossa ilman keskitettyä liikkeellelaskijaa. Sen teknisenä perustana ovat kryptografia ja hajautettu tietokanta. Tämä artikkeli on aloittelijan opas kryptovaluutasta. Käymme läpi kryptovaluutan toimintaperiaatteet kattavasti läpi helposti ymmärrettävässä muodossa.

Mikä on kryptovaluutta?

Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta, joka hyödyntää kryptografiaa ja hajautettua tietokantaa. Bitcoin oli historian ensimmäinen kryptovaluutta. Sen toiminta käynnistyi tammikuussa 2009. Tämän jälkeen markkinoille on tullut miljoonia uusia kryptovaluuttoja.

Kryptovaluutan keskeinen ominaisuus on sen hajautettu toiminta. Jokainen kryptovaluutta on käytännössä tuhansien eri palvelinkoneiden muodostama verkko. Verkon toimijat ylläpitävät hajautettua tietokantaa transaktioista ja vahvistavat uudet siirrot. Suurin osa kryptovaluutoista käyttää tietokantanaan lohkoketjua.

Käyttäjä hallitsee kryptovaluuttojaan erillisen kryptolompakon avulla. Kryptolompakko on visuaalinen käyttöliittymä verkkoon ja muistuttaa ulkoasultaan sekä toiminnaltaan verkkopankkisovellusta. Kryptolompakon avulla voidaan lähettää, vastaanottaa ja säilyttää kryptoja.

Kryptovaluutat toimivat perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolella. Suurin osa kryptovaluutoista on myös täysin avoimia, eli kuka tahansa voi liittyä verkon ylläpitäjäksi ja alkaa pyörittää vaadittavaa ohjelmistoa.

Suurin ero kryptovaluutan (kuten Bitcoin) ja fiat-valuutan (kuten euro) välillä on liikkeellelasku ja kontrolli. Euro on Euroopan keskuspankin kontrolloima valuutta, ja se saa arvonsa ihmisten luottamuksesta koko rahajärjestelmään.

Bitcoin (ja muut kryptovaluutat) eivät ole yksittäisen tahon kontrollissa. Niiden arvo muodostuu vapailla markkinoilla, minkä lisäksi niiden liikkeellelaskua ja varantoa ei voi manipuloida. Toisin kuin fiat-valuuttojen kohdalla, joita keskuspankit voivat luoda tyhjästä täysin rajattomasti.

Kryptovaluutat eivät ole Suomessa virallisia maksuvälineitä. Tästä johtuen kauppojen ja palveluiden ei ole pakko vastaanottaa kryptomaksuja. Jotkut yksittäiset palvelut hyväksyvät kuitenkin kryptomaksuja. Kyse on useimmiten markkinoinnista ja halusta houkutella kryptosijoittajia asiakkaiksi.

On myös tärkeä ymmärtää, että termi kryptovaluutta on hieman harhaanjohtava. Nykyisin käytetään enemmän termiä krypto/kryptot. Tämä on parempi vaihtoehto, koska suurin osa kryptoista ei ole valuuttoja sanan varsinaisessa merkityksessä.

Yhteenveto kryptovaluutasta

Kryptovaluuttojen kategoriat

Markkinoilla on hyvin erityyppisiä kryptoja, joista vain osa on valuuttoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Alla on jaottelu yleisimmistä kryptojen kategorioista.

1. Valuutat ovat kryptoja kuten Bitcoin, Litecoin ja Bitcoin Cash. Niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on arvonsiirto ja -säilytys, eli nämä kryptot ovat valuuttoja sanan varsinaisessa merkityksessä.
2. Platformit ovat älysopimusalustoja eli käyttöjärjestelmiä hajautetuille sovelluksille. Platform-krypto toimii natiivivaluuttana kyseisellä alustalla ja sitä käytetään mm. transaktioiden maksuun ja steikkaukseen. Suosituin älysopimusalusta on Ethereum. Muita tunnettuja platformeja ovat mm. BNB, Solana ja Cardano.
3. Tokenit eroavat valuutoista siten, että niillä ei ole omaa lohkoketjua. Tokenit luodaan jonkin platformin eli älysopimusalustan sisälle. Tokenit liittyvät usein tiettyyn ohjelmistoon tai palveluun. Chainlink, Aave, ja Uniswap ovat esimerkkejä tokeneista
   • Stablecoinit eli vakaavaluutat ovat pääasiassa dollariin sidottuja tokeneita, joita käytetään fiat-valuuttojen korvikkeena. Markkinoilla on dollarin lisäksi myös muihin fiat-valuuttoihin perustuvia stablecoineja (esim. euro). Suosituimmat stablecoinit on lanseerattu kymmenille eri platformeille.
   • Meemit ovat puhtaasti hauskanpitoon ja spekulointiin luotuja tokeneita, joilla ei ole mitään varsinaista käyttötarkoitusta. Suurin osa meemikolikoista on luotu Solana-alustalle.

Yllä mainittu lista kuvaa kryptojen tärkeimpiä kategorioita. Stablecoinien ja meemien lisäksi token-kategorian alla on kymmeniä alakategorioita, kuten DeFi-tokenit, tekoälykryptot ja peleihin liittyvät tokenit. Suurin osa markkinoilla olevista kryptovaluutoista on tokeneita.

Miten kryptovaluutta toimii teknisesti?

Käydään seuraavaksi läpi miten kryptovaluutta toimii teknisestä näkökulmasta.

Kryptovaluutan verkko ja ylläpito

Kryptovaluutta on teknisestä näkökulmasta hajautettu verkko, joka koostuu client-ohjelmaa pyörittävistä palvelimista. Jokaisella kryptovaluutalla on oma client-ohjelmistonsa, jota kehittää hajautettu yhteisö tai teknologiayhtiö. Mitä useampi henkikö ajaa clientia palvelimellaan, sitä hajautetumpi kryptovaluutta on.

Jokaisella kryptovaluutalla on joukko verkon ylläpidosta vastaavia toimijoita. Niistä käytetään nimitystä verkon solmu (node). Solmujen roolitus ja toiminta eroavat hieman kryptovaluutasta riippuen. Esimerkiksi Bitcoinilla on erikseen transaktioita välittäviä solmuja sekä louhijoita, jotka ylläpitävät lohkoketjua.

Suurin osa kryptoista ei ole louhittavia kryptovaluuttoja Bitcoinin tavoin. Niiden ylläpidon hoitavat louhijoiden sijaan validaattorit. Oli kyseessä louhittava krypto tai ei, jokaisella kryptovaluutalla on määrätty joukko ylläpitäjiä, jotka vahvistavat verkon transaktiot ja/tai ylläpitävät lohkoketjua.

Näin kryptovaluutta toimii käytännössä:

1. 📱 Käyttäjä tekee siirtopyynnön kryptolompakostaan: x kappaletta kryptovaluuttaa osoitteesta A osoitteeseen B.
2. 🌐 Kryptolompakko prosessoi siirtopyynnön verkkoon ja maksaa siirtomaksun verkon ylläpitäjille.
3. 🖥️ Verkon nodet (validaattorit) varmistavat, että siirto on sääntöjen mukainen ja voidaan prosessoida.
4. 🔒 Siirto tallennetaan hajautettuun tietokantaan (useimmiten lohkoketju), josta sitä ei voi enää muuttaa.

Kryptovaluutat käyttävät tietovarastonaan hajautettua tietokantaa. Se sisältää pääasiassa informaatiota transaktioista, eli miten paljon kryptoja on lähetetty osoitteesta A osoitteeseen B. Tietokantaan voidaan tallettaa myös muuta dataa, kuten tekstiä, kuvia tai videoita. Nämä ovat kuitenkin harvinaisempia käyttötarkoituksia.

Ylivoimaisesti suosituin hajautetun tietokannan tyyppi on lohkoketju. Markkinoilla on myös kryptovaluuttoja, jotka käyttävät lohkoketjun sijasta puurakennetta muistuttavaa DAG-teknologiaa. Näissä kyse on vain muutamista erikoistapauksista.

Alla on kuva Ethereum-transaktioista Etherscan-sivustolta. Tyypillinen kryptovaluutta on pseudonyymi eli sen transaktiodata on avointa, mutta krypto-osoitteista ei voida suoraan tunnistaa sen haltijaa.

Kryptovaluutat hyödyntävät jo kymmeniä vuosia vanhaa teknologiaa nimeltään julkisen avaimen salaus. Se mahdollistaa edellä kuvatun toiminnallisuuden. Kryptovaluutan lähettäjä voi todistaa oikeutensa siirtää varoja kryptografisen allekirjoituksen avulla.

Kryptoja säilytetään kryptolompakoissa. Kyseessä voi olla mobiiliappi, tietokoneen ohjelmisto, selaimen lisäosa tai fyysinen laite. Kryptolompakko toimii graafisena käyttöliittymänä lohkoketjuun. Tästä aiheesta kerromme tarkemmin seuraavassa luvussa.

Kryptovaluuttojen säilytys ja transaktiot

Kryptovaluuttojen säilytys on tärkeä osa niiden teknistä toimintaa. Mahdollisuus hallita varoja finanssijärjestelmän ulkopuolella ilman kolmannen osapuolen kontrollia on yksi kryptojen kiehtovimmista ominaisuuksista.

Kryptovaluutat voi siirtää vapaasti niiden oston jälkeen kauppapaikasta omaan lompakkoon. Nykyisin on tarjolla lukuisia lompakoita, jotka tukevat satoja eri kryptoja. Et siis tarvitse erillistä lompakkoa jokaiselle kryptovaluutalle.

Suosituin kryptolompakon tyyppi on nykyisin mobiililompakko eli mobiililaitteelle asennettava appi. Mobiililompakossa on käteviä ominaisuuksia siirtoja ja maksamista varten. Voit skannata vastaanottajan osoitetta kuvaavan QR-koodin mobiililaitteesi kameralla. Tämä pienentää riskiä virheellisitä siirroista.

Mobiililompakko muistuttaa ulkoasultaan hieman verkkopankin sovellusta. Alla on kuva suositusta Exodus-lompakosta.

Kryptolompakon tuoma vapaus tuo mukanaan myös vastuun. On tärkeä ymmärtää, että kryptosiirtoja ei voi perua. Jos lähetät varasi väärään osoitteeseen, ne ovat kadonneet ikuisiksi ajoiksi.

Toinen riski liittyy verkkorikollisuuteen. Monet kryptosijoittajat ovat joutuneet huijareiden uhriksi ja menettäneet omaisuutensa samalla tavalla kuin pankkihuijauksissa.

Aloittelevan käyttäjän on tärkeää tiedostaa kryptolompakoihin liittyvät riskit. Voit välttää riskejä säilyttämällä kryptoja aluksi siinä kauppapaikassa, josta ostit ne. Kryptolompakon voi ottaa käyttöön myöhemmin kokemuksen karttuessa.

Aiheesta löytyy kattava opas Bitcoinkeskuksesta, josta löydät lisätietoa eri lompakkotyypeistä.

Kryptovaluuttojen konsensusalgoritmit

Jokainen kryptovaluutta tarvitsee toimiakseen konsensusalgoritmin. Aloittelija voi ajatella konsensusalgoritmin olevan kuin kryptovaluutan sääntökirja. Se määrittää säännöt, joiden varaan kryptovaluutan toimintalogiikka rakentuu.

Konsensus tarkoittaa kryptovaluuttojen tapauksessa ylläpitäjien yhteistä hyväksyntää transaktiodatasta. Verkon ylläpitäjien on muodostettava konsensus jokaisesta uudesta lohkosta (ja sen sisältämistä transaktioista) ennen kuin se voidaan lisätä lohkoketjuun.

Kryptot voidaan jakaa konsensusalgoritmin perusteella kahteen pääkategoriaan:

1. 🔨 Proof of Work -kryptot
2. 🪙 Proof of Stake -kryptot

Proof of Work on tullut tutuksi parhaiten Bitcoinin kautta. Nykyisin sitä käyttävät lähinnä muutamat vanhemman sukupolven kryptovaluutat, kuten Bitcoin, Litecoin, ja Monero. Lähes kaikki uudet kryptot ovat käyttäneet Proof of Stake -konsensusta edeltävän kymmenen vuoden ajan.

Proof of Work eli PoW vaatii toimiakseen fyysisiä louhintalaitteita. Ylläpitäjien (tässä tapauksessa louhijoiden) täytyy todistaa tehneensä riittävästi laskentatyötä, jotta ne saavat luvan päivittää lohkoketjua. Louhijat saavat palkkioksi ylläpitotyöstään (ja käytetystä laskentatehosta) lohkopalkkioita.

Proof of Stake eli PoS ei vaadi toimiakseen louhintalaitteita. Ylläpitäjäksi pääsee holdaamalla ja steikkaamalla tietyn määrän kyseessä olevaa kryptovaluuttaa. Esimerkiksi Solanan validaattorit steikkaavat Solanan natiivitokenia (SOL). Myös validaattoreille jaetaan lohkopalkkioita louhijoiden tavoin.

Proof of Stakesta on olemassa myös useita eri variaatiota. Lähes jokainen PoS-järjestelmä eroaa hieman muista yksityiskohtien osalta. Aihetta käsitellään tarkemmin erillisessä oppaassa kryptovaluuttojen konsensusalgoritmit.

Kryptovaluuttojen volatiliteetti ja riskit

Kryptovaluuttojen volatiliteetti eli rajut kurssiliikkeet ovat yksi suurimmista puheenaiheista kryptosijoittajien keskuudessa. Kryptovaluutat ovat nousseet tunnetuksi sijoituskohteeksi osittain poikkeuksellisen kurssiheilunnan vuoksi.

Kryptojen volatiliteetti kiinnostaa etenkin treidaajia, sillä se tarjoaa enemmän treidausmahdollisuuksia verrattuna perinteisiin omaisuusluokkiin. Kryptovaluuttojen volatiliteettia selittää kolme päätekijää:

1. 🏛️ Kryptomarkkinan regulaatio
2. 🌍 Kryptomarkkinan koko
3. 📈 Velkavivun käyttö

Kryptojen kauppapaikkoja eivät koske samat säännöt kuin perinteisiä osakevälittäjiä. Kryptomarkkinoita ei myöskään valvota samalla intensiteetillä. Tämä mahdollistaa markkinoiden manipuloinnin muita omaisuusluokkia helpommin.

Vaikka kryptomarkkina on kooltaan biljoonia dollareita, se on yhä pieni omaisuusluokka osakemarkkinaan, velkakirjamarkkinaan, kiinteistöihin tai jopa kultaan verrattuna. Mitä pienempi markkina, sitä vähemmän rahaa vaaditaan kurssien liikuttamiseen.

Velkavivun suosio lisää myös volatiliteettia. Joissakin kryptopörsseissä on mahdollista käyttää jopa 100x velkavipua. Kun vivutus yhdistetään jo valmiiksi korkean riskin omaisuusluokkaan, saadaan päätähuimaavia kurssiliikkeitä likvidointien eli positioiden pakkomyyntien vuoksi.

Kryptomarkkinan koko on kasvanut merkittävästi edeltävän 10 vuoden aikana. Esimerkiksi Bitcoinin volatiliteetti on alkanut pienentyä, kun sen markkina-arvo on kasvanut yli biljoonan dollarin kokoluokkaan. Tästä huolimatta, kymmenien prosenttien päivänousut ja yli sadan prosentin viikkonousut eivät ole millään lailla poikkeuksellisia suurimmalle osalle kryptoista.

Kryptosijoittaminen edellyttää aktiivisempaa kurssiseurantaa kuin perinteinen osakesijoittaminen. Bitcoinkeskuksesta löytyy oma sivu, josta näet suosituimpien kryptojen ajantasaiset hinnat: kryptovaluutta kurssit.

Kryptovaluutat sijoituskohteena

Kryptovaluutat ovat omaisuusluokkana poikkeuksellinen sijoituskohde. Käydään seuraavaksi läpi muutamia pointteja, joita kryptosijoittajan on syytä huomioida.

Tärkein asia on kryptojen poikkeuksellinen volatiliteetti. Perinteiset sijoittajat eivät ole tottuneet sellaisiin kurssiliikkeisiin, joita nähdään etenkin pienemmissä kryptovaluutoissa. Jopa Bitcoinille on tyypillistä romahtaa kymmeniä prosentteja useaan otteeseen myös nousumarkkinan aikana.

Rajut kurssilaskut ovat ongelma etenkin kokemattomalle kryptosijoittajalle. Tämä johtuu siitä, että kryptojen arvoa ei voi arvioida samalla tavalla kuin osakkeita, eikä niille ole vakiintuneita fundamenttimalleja. Sijoittajalta vaaditaan ennen kaikkea uskoa kryptosektorin kasvuun tulevaisuudessa. Tämä usko voi olla koetuksella kurssilaskujen aikana.

Kurssinousut voivat aiheuttaa puolestaan toisenlaisia ongelmia. Moni aloitteleva kryptosijoittaja innostuu paperilla olevista voitoista ja alkaa tekemään lisäostoja. Nopeasti nousevat kurssit lisäävät myös ahneutta velkavivun käytössä, mikä voi johtaa suuriin tappioihin trendin kääntyessä.

Myös puutteellinen regulaatio tuo mukaan omat riskinsä. Vuonna 2022 nähtiin suuren mittaluokan konkursseja, mikä aiheutti tappioita kymmenille miljoonille kryptosijoittajille. Kuuluisin oli FTX-pörssin konkurssi marraskuussa 2022.

Osa sijoittajista kokee, että kryptovaluuttojen riski-tuotto -suhde on kaikesta huolimatta poikkeuksellinen. Kryptovaluutat ovat tarjonneet historiallisesti korkeita tuottoja verrattuna perinteisiin sijoitusluokkiin.

Kryptomarkkinoilla piensijoittajilla voi myös olla etulyöntiasema verrattuna institutionaalisiin sijoittajiin. Yksittäinen piensijoittaja voi parhaimmillaan löytää aliarvostettuja projekteja, joita suuret sijoittajat eivät osaa tai voi hyödyntää. Tämän mahdollisuuden vastapuolena on toisaalta riski sijoittaa arvottomaan kohteeseen tai jopa suoranaiseen scammiin.

Kryptomarkkinan koko on myös yksi piensijoittajia suosiva tekijä. Suuret eläkerahastot tai institutionaaliset sijoittajat eivät voi yksinkertaisesti sijoittaa pieniin kryptovaluuttoihin niiden matalan markkina-arvon vuoksi. Näin tietty osa kryptomarkkinasta pysyy täysin piensijoittajien keskinäisenä areenana.

Bitcoinkeskuksessa on erillinen artikkeli, jossa kryptoihin sijoittaminen on käyty läpi yksityiskohtaisemmin.

Miten kryptovaluuttoja ostetaan?

Kryptovaluuttojen ostaminen tapahtuu niihin erikoistuneista kauppapaikoissa. Suomessa toimii kolme säänneltyä kryptovaluuttojen kauppapaikkaa:

1. Coinmotion
2. Northcrypto
3. Kvarn X

Coinmotion on kauppapaikoista vanhin ja kooltaan suurin. Se on ollut toiminnassa vuodesta 2012 lähtien ja palvelee yli 150 000 suomalaista kryptosijoittajaa. Kaikki suomalaiset kauppapaikat toimivat Finanssivalvonnan alaisuudessa ja ovat tarkkaan säädeltyjä. Alla on kuva Coinmotionin etusivulta.

Suomalainen sijoittaja voi ostaa kryptoja myös globaalisti toimivista palveluista. Tällaisia ovat mm. Binance, Coinbase, ja Crypto.com. Kaikilla näistä kauppapaikoista on yli sata miljoonaa asiakasta, joten ne ovat valtavan kokoisia toimijoita. MiCA-sääntelyn myötä globaalit toimijat joutuvat hakemaan myös EU-toimiluvan palvellakseen eurooppalaisia asiakkaita.

Bitcoinkeskuksesta löytyy vertailu suosituimmista kryptovaluuttojen kauppapaikoista sekä aloittelijan oppaita eri palveluihin. Jos haluat tutustua palveluihin tarkemmin, löydät kokemuksia ja aloittelijan oppaat klikkaamalla päävalikosta Kauppapaikat-linkkiä.

Kryptovaluuttojen ostaminen on nykyisin suoraviivainen prosessi. Aiheesta löytyy yksityiskohtainen opas, jossa on kuvattu kaikki kryptojen ostamisen vaiheet. Lue lisää tästä linkistä: Kryptovaluuttojen ostaminen.

Kryptoja voi nykyisin ostaa myös hajautetuista kauppapaikoista eli DeFi-palveluista. Ne toimivat täysin automaattisesti älysopimusten avulla. Emme käy näitä palveluita tarkemmin läpi tässä artikkelissa. Tutustu tarkemmin esimerkiksi Uniswapin toimintaan, jos nämä sovellukset kiinnostavat.

Erilaiset johdannaiset ja ETF-rahastot ovat kasvattaneet valtavasti suosiota 2020-luvulla. Moni osakesijoittaja haluaa nykyisin lisätä altistusta kryptojen kursseille ETF-rahaston tai tracker-tuotteiden avulla. Tässä vaihtoehdossa on tiettyjä etuja verrattuna aidon kryptovaluutan ostoon.

Tekemällä oston ETF-rahaston kautta, sijoittajan ei tarvitse avata uutta käyttäjätiliä ja hän voi hallita koko portfoliota esimerkiksi Nordnetin kaltaisessa kauppapaikassa. ETF-sijoittamisessa sijoittaja ei altistu samoille teknisille riskeille kuin kryptojen omatoimisessa säilytyksessä.

ETF-sijoittaminen sisältää myös omat haittapuolensa. Voit lukea aiheesta tarkemmin tästä artikkelista: Näin ostat kryptoja Nordnetista.

Kryptovaluuttojen verotus

Kryptovaluuttojen verotus on olennainen osa kryptoihin sijoittamista. Vuoteen 2025 asti se on ollut jokaisen sijoittajan omalla vastuulla, eli verottaja ei ole saanut automaattisesti tietoa kaupoistasi.

Tähän on tulossa kuitenkin muutos. Vuodesta 2026 alkaen verottaja saa aiempaa laajemmin automaattisia tietoja kotimaisista palveluista. Kansainvälisen tiedonvaihdon avulla verottajalle tulee myös tietoa monilta ulkomaisilta toimijoilta.

Automatisoitu tietojen lähetys on hyvä uudistus, mutta se ei poista kryptosijoittajan vastuuta kirjanpidosta. Jos olet tehnyt kauppoja myös ennen vuotta 2026, verottajalla ei välttämättä ole tietoa ostoistasi. Kirjanpidon avuksi on tarjolla erillisiä kryptovero-ohjelmistoja.

Seuraavat kryptovero-ohjelmistot ovat yleisesti käytettyjä:

• Divly
• Koinly
• Cointracking

Kaikki yllä mainitut ohjelmistot toimivat suomen kielellä ja tukevat myös suomalaisten kauppapaikkojen kaupankäyntiraportteja.

Kryptovaluuttojen myyntejä verotetaan samalla idealla kuin esimerkiksi osakkeita. Maksat veroa luovutusvoitosta, joka on myynti- ja ostohinnan välinen erotus. Tulot kryptovaluuttojen myynneistä ovat pääomatuloja. Tällä hetkellä verokanta on Suomessa 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja 34 prosenttia yli menevästä osasta.

Bitcoinkeskuksesta löytyy yksityiskohtainen artikkeli kryptojen verotuksesta. Käymme läpi myös muita yksityiskohtia, kuten steikkauksen, louhinnan ja debit-korttien verotuksen.

Huom. Verosäännökset voivat muuttua, ja yksityiskohdat riippuvat aina sijoittajan tilanteesta.

Kryptovaluutta maksuvälineenä Suomessa

Kryptovaluutta ei ole virallinen maksuväline Suomessa. Teknisesti mikään ei estä käyttämästä kryptovaluuttaa maksuvälineenä, mutta suurin ongelma on verotus.

Kryptovaluuttoilla maksaminen on verotettava tapahtuma. Jos ostat esim. kupin kahvia kryptoilla, myyt käytännössä kahvikupin hinnan edestä kryptoja euroiksi. Tästä on laskettava mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio.

Pienissä ostoissa veron osuus on toki pieni, mutta suuremmissa kaupoissa siitä voi tulla valtava lisäkustannus. Joudut myös pitämään kirjaa jokaisesta transaktioista, mikä voi olla iso työmäärä vuositasolla.

Maksamisessa on verotuksen lisäksi myös toinen ongelma. Miksi käyttäisit kryptovaluuttaa maksuvälineenä, jos uskot sen arvon nousevan tulevaisuudessa? On paljon järkevämpi käyttää ostovoimansa menettäviä euroja kuin maksaa esimerkiksi bitcoineilla.

Edellä kuvattujen ongelmien vuoksi stablecoinit eli vakaavaluutat ovat kasvattaneet suosiotaan maksuvälineenä kryptojen maailmassa. Koska stablecoinin arvo on sidottu sen takauksena olevaan fiat-valuuttaan, ei ostotilanteessa tapahdu arvonmuutosta. Esimerkiksi euroon sidottu stablecoin on aina yhden euron arvoinen.

Mikä on kryptovaluutta – yhteenveto

Kryptovaluutta on täysin digitaalinen omaisuuserä. Sen toiminta perustuu hajautettuun verkkoon, kryptografiaan ja hajautettuun tietokantaan. Suurin osa kryptovaluutoista hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka Bitcoin on tuonut tutuksi.

Kryptovaluutta alkaa olla terminä hieman vanhentunut. Se oli toimiva 2010-luvun alussa, kun harvat markkinoilla olevat kryptot olivat digitaalisia valuuttoja. Nykyisin termi krypto kuvaa sektoria paremmin. Vain pieni osa markkinoilla olevista kryptoista toimii valuutan roolissa.

Kryptoihin liittyvät palvelut ja sovellukset ovat kehittyneet merkittävästi edeltävän 10 vuoden aikana. Esimerkiksi kryptolompakon käyttö ei ole nykyisin sen vaikeampaa kuin verkkopankkisovelluksen käyttö. Kryptojen ostaminen on myös suoraviivainen toimenpide eikä kynnys ole korkea myöskään aloitteleville käyttäjille.

Yksi asia kuitenkin on ja pysyy: kryptovaluuttoihin liittyvät riskit sekä sijoittajan että käyttäjän näkökulmasta. Verkossa esiintyy runsaasti huijauksia, ja kryptovaluuttoihin liittyvät rikokset ovat lisääntyneet. Kryptojen volatiliteetti ei ole myöskään merkittävästi pienentynyt vuosien kuluessa.

Riskit eivät ole kuitenkaan poistaneet kryptovaluuttoihin kohdistuvaa kiinnostusta. Kyseessä on yksi harvoista omaisuusluokista, joissa myös tavallisella piensijoittajalla voi olla etua institutionaalisiin sijoittajiin verrattuna.