Mikä on kryptovaluutta

KRYPTOVALUUTTA on digitaalinen valuutta, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa sekä kryptografiaa. Markkinoilla on nykyisin hyvin erityyppisiä kryptovaluuttoja – moni niistä ei edes ole valuutta sanan varsinaisessa merkityksessä! Teknisestä näkökulmasta katsottuna kryptovaluutta on hajautettu verkko, joka koostuu client-ohjelmaa pyörittävistä palvelinkoneista. Jokaisen kryptovaluutan ytimessä on konsensusalgoritmi. Louhittavat kryptovaluutat ovat myös voimissaan!

Kryptovaluutta kurssit ja niiden hurjat liikkeet ovat jatkuva puheenaihe kryptoskenessä. Korkean volatiliteetin vuoksi kryptovaluutta on vaativa sijoituskohde jopa kokeneelle sijoittajalle. Kryptojen ostamiseen on nykyisin tarjolla paljon vaihtoehtoja alkaen ”digikolikon” ostamisesta johdannaisiin ja EFT-rahastoihin. On tärkeää ymmärtää, että kryptovaluuttojen verotus on jokaisen sijoittajan omalla vastuulla.

Kryptovaluutta on terminä laaja sateenvarjo, jonka alle mahtuu tuhansia erilaisia kryptovaluuttoja, teknologioita, louhintaa ja steikkausta.

Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta

Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta, joka hyödyntää lohkoketjuteknologiaa sekä kryptografiaa. Monien mielestä kyse on myös laajemmin rahan digitaalisesta vallankumouksesta. Käydään ensin läpi kryptovaluuttojen historiaa sekä perusteita.

On tärkeää ymmärtää, että kryptovaluuttojen historia ulottuu jo 1980-luvun lopulle. Myös 90-luvulla nähtiin useita eri kokeiluja, joista osa sai myös merkittävää suosiota. Tähän vaikutti internetin yleistyminen. Jokainen kryptovaluutta kuitenkin epäonnistui tavalla tai toisella ennen Bitcoinia.

Vasta Satoshi Nakamoto onnistui luomaan kryptovaluutan, josta tuli globaali menestystarina. Nakamoto hyödynsi aiempien pioneerien keksintöjä ja loi vuonna 2008 järjestelmän, jossa keskitetty hallinta oli syrjäytetty teknologialla. Aidosti hajautettu, kaikille avoin, digitaalinen valuutta oli syntynyt.

Miten kryptovaluutta sitten määritellään? Tästä ei ole olemassa vielä sataprosenttista konsensusta. Tulet seuraavassa kappaleessa oppimaan, että markkinoilla on olemassa hyvin erilaisia kryptovaluuttoja. Monet niistä eivät ole edes valuuttoja sanan varsinaisessa merkityksessä.

Englannin kielessä sana cryptocurrency on lyhentynyt viime vuosina sanaksi crypto, eli currency (valuutta) on pudonnut pois. Myös suomen kielessä puhutaan usein vain kryptoista.

Termi kryptovaluutta voisi tarkoittaa seuraavia asioita:

• Kryptovaluutta on täysin digitaalinen, kryptografiaa hyödyntävä valuutta
• Kryptovaluutta on irti perinteisestä rahajärjestelmästä
• Rahapolitiikka on sisäänrakennettu koodiin, eikä sitä voi yksittäinen henkilö muuttaa
• Kryptovaluutta käyttää lohkoketjua tai jotain vastaavaa hajautettua tietovarastoa
• Lohkoketjun ylläpitotyö on hajautettu louhijoille tai validaattoreille
• Kuka tahansa voi suorittaa transaktioita kenenkään estämättä

Osa näistä määrityksistä on hieman häilyviä. Hyvä esimerkki tästä on desentralisaatio, josta on olemassa monenlaisia tasoja. Lähes kaikkien kryptovaluuttojen taustalla on nykyisin myös teknologiayhtiö, joka vastaa ohjelmakoodin päivityksistä.

Ei kannata myöskään unohtaa kryptovaluutta-sanan ensimmäistä puoliskoa eli kryptografiaa. Sitä käytetään mm. transaktioiden vahvistamiseen ja käyttäjätilien salaamiseen. Kryptovaluutat käyttävät ns. julkisen avaimen salausta, joka on teknologiana jo kymmeniä vuosia vanha.

Erityyppiset kryptovaluutat

Markkinoilla on nykyisin hyvin erityyppisiä kryptovaluuttoja – moni niistä ei edes ole valuutta sanan varsinaisessa merkityksessä! Viime vuosina markkinoille on tullut teknisesti yhä kehittyneempiä ratkaisuja. Kuten edellä olevassa kappaleessa mainittiin, sana kryptovaluutta alkaa olla jo hieman vanhanaikainen ja kuvaa huonosti koko markkinaa.

Otetaan seuraavaksi katsaus siihen, millaisia kryptovaluuttoja on olemassa. Bitcoinkeskus jakaa kryptovaluutat kolmeen selkeään sektoriin: valuutat, platformit sekä tokenit. Jos haluat tutustua näiden eroihin tarkemmin, tsekkaa alla oleva Youtube-video.

Valuutta tarkoittaa kryptoja kuten Bitcoin, Litecoin, Monero, Bitcoin Cash ja Dash. Nämä ovat suunniteltu digitaaliseen arvonsiirtoon ja -säilytykseen, eikä niillä ole muita merkittäviä ominaisuuksia. Kyseessä on digitaalinen maksuväline eli kryptovaluutta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Platformit ovat älysopimusalustoja. Voit ajatella niiden olevan kuin iOS tai Android. Kyse on käyttöjärjestelmistä hajautetuille sovelluksille. Suosituin älysopimusalusta on Ethereum, ja muita platformeja ovat mm. BNB Chain, Solana ja Cardano.

Kolmas ryhmä ovat tokenit. Näiden ero valuuttoihin on siinä, että tokenit on luotu jonkun älysopimusalustan päälle eli niillä ei ole omaa lohkoketjua. Tokenit liittyvät usein tiettyyn ohjelmistoon tai palveluun. Puhutaan käyttö- ja hallintotokeneista.

Tämän lisäksi voidaan ehkä erottaa vielä neljäs ryhmänsä. Kryptovaluutta voi nimittäin olla myös arvoltaan vakaa, jolloin puhutaan vakaavaluutoista (stablecoin). Nämä ovat dollariin tai euroon sidottuja valuuttoja, jotka toimivat hyvin maksuvälineenä. Niitä tarvitaan etenkin DeFi-sovelluksissa.

Markkinoilla voi treidata nykyisin kymmeniä tuhansia kryptovaluuttoja. Ne osuvat kaikki johonkin edellä kuvatuista kategorioista. Puhekielessä sana kryptovaluutta tai krypto tarkoittaa vielä kaikkia näistä. Ajan kuluessa saadaan varmasti uutta termistöä kuvaamaan paremmin erilaisia kryptoja.

Kryptovaluutta teknisestä näkökulmasta

Teknisestä näkökulmasta katsottuna kryptovaluutta on hajautettu verkko, joka koostuu client-ohjelmaa pyörittävistä palvelinkoneista. Tämä ajatus voi kuulostaa äkkiseltään hieman abstraktilta, mutta pureudutaan tähän aiheeseen seuraavaksi tarkemmin. On mahdoton niputtaa kaikkia kryptovaluuttoja yhteen, joten teemme seuraavassa karkeita yleistyksiä.

Jokaisella kryptovaluutalla on oma ohjelmistonsa. Sen on kehittänyt joko hajautettu yhteisö tai teknologiayhtiö. Kyse on hieman samasta asiasta kuin P2P tiedostonjako-ohjelmissa, joista tunnetuin lienee BitTorrent. Mitä useampi henkilö pyörittää client-ohjelmaa palvelimellaan, sitä hajautetumpi kryptovaluutta on.

Verkossa on usein kahden tasoisia toimijoita. Niistä käytetään usein nimitystä node eli verkon solmu. Osa toimii valvontaroolissa välittäen transaktioita ja tallentaen lohkoketjun dataa. Tämän lisäksi jokaisella kryptovaluutalla on validaattoreita tai louhijoita, jotka rakentavat järjestelmän tietokannan.

Kryptovaluutat käyttävät hajautettua tietokantaa nimeltään lohkoketju. Se sisältää lähinnä transaktiodataa eli tietoa siitä, miten paljon kryptoja on lähetetty osoitteesta A osoitteeseen B. Jokainen lohko on kuin oma tiedostonsa eli transaktiolistansa.

Markkinoilla on myös kryptovaluuttoja, jotka käyttävät lohkoketjun sijasta puurakennetta muistuttavaa DAG-teknologiaa. Ei mennä tähän kuitenkaan tarkemmin nyt. Kyse on vain muutamista erikoistapauksista.

Tyypillinen kryptovaluutta on pseudonyymi eli sen transaktiodata on avointa. Alla on esimerkkikuva suositulta Etherscan-sivustolta.

Osoitteet ovat merkkijonoja, joiden perusteella ei voi tunnistaa sen haltijaa. Jokaisen todistaa verkon muille jäsenille olevansa oman osoitteensa haltija ns. privaattiavaimen avulla. Tämä mahdollistaa aukottoman todistuksen ilman että privaattiavaimen haltijan identiteetti paljastuu.

Tästä päästää kolmanteen tärkeään elementtiin eli kryptografiaan. Kryptovaluutat hyödyntävät jo kymmeniä vuosia vanhaa teknologia nimeltään julkisen avaimen salaus. Se mahdollistaa edellä kuvatun toiminnallisuuden.

Kryptoja säilytetään kryptovaluuttalompakoissa. Kyseessä voi olla mobiili-, desktop- tai selainsovellus. Se toimii graafisena käyttöliittymänä lohkoketjuun. Voit ajatella lompakon olevan kuin oman pankkisi verkkopankkisovellus.

Käsite kryptovaluutta voi tuntua aluksi hieman abstraktilta. Kyse on loppujen lopuksi vain merkinnöistä hajautetussa tilikirjassa nimeltään lohkoketju. Iso ero fiat-rahaan tai kultaan tulee myös siitä, että kryptovaluutta on olemassa vain digitaalisesti.

Bitcoinkeskuksesta löytyy tarkemmat oppaat yli 60 kryptovaluutasta. Voit tutustua niiden kautta jokaisen kolikon toimintaan tarkemmin.

Kryptovaluutta konsensusalgoritmit

Jokaisen kryptovaluutan ytimessä on konsensusalgoritmi. Nyt siirrytään siis yksi askel teknologian puolelle. Kyseessä on tärkeä osa-alue, jota käsitellään myös lisää seuraavassa kappaleessa. Mitä kryptovaluutta konsensualgoritmit oikein tarkoittavat?

Jokainen kryptovaluutta tarvitsee toimiakseen konsensusalgoritmin. Se on nimensä mukaisesti algoritmi, joka kertoo, miten konsensus määräytyy. Mistä konsensuksesta oikein puhutaan? Nyt on kyse siitä, miten verkon ylläpitäjät päättävät kyseisen kryptovaluutan transaktiodatan tallennuksesta. Konsensus on muodostettava joka hetki siitä, onko data validia ja miten vihamielinen toiminta käsitellään.

Kryptot voidaan jakaa sektorina karkeasti kahteen osaan: Proof of Work ja Proof of Stake -valuutat. Näistä ensimmäinen on tullut tutuksi Bitcoinin kautta ja jälkimmäinen on valloittanut markkinat viime vuosina.

Proof of Work eli PoW vaatii toimiakseen fyysisiä louhintalaitteita. Ylläpitäjien (tässä tapauksessa louhijoiden) täytyy todistaa tehneensä riittävästi laskentatyötä, jotta ne saavat luvan päivittää lohkoketjua. Mitä enemmän laskentatehoa verkolle uhraat, sitä todennäköisimmin saat myös itsellesi lohkopalkkioita.

Proof of Stake eli PoS ei vaadi toimiakseen louhintalaitteita. Tämän ansiosta PoS-verkon sähkönkulutus on yli 99,99% vastaavaa PoW-järjestelmää pienempi. Ylläpitäjäksi pääsee holdaamalla merkittäviä määriä ko. kryptovaluuttaa. Tästä joukosta pääsee sitten validaattoriksi ja ylläpitämään lohkoketjua.

Alla olevassa kuvassa on dataa Cardanosta (12-2022), joka on suosittu Proof of Stake -kryptovaluutta. Kuten näkyy, Cardanon verkossa on yli 3000 steikkauspoolia, jossa on yhteensä lähes 900.000 delegaattoria. Nämä ovat tahoja, jotka delegoivat oman kryptovaluuttansa verkon validaattoreille.

PoS-järjestelmä perustuu siihen ideaan, että kukaan kryptovaluutta validaattori ei halua tietoisesti tuhota omien omistustensa arvoa. Näin syntyy insentiivi toimia aina oikein.

Eri kryptot ovat alkaneet siirtyä Proof of Stake -ratkaisuun edeltävän viiden vuoden aikana. Vain kourallinen valuuttoja, pääasiassa yli 5 vanhoja, käyttää enää louhintaa. Lisäksi markkinoiden toiseksi suurin kryptovaluutta, Ethereum, siirtyi Proof of Stake -konsensukseen syksyllä 2021.

On myös hyvä huomioida, että Proof of Stakesta on olemassa jo kymmeniä eri variaatioita. Lähes jokainen PoS-järjestelmä eroaa hieman muista.

Louhittavat kryptovaluutat

Louhittavat kryptovaluutat ovat myös voimissaan! Näin on asian laita, vaikka edellisessä kappaleessa mainittu Proof of Stake -konsensusalgoritmi onkin valloittanut markkinaa. Markkinoilla on kuitenkin nähty rajua keskittymistä, ja syksyn 2021 tilanne muutti pelikenttää entisestään.

Etherem oli pitkään Bitcoinin ohella merkittävä louhittava kryptovaluutta. Nämä myös erosivat toisistaan sopivasti, sillä Ethereumin louhintaa oli mahdollista suorittaa kannattavasti myös näytönohjaimilla (GPU). Maailman tunnetuin bittiraha on sen sijaan ASIC-laitteilla louhittava.

Ethereum siirtyi pois louhinnasta syksyn 2021 The Merge -päivityksen myötä. Kyseessä oli jo vuosia valmisteltu prosessi. Mitä nämä kryptolouhijat sitten tekivät? Osa vaihtoi toisiin kryptovaluuttoihin ja osa möi laitteensa.

Alla olevassa kuvassa on GPU louhintarigi, jota käytetään kryptovaluuttojen louhimiseen.

Mainaus ei ole siis kokonaan kadonnut. Markkinoilla on yhä kryptoja kuten Bitcoin Cash, Litecoin, Dash, Ravencoin sekä toki kaikkien tuntema Dogecoin. Herää kuitenkin kysymys, miten mielekästä louhinta enää tällaisille kryptovaluutoille on?

Ne valitsivat saman tien kuin Bitcoin vuosia sitten, jolloin Proof of Stake ei ollut vielä suosittu vaihtoehto. Nyt louhinta tuntuu lähinnä rasitteelta meemikolikolle kuten Dogecoin. Katsotaan mitä tapahtuu tulevina vuosina.

Jos aihe kiinnostaa tarkemmin, lue Bitcoinkeskuksen kattava artikkeli kryptovaluuttojen louhinnasta.

Kryptovaluutta kurssit liikkuvat paljon

Kryptovaluutta kurssit ja niiden hurjat liikkeet ovat jatkuva puheenaihe kryptoskenessä. Kryptovaluutat ovat nousseet suosituksi sijoituskohteeksi juuri rajujen kurssiliikkeiden vuoksi. Mistä tämä volatiliteetti on oikein peräisin? Voiko kryptovaluutta olla jossain vaiheessa myös valtiolainoihin verrattava ”tylsä” omaisuusluokka?

Kryptovaluuttojen kurssit liikkuvat rajusti etenkin kolmesta syystä:

1. Kryptomarkkinoilta puuttuu regulaatiota
2. Pieni markkina verrattuna muihin omaisuusluokkiin
3. Velkavivun käyttö on suosittua

Reguloimaton markkina tarkoittaa sitä, että kryptovaluuttojen kauppapaikkoja eivät koske samat säännöt kuin perinteisiä osakevälittäjiä. Markkinoita ei myöskään valvota samalla intensiteetillä. Tähän on tosin tulossa muutos. Sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä kattavaa regulaatiopakettia kryptoista.

Listan toinen syy johtaa siihen, että kursseja voidaan liikuttaa suhteellisen pienellä panoksella. Ainakin jos verrataan keskimääräiseen osakkeeseen Nasdaq-pörssissä. Pieni ja reguloimaton markkina mahdollistaa myös kurssimanipuloinnin.

Velkavivun suosio lisää volatiliteettia. Kun kryptovaluutan kurssi lähtee liikkeelle suuntaan tai toiseen, se alkaa likvidoida vivuttajia. Tämä johtaa uusiin pakkomyynteihin (tai ostoihin, jos kyse on shorttauksesta), mikä antaa kurssille vauhtia.

Toistaiseksi ei ole vielä näyttöä, että volatiliteetti olisi kadonnut edes suurimpien kryptovaluuttojen kohdalla. Jopa kymmenien ja satojen miljardien suuruiset kryptot voivat liikkua kymmeniä prosentteja yhden päivän aikana tai toista sataa prosenttia viikossa.

Jos sijoitat kryptoihin, suosittelemme seuraamaan kursseja paljon aktiivisemmin mihin olet osakkeiden puolella tottunut. Bitcoinkeskuksesta löytyy oma sivu, josta näet suosituimpien kryptojen ajantasaiset hinnat: kryptovaluutta kurssit.

Kryptovaluutta on globaalisti hinnoiteltu dollareissa. Suomessa kursseja seurataan myös euroissa, mutta somekeskustelu käydään lähes täysin dollarikursseilla.

Kryptovaluutta on vaativa sijoituskohde

Korkean volatiliteetin vuoksi kryptovaluutta on vaativa sijoituskohde jopa kokeneelle sijoittajalle. Kyseessä on hyvin erikoinen omaisuusluokka, joka on vielä lapsenkengissä. Tällaiseen markkinaan liittyy hyvin monenlaisia riskejä, joita sijoittajan on tiedostettava.

Ensimmäinen pointti tuli jo mainittua edellisessä kappaleessa. Kryptovaluuttojen kurssit liikkuvat rajusti molempiin suuntiin. Tällaiseen volatiliteettiin ei ole edes moni pitkän linjan osakesijoittaja tottunut. Itse asiassa, jopa kryptosijoittajilla on vaikeuksia ”vatsan hallinnassa” myös useamman vuoden jälkeen.

Kryptovaluutat tuntuvat liikkuvan välillä hieman omissa sykleissään ja ne reagoivat myös alan sisäisiin tapahtumiin. Hyvä esimerkki on tästä marraskuussa 2022 tapahtunut FTX-pörssin romahdus.

Vuonna 2022 on nähty FTX:n lisäksi myös lukuisia muita suuren luokan konkursseja. Moni sijoittaja on menettänyt rahansa turvallisina pidettyihin palveluihin. Näiltä riskeiltä voi suojautua suosimalla kotimaisia kryptovaluutta välittäjiä. Tämä artikkeli kertoo lisää suomalaisten palveluiden turvallisuudesta.

Alla on kuva Coinmotionin etusivulta. Kyseessä on suomalainen kryptovaluutta välittäjä.

Tarjolla on siis rajua volatiliteettia ja konkursseja. On kai kryptosijoittamisessa myös hyviä puolia, koska sadat miljoonat sijoittajat sitä harrastavat?

Monien mielestä kryptovaluuttojen risk/tuotto -suhde on kaikesta huolimatta erinomainen. Tarjolla on täysin poikkeuksellisia mahdollisuuksia perinteisiin markkinoihin verrattuna. Kryptojen maailmassa kuka tahansa voi biitata Wall Streetin rikkaimmat ja kovimmat gurut tuotoissa.

Tarjolla on myös paljon pieniä sijoituskohteita, joihin suurimmat valaat eivät edes pysty kunnolla sijoittamaan. Lisäksi sijoituksia voi laittaa DeFi-palveluihin kerryttämään korkoa. Puhumattakaan NFT-maailmasta, jossa on tienattu parin tuhannen sijoituksella miljoonia euroja.

Bitcoinkeskuksessa on erillinen artikkeli, jossa aihe on käyty läpi yksityiskohtaisemmin. Ota haltuun kryptovaluutta sijoittaminen jo tänään!

Miten kryptovaluuttoja ostetaan?

Kryptojen ostamiseen on nykyisin tarjolla paljon vaihtoehtoja alkaen ”digikolikon” ostamisesta johdannaisiin ja EFT-rahastoihin. Kryptovaluutta piti vielä 10 vuotta sitten ostaa ”fyysisesti” omaan kryptovaluuttalompakkoon, mutta nykyisin on mahdollista päästä käsiksi kryptojen tarjoamiin kurssinousuihin myös johdannaisten kautta.

Kryptovaluuttojen ostaminen on perinteisesti suoritettu siihen erikoistuneiden kauppapaikkojen kautta. Nämä ovat joko välittäjiä tai sitten pörssejä. Aiemmin mainittu kotimainen Coinmotion on esimerkki välittäjästä. Binance on puolestaan esimerkki pörssistä.

Ero tulee siitä, että välittäjä ostaa kryptot puolestasi luvattuun hintaan ja toimittaa ne tilillesi. Pörssissä taas palvelun asiakkaat käyvät kauppaa keskenään ja pörssi vain fasilitoi diilit. Kaupanteko onnistuu molemmissa, mutta välittäjä on usein kuluiltaan kalliimpi ja enemmän aloittelijoille suunnattu.

Jos kryptovaluuttoja haluaa ostaa ns. perinteisellä tavalla, kuvioon tulee mukaan myös säilytys. Sijoittaja haluaa siirtää usein kolikkonsa kryptovaluuttalompakkoon. Haluatko tietää tarkemmin eri vaihtoehdoista? Lue Bitcoinkeskuksen artikkeli aiheesta kryptovaluuttalompakko.

Monille kryptovaluutta ostajalle juuri säilytys on kynnyskysymys. Kolikoiden hukkaaminen tai hakkerointi hirvittää. Tällainen henkilö voi sijoittaa kryptoihin esim. Nordnetista saatavien trackereiden tai ETF-rahastojen avulla. Alla olevassa kuvassa on haettu Ethereum-pohjaisia johdannaisia Nordnetin tarjonnasta.

Tällaisten tuotteiden ideana on tarjota esim. Ethereumin kurssia seuraava johdannainen. Saat saman hyödyn kuin ostamalla suoraan ko. kryptovaluuttaa, mutta sinun ei tarvitse murehtia säilytyksestä, hakkeroinneista ym. Tätä vaihtoehtoa suosivat monet perinteisestä sijoitusmaailmasta tulevat.

Näiden vaihtoehtojen lisäksi on tarjolla futuureja kaikista tunnetuista kryptovaluutoista. Niiden treidaamiseen voidaan yhdistää myös vivutus aina jopa 100x asti. Emme suosittele missään nimessä futuureilla tai johdannaisilla pelaamista muille kuin alan ammattilaisille.

Kryptosijoittajan kannattaa olla myös perillä eri instrumenttien verokohtelusta. Yksityishenkilö ei voi vähentää CFD-kaupankäynnissä tappioita verotuksessa, mikä tekee siitä haastavaa.

Tarkempaa tietoa kryptojen ostamisesta löytyy artikkelista kryptovaluutta ostaminen. Käymme siinä läpi yksityiskohtaisesti eri ostamiseen liittyvät vaiheet.

Kryptovaluuttojen verotus

On tärkeää ymmärtää, että kryptovaluuttojen verotus on jokaisen sijoittajan omalla vastuulla. Monien mielestä tämä on iso riesa, mutta työmäärän saa nykyisin huomattavasti pienemmäksi tarjolla olevien työkalujen avulla.

Miten kryptojen verotus sitten toimii? Yksinkertaistettuna tilanne on se, että joudut laskemaan luovutusvoitot- ja tappiot aina kun luovut kryptovaluutoistasi. Oli sitten kyseessä transaktio euroihin, toisiin kryptovaluuttoihin tai tuotteisiin & palveluihin.

Jos myyt esim. Litecoinisi euroiksi, se on verotettava tapahtuma. Jos treidaat Litecoinit Etheriksi, se on verotettava tapahtuma. Jos ostat Litecoinilla kupin kahvia…kyllä, verotettava tapahtuma. Suomi ei ole linjauksessaan yksin, sillä verotus toimii näin lähes kaikissa länsimaissa.

Tämä tarkoittaa sitä, että kryptovaluutta ei ole fiksu maksuväline, vaikka se hyväksyttäisiin lähikaupassasi. Kannattaa luopua euroista ja säilyttää bittirahat lompakossa. Tällä hetkellä verokanta on Suomessa 30 prosenttia 30.000 euroon saakka ja 34 prosenttia yli menevästä osasta.

Miksi moni sijoittaja näkee verotuksen isoksi riesaksi? Tämä johtuu siitä, että kryptopörssit eivät lähetä tietojasi automaattisesti verottajalle. Jokainen transaktio on kirjattava itse ja laskettava mahdolliset luovutusvoitot. Tästä tulee helposti valtava urakka, jos suorittaa päivätreidausta.

Kannattaa suosiolla siirtyä käyttämään kryptovaluutta vero-ohjelmistoa kuten Divly. Se tukee suomalaisten palveluntarjoajien (Coinmotion & Northcrypto) raportteja sekä Suomen verotuksessa käytettävää hankintameno-olettamaa! Koodilla BITCOINKESKUS23 saat veroraporttien tilauksesta 15 % alennuksen.

Parasta Divlyssä on se, että sinun ei tarvitse kun syöttää transaktiot. Divly hoitaa verojen laskennan puolestasi. On toki hyvä aina tarkistaa tiedot ja päivittää niitä vaikka 1-2 kuukauden välein. Muista myös ottaa screenshotit pörssin ja lompakoiden transaktioista. Voit tarvita niitä siinä vaiheessa, jos verottaja haluaa lisätietoa.

Bitcoinkeskuksesta löytyy erittäin laaja ja yksityiskohtainen artikkeli verotuksesta: kryptovaluutta verotus. Käymme läpi myös paljon detaljeja kuten steikkauksen, louhinnan ja debit-korttien verotuksen

Kryptovaluutta yhteenveto

Kryptovaluutta on terminä laaja sateenvarjo, jonka alle mahtuu tuhansia erilaisia kryptovaluuttoja, teknologioita, louhintaa ja steikkausta. Tämän lisäksi myös sijoittamista ja ostamista voidaan suorittaa monin eri tavoin. Eikä unohdeta lompakoita ja verotusta.

Tämän artikkelin tarkoituksena oli antaa kattava yhteenveto aiheesta kryptovaluutta. Se antaa yleiskuvauksen kryptojen kentästä aloittelevalle lukijalle. Tämän jälkeen on hyvä syventyä jokaiseen aiheeseen erillisten artikkeleiden kautta.

Muista, että Bitcoinkeskuksesta löytyy erillinen opas yli 60 kryptovaluutasta! Klikkaa päävalikosta krypto -> kryptojen oppaat. Nämä artikkelit johdattavat sinut pintaa syvemmälle kaikkien tunnettujen kryptojen osalta. Saat kaikki tarvittavat perustiedot, joiden jälkeen voit jatkaa omia tutkimuksiasi.

Yleisellä tasolla on hyvä ymmärtää, että kryptovaluutta on sektorina jatkuvassa muutoksessa. Teknologia kehittyy, markkina muuttuu, regulaatiota syntyy, ja myös verotus saa uusia pykäliä. Lompakko-ohjelmistot, pörssit ja erilaiset palvelut kehittyvät.

Osakesijoittaja voi hyvin tsekata portfolionsa kerran vuodessa ja tehdä tarvittavia muutoksia. Me suosittelemme tsekkaaman kryptojen tilanteen kerran viikossa. Lue ainakin Bitcoinkeskuksen kattavat uutiset ja markkinakatsaukset, niin pysyt kärryillä kaikista tärkeimmistä tapahtumista.

Toivottavasti tämä artikkeli antoi sinulle hyvän alkusysäyksen kryptovaluuttojen maailmaan. Antoisia lukuhetkiä Bitcoinkeskuksen parissa!

Image by Лечение Наркомании from Pixabay,