Kryptovaluuttojen verotus – aloittelijan opas

Tämä opas käy läpi kryptovaluuttojen verotuksen selkeällä ja käytännönläheisellä tavalla. Artikkelissa käsitellään muun muassa kryptojen myyntiä, vaihtoja, FIFO-periaatetta, alle 1 000 euron luovutuksia, steikkausta ja kryptojohdannaisia. Mukana on myös esimerkkejä siitä, miten kryptojen verot lasketaan ja mitä tietoja tarvitset veroilmoitukseen.

Huom. Kryptovaluuttoja koskeva ohjeistus muuttuu Verohallinnossa tasaisin väliajoin. Tarkista aina ohjeistus joka vuosi ennen veroilmoituksen täyttämistä.

Kryptovaluuttojen verotus

Kryptovaluuttojen verotus on Suomessa määritelty Verohallinnon ohjeissa. Kryptojen verotus on aihe, johon kaikkien kryptosijoittajien on tutustuttava. Jokaisen verovelvollisen on ilmoitettava kryptovaroista saadut luovutusvoitot ja -tappiot jokaisen verovuoden jälkeen.

Tässä artikkelissa käytetään usein termiä kryptovarat, jota Verohallinto käyttää kuvaamaan kryptovaluuttoja. Kryptovarat ovat Verohallinnon määritelmän mukaan digitaalisessa muodossa olevaa arvoa, jota voidaan siirtää ja käyttää sähköisesti. Ne eivät ole keskuspankin liikkeelle laskemaa rahaa eivätkä virallisia maksuvälineitä.

Verohallinnon määritelmä on laaja. Se kattaa lähes kaikki kryptovarat ja niihin liittyvät projektit. Kryptovarojen määritelmään kuuluvat esimerkiksi:

• Bitcoin
• Ethereum-alustalle luodut tokenit (Aave, Chainlink, Uniswap, Apecoin)
• Stablecoinit (USDT, USDC)

Artikkelin lopussa käsitellään myös NFT:iden verotusta.

Kryptovarat ovat tuloverotuksen näkökulmasta digitaalista omaisuutta. Ne eivät ole arvopapereita, virallista valuuttaa tai virallisia maksuvälineitä. Kaikkia kryptovaroja koskevat samat verotuksen perusperiaatteet. Ei ole olemassa erillistä Bitcoin-verotusta tai Ethereum-verotusta. Bitcoin-kauppoja verotetaan samalla tavalla kuin Ethereum-kauppoja.

Pitääkö kryptoista maksaa veroa?

Kryptoista pitää maksaa veroa, ja niiden verotuksesta on selkeät pelisäännöt. Kryptovarat luokitellaan Suomen verotuksessa digitaaliseksi omaisuudeksi, joten niiden luovutus on verotettava tapahtuma.

Verotettava tapahtuma (luovutus) syntyy esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

1. Myyt kryptovaroja euroiksi tai muuksi viralliseksi valuutaksi
2. Käytät kryptovaroja tuotteiden tai palveluiden ostamiseen
3. Vaihdat kryptovaroja toisiin kryptovaroihin

Ensimmäinen tilanne on useimmille selkeä. Toinen voi tulla yllätyksenä, sillä myös maksaminen kryptovaroilla on verotettava tapahtuma. Tämä rajoittaa niiden käyttöä maksuvälineenä, sillä jokaisen maksutapahtuman kirjaaminen vero-ohjelmaan on varsin työlästä.

Kolmas tilanne on yleinen kryptosijoittajille. Kryptopörssit mahdollistavat suorat vaihdot yhdestä kryptovaluutista toiseen. Myös tällainen vaihto on verotuksessa luovutus, vaikka välissä ei käsitellä euroja.

Huomaa, että kryptojen siirto omien lompakoiden tai pörssien välillä ei ole verotettava tapahtuma. Voit siirtää kryptovaroja vapaasti ilman veroseuraamuksia, koska niiden omistaja ei muutu, eli siirron yhteydessä ei synny luovutusta.

Kryptovaluuttojen veroprosentti

Suomessa kryptovarojen luovutusvoitoista maksetaan veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevältä osalta 34 %. Luovutusvoitot ovat pääomatuloa.

Kryptovaluuttojen verotuksen tarvittavat tiedot

Tarvitset kryptovaluuttojen verotukseen seuraavat tiedot verovuoden ajalta:

• Luovutuspäivä ja luovutushinta: milloin olet myynyt kryptoja ja mihin hintaan
• Hankintapäivä ja hankintahinta: milloin olet ostanut kryptoja ja mihin hintaan
• Vähennykset: Hankkimisesta ja luovutuksesta aiheutuneet kulut
• Tilisiirrot: euroilla tehdyt talletukset ja kotiutukset kryptopörsseihin
• Kryptosiirrot: kryptovaluuttojen siirrot lompakosta toiseen

Tämän lisäksi kryptovaroihin liittyy myös muita tuloja. Tällaisia ovat esimerkiksi airdropit ja louhintatulot. Nämä käsitellään artikkelissa myöhemmin.

Luovutuspäivä ja luovutushinta

Luovutuspäivä on se päivä, jolloin olet luopunut kryptovaroistasi. Tämä voi tarkoittaa myyntiä euroiksi, vaihtoa toiseen kryptovaraan tai maksamista tuotteesta tai palvelusta.

Luovutushinta on arvo euroissa, jonka saat kryptovaroista luovutushetkellä. Esimerkkejä:

• Myyt 1 bitcoinin ja saat 50 000 € -> luovutushinta on 50 000 €
• Vaihdat 1 bitcoinin 10 litecoiniin -> luovutushinta on litecoinien yhteenlaskettu arvo euroissa
• Ostat bitcoinilla auton -> luovutushinta on auton arvo euroissa

Kryptovaluutasta toiseen tehdyt vaihdot (swapit) aiheuttavat aloitteleville käyttäjille epäselvyyttä. Verotuksen kannalta vaihto käsitellään siten, että luovutat ensimmäisen kryptovaran sen käypään arvoon euroissa, ja käytät saman summan uuden kryptovaran ostoon.

Esimerkki: Vaihdat 1 bitcoinin 10 litecoiniin, kun Bitcoinin kurssi on 50 000 €

1. Bitcoinin luovutushinta on 50 000 €
2. 10 litecoinin hankintahinta on 50 000 € eli 5 000 € per litecoin

Käypä arvo pitää määrittää luotettavasta lähteestä. Voit käyttää esimerkiksi historiallisia kurssitietoja, kunhan käytät samaa lähdettä ja samaa laskentatapaa johdonmukaisesti koko verovuoden ajan. Kryptovaluuttojen vero-ohjelmistot hoitavat tämän laskennan automaattisesti.

Hankintapäivä, hankintahinta sekä menot

Luovutusvoiton laskemiseksi on selvitettävä myös kryptovarojen hankintapäivä ja hankintahinta. Hankintapäivä on päivä, jolloin kryptovara on ostettu. Hankintahinta on hinta euroissa, jolla kryptovarat eli kryptovaluutat on hankittu.

Laskenta olisi yksinkertaista, jos jokainen kryptosijoitus tehtäisiin aina yhdellä ostolla, ja myynnit yhdellä kertaa. Käytännössä ostoja tehdään useina ajankohtina ja eri hinnoilla. Tämän vuoksi yhdellä kryptovaluutalla on useita hankintapäiviä ja hankintahintoja.

Suomen verotuksessa käytetään FIFO-periaatetta (First In, First Out). Tämä tarkoittaa, että ensin hankittu kryptovaluutta katsotaan myydyksi ensin. FIFO-periaate käydään tarkemmin läpi erillisessä luvussa.

Hankintamenoihin ja luovutusmenoihin kuuluvat myös kaupankäyntikulut. Näitä ovat esimerkiksi kryptopörssien perimät välityspalkkiot. Kulut voi vähentää verotuksessa, ja ne löytyvät yleensä pörssin tapahtumahistoriasta.

Talletukset ja kotiutukset

Euroilla tehdyt talletukset ja kotiutukset kannattaa myös kirjata, jos käytät vero-ohjelmistoa kryptoverojen laskemiseen. Muussa tapauksessa tilien eurosaldot eivät täsmää. Talletuksista ja kotiutuksista on hyvä pitää kirjaa myös pankkia varten, sillä pankki voi pyytää selvityksiä kryptopörsseihin liittyvistä siirroista.

Transaktiot lompakoihin ja pörsseihin

Pörssien ja lompakoiden väliset siirrot eivät ole verotettavia tapahtumia, mutta niistä on silti pidettävä kirjaa. Muussa tapauksessa saldojen seuraaminen ja tapahtumien tarkistaminen vaikeutuvat.

Vinkki: Jos käytät erillistä vero-ohjelmistoa, lisää siirtoihin manuaalisesti selite, kuten “siirto Trust Walletiin”. Tämä helpottaa tapahtumien läpikäyntiä myöhemmin, jos kirjanpidosta pitää etsiä yksittäisiä siirtoja.

FIFO-periaate kryptovaluuttojen verotuksessa

FIFO tulee sanoista First In, First Out. FIFO-periaate tarkoittaa, että ensin ostetut kryptovarat katsotaan ensin myydyiksi. Suomessa FIFO on oletus kryptovarojen verotuksessa, ellei toisin voida osoittaa. Samaa periaatetta käytetään myös esimerkiksi osakkeiden verotuksessa.

FIFO-periaate määrittää käytännössä sen, mitä hankintahintaa käytetään luovutusvoiton laskennassa. FIFO-periaate on helpointa ymmärtää esimerkin avulla.

Esimerkki: ostat kryptovaroja kolmessa erässä:

1. Osto: 1 bitcoin hintaan 50 000
2. Osto: 1 bitcoin hintaan 55 000 €
3. Osto: 1 bitcoin hintaan 60 000 €

Oletetaan, että myyt tulevaisuudessa 1,5 bitcoinia hintaan 70 000 € per bitcoin. FIFO-periaate toimii seuraavasti:

• 1 bitcoinin hankintahinta on 50 000 € (Osto 1)
• 0,5 bitcoinin hankintahinta on 55 000 e (Osto 2)

Et siis voi valita itse, minkä erän myyt, vaan järjestys määräytyy ostojen mukaan.

Hankintameno-olettaman käyttö kryptojen verotuksessa

Kryptovaluuttojen verotuksessa voidaan hyödyntää hankitameno-olettamaa. Tämä tarkoittaa, että voit käyttää todellisen hankintahinnan sijaan hankintameno-olettamaa, jos se on sinun kannaltasi edullisempi.

Hankintameno-olettama toimii näin:

• Jos omistusaika on alle 10 vuotta -> hankinta-meno olettama on 20 % myyntihinnasta
• Jos omistusaika on yli 10 vuotta -> hankinta-meno olettama on 40 % myyntihinnasta

Esimerkki 1: Hankintameno-olettaman käyttö kannattaa

Ostat kryptovaroja 1 000 eurolla ja myyt ne myöhemmin 10 000 eurolla (alle 10 vuotta)

• Todellinen hankintahinta: 1 000 €
• Hankintameno-olettama (20 %): 2 000 €

Verotettava summa lasketaan aina vähentämällä hankintahinta luovutushinnasta (eli ostohinta myyntihinnasta). Mitä korkeampi hankintahinta, sitä vähemmän verotettavaa. Tässä tapauksessa hankintameno-olettama antaa suuremman hankintahinnan (2 000 € vs 1 000 €), joten sitä kannattaa käyttää. Maksat veroja 9 000 € sijasta 8 000 €.

Esimerkki 2: hankintameno-olettamaa ei kannata käyttää

Ostat kryptovaroja 6 000 eurolla ja myyt ne 10 000 eurolla (alle 10 vuotta).

• Todellinen hankintahinta: 6 000 €
• Hankintameno-olettama (20 %): 2 000 €

Tässä tapauksessa todellinen hankintahinta on suurempi, joten sitä kannattaa käyttää. Maksat silloin veroja 4 000 € mukaan, mutta hankintameno-olettamaa käyttämällä verotettava summa olisi 8 000 €.

Monet Suomen verotusta tukevat kryptovero-ohjelmat hyödyntävät hankintameno-oletusta. On kuitenkin hyvä varmistaa asia.

Kryptovaluutta verotus alle 1000 €

Tuloverolain mukaan luovutusvoitto ei ole verotettavaa tuloa, jos verovuoden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Huomaa, että luovutushinta ei tarkoita samaa asiaa kuin luovutusvoitto! Käsittellään tämä asia kahden esimerkin avulla.

• Esimerkki 1: Myyt kryptovaroja verovuoden aikana yhteensä 900 eurolla. Kryptojen hankintahinta oli 500 euroa, jolloin voittoa syntyy 400 euroa. Tämä on verovapaata, koska yhteenlasketut luovutushinnat jäävät alle 1 000 euron.
• Esimerkki 2: Myyt kryptovaroja verovuoden aikana 9 000 eurolla. Kryptojen hankintahinta oli 8 600 euroa, jolloin voittoa syntyy 400 euroa. Tämä ei ole verovapaata, koska yhteenlasketut luovutushinnat ylittävät 1 000 euron rajan.

Muista, että kaupat on silti ilmoitettava verottajalle, vaikka ne olisivat verovapaita tai vähennyskelvottomia.

Huomaa myös tämä sääntö: luovutustappiota ei saa vähentää, jos verovuoden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa.

Menetysten käsittely verotuksessa (hakkeroinnit yms.)

Kryptovaroihin liittyy riski menettää varoja myös muulla tavalla kuin myymällä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:

1. Huijauksen kohteeksi joutuminen
2. Kryptopörssin hakkerointi
3. Privaattiavainten katoaminen

Ensimmäinen tilanne on valitettavan yleinen. Sijoittaja voi joutua verkkokalastelun kohteeksi ja menettää pääsyn lompakkoonsa. Varoja voi kadota myös silloin, jos niitä on siirretty epäluotettavaan palveluun.

Kryptopörssien hakkerointeja tapahtuu edelleen, vaikka ne kohdistuvat nykyisin yhä pienempiin toimijoihin ja DeFi-palveluihin. Varat voivat myös kadota pysyvästi, jos lompakon palautusavaimet katoavat.

Verohallinnon ohjeen mukaan edellä kuvattuja menetyksiä ei voi vähentää verotuksessa. Menetetty kryptovara ei muodosta verotuksessa luovutusta. Tästä ei synny verotettavaa luovutusvoittoa eikä vähennyskelpoista luovutustappiota.

Kryptojen verotus ja apuohjelmat

Aktiivisen kryptosijoittajan kannattaa käyttää kryptoverotukseen suunniteltua apuohjelmaa. Verotus on suhteellisen helppoa hoitaa käsin, jos tapahtumia on vähän ja kauppaa tehdään vain muutamalla kryptovaralla. Kun treidien määrä kasvaa, FIFO-laskenta muuttuu nopeasti liian työlääksi.

Vero-ohjelmistojen etu on siinä, että ne laskevat hankintahinnat ja luovutukset automaattisesti suurista tapahtumamääristä. Tämä on vaikeaa tehdä käsin esimerkiksi Excelissä. Muista, että sinä olet silti vastuussa omavasta veroilmoituksestasi, joten laskelmat kannattaa käydä läpi.

Vinkki: arvioi aina verotettava määrä ”ball parkilla”. Odotatko verojen olevan tuhansia euroja, 10 000 euroa, kymmeniä tuhansia vai 100 000 euroa ja niin edelleen. Näin olet kartalla siitä, onko vero-ohjelmiston antama tulos suurin piirtein oikein. Jos odotit esimerkiksi verojen olevan 1 000 euron luokkaa, mutta vero-ohjelmisto antaa veroksi 10 000 euroa, osaat etsiä virhettä verovuoden suurimmista kaupoista.

Seuraavat kryptovero-ohjelmistot ovat suomalaisten kryptosijoittajien suosimia vaihtoehtoja:

• Divly
• Koinly
• Cointracking

Kaikki kolme ohjelmistoa on käännetty suomen kielelle ja ne tukevat myös hankintameno-olettamaa. Voit myös hyödyntää API-yhteyttä, jonka avulla vero-ohjelmisto päivittää kauppasi jatkuvasti API-yhteyksiä tukevan kryptopörssin tililtä.

Huom. Voit hyödyntää myös tekoälyä transaktioiden tarkasteluun (esimerkiksi virheiden paikannuksessa).

Yhden kryptopörssin käyttäminen

Aloittelijan kannattaa käyttää aluksi vain yhtä kryptopörssiä, esimerkiksi kotimaista vaihtoehtoa. Voit tulostaa pörssistä jokaisen verovuoden jälkeen raportin kaupoistasi, joka on helppo liittää veroilmoitukseen. Kun kaikki tapahtumat ovat yhdessä paikassa, voittojen ja tappioiden laskeminen on helppoa.

Jos käytät useita pörssejä ja lompakoita, kokonaisuus voi muuttua monimutkaiseksi. Tässä tapauksessa kryptovero-ohjelmiston käyttö on käytännössä välttämätöntä.

Muistiinpanovelvollisuus

Jokaisella kryptosijoittajalla on verotukseen liittyen myös muistiinpanovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että veroilmoitukseen annetut tiedot on pystyttävä tarvittaessa todistamaan.

Suosittelemme lataamaan säännöllisesti raportteja pörsseissä tehdyistä kaupoista ja siirroista. On hyvä tallentaa myös CSV- tai Excel-raporttien lisäksi kuvakaappauksia. Raportteja kannattaa kerätä tasaisin väliajoin. Kauppapaikka voi mennä konkurssiin, poistaa vanhaa dataa tai joutua tietomurron kohteeksi.

Myös lompakoista löytyy transaktiohistoria. Tarvittaessa voit tarkistaa tapahtumat lohkoketjuselaimilla, kuten Etherscanilla.

Muistiinpanovelvollisuus koskee myös muita tuloja, kuten louhintaa ja steikkausta.

Krypto verotus muista tuloista (louhinta, steikkaus jne.)

Käydään lopuksi läpi muutamia verotukseen liittyviä tilanteita, jotka eivät liity perinteiseen kryptojen kaupankäyntiin. Tällaisia ovat esimerkiksi louhinta, steikkaus, cashback ja airdropit.

Cashbackit

Cashback tarkoittaa debit-kortin käytöstä saatavaa hyvitystä eli käteispalautusta. Esimerkiksi Crypto.com maksaa cashbackin CRO-tokenina käyttäjän lompakkoon.

Suomen verotuksen kannalta on oleellista, onko cashback saatu ilman vastiketta.

• Ilman vastiketta saatu cashback ei ole verotettavaa tuloa saantihetkellä ja sen hankintahinta on nolla euroa.
• Vastikkeellinen cashback on verotettavaa pääomatuloa, ja sen arvo toimii saantihetkellä hankintahintana.

Vastikkeellinen cashback tarkoittaa käytännössä sitä, onko cashbackin saamiseksi steikattava tietty määrä kryptovaluuttaa.

NFT-verotus

NFT:t ovat digitaalisia tokeneita, joita käytetään esimerkiksi digitaalisessa taiteessa. Niitä säilytetään kryptolompakoissa samalla tavalla kuin muitakin kryptovaroja. NFT:n verotuksessa on kaksi päätilannetta: NFT:n luominen ja myyminen sekä valmiin NFT:n ostaminen ja myyminen.

Jos luot ja myyt NFT:n, verotus menee yleensä ansiotulona. Myyntitulot ja mahdolliset rojaltit verotetaan ansiotulona. NFT:n minttaus vaatii usein Etheriä, ja tässä vaiheessa voi syntyä luovutusvoitto käytetystä kryptovarasta.

Kun ostat NFT:n, maksuvälineenä käytetystä kryptovarasta lasketaan luovutusvoitto tai -tappio. Ostettu NFT saa samalla hankintahinnan. Kun tämä NFT myydään myöhemmin, sen myyntihinta verrataan hankintahintaan. Näin syntyy luovutusvoitto tai -tappio. Samalla myynnissä saadut kryptovarat saavat uuden hankintahinnan.

NFT-kaupankäynnissä pitää huomioida kaksi erillistä tapahtumaa: käytetyn kryptovaran luovutus sekä itse NFT:n luovutus. Molemmista voi syntyä verotettava tapahtuma.

Wrappaus

Wrappaus tarkoittaa sitä, että kryptovara muunnetaan toiseen muotoon, jotta sitä voidaan käyttää eri lohkoketjuissa. Tunnetuin esimerkki on Wrapped Bitcoin (WBTC), joka toimii Ethereum-verkossa ja seuraa Bitcoinin arvoa 1:1.

Wrappausta käytetään esimerkiksi silloin, kun halutaan hyödyntää bitcoineja DeFi-palveluissa. Käytännössä alkuperäinen kryptovara vaihdetaan toiseen tokeniin, joka toimii toisessa verkossa.

Verotuksessa wrappaus käsitellään kryptovaran vaihtona toiseen kryptovaraan. Tämä tarkoittaa, että kyseessä on verotettava luovutus.

• Kun vaihdat Bitcoinin WBTC:ksi → syntyy luovutus
• Kun vaihdat WBTC:n takaisin Bitcoiniksi → syntyy uusi luovutus
• Kun käytät WBTC:tä muihin vaihtoihin → jokainen vaihto on erillinen luovutus

Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan normaalisti vaihtohetken käyvän arvon perusteella.

Louhinta ja steikkaus

Louhinta ja steikkaus ovat yleisiä tapoja saada tuloa kryptovaroista. Niiden verotus eroaa tavallisesta kaupankäynnistä.

• Louhinta liittyy Proof of Work -lohkoketjuihin. Louhintaa suoritetaan fyysisillä louhintalaitteilla (ASIC-, GPU-, CPU-louhinta). Louhinnasta saadut louhintapalkkiot maksetaan louhittavassa kryptovaluutassa ja verotetaan ansiotulona. Verotuksen perusteena on euroarvo sillä hetkellä, kun louhintapalkkio (kryptovaluutta) on siirtynyt omaan lompakkoon. Louhintaan liittyvät kulut, kuten laitteet ja sähkö, voi vähentää.
• Steikkaus liittyy Proof of Stake -lohkoketjuihin. Siinä lukitaan kryptovaroja verkon käyttöön ja saadaan palkkioita. Steikkauksesta maksetut palkkiot maksetaan steikattavassa kryptovaluutassa. Tulo syntyy sillä hetkellä, kun kryptovarat siirtyvät henkilön hallintaan. Tämä voi olla oma lompakko tai steikkauspalvelun tili. Verotuksen perusteena on louhinnan tavoin euroarvo sillä hetkellä, kun palkkiot on saatu.

Kun louhinnasta tai steikkauksesta saadut kryptovarat aikanaan myydään tai vaihdetaan, syntyy erikseen luovutusvoitto tai -tappio.

Airdropit

Airdropit tarkoittavat ilmaiseksi jaettavia kryptovaluuttoja. Airdroppeja käytetään usein markkinointiin, ja tällaisia palkkioita voi saada esimerkiksi suorittamalla tehtäviä sosiaalisessa mediassa.

Verotuksessa ratkaisevaa on, saatko airdropin vastiketta vastaan vai ilman vastiketta.

• Jos teet työtä airdropin eteen (esim. jaat sisältöä tai osallistut kampanjaan) -> tulo verotetaan ansiotulona saantihetken käyvällä arvolla
• Jos airdrop saadaan ilman vastiketta -> tulo verotetaan pääomatulona saantihetken käyvällä arvolla

Esimerkki: Saat airdropina 100 tokenia, joiden arvo on 1 € per kappale

• Verotettava tulo on 100 €
• Sama arvo (1 € per token) toimii hankintahintana tulevia luovutuksia varten

Jos saat pieniä määriä samaa tokenia useita kertoja, voit käsitellä esimerkiksi yhden päivän aikana saadut airdropit yhtenä kokonaisuutena.

Kryptojohdannaisten verotus

Kryptojohdannaiset ovat sopimuksia, joiden arvo perustuu kryptovaran hintaan. Yleisimpiä ovat futuurit ja perpetual-sopimukset, joissa et omista varsinaista kryptovaraa, vaan käyt kauppaa sen hinnalla.

Kryptojohdannaisten verotus eroaa tavallisesta spot-kaupasta. Spot-kaupassa vaihdetaan kryptovaroja keskenään tai euroihin, jolloin sovelletaan luovutusvoittoverotusta ja FIFO-periaatetta. Johdannaisissa kyse ei ole omaisuuden luovutuksesta, vaan sopimuksen tuottamasta voitosta tai tappiosta.

Johdannaisilla saadut voitot verotetaan pääomatulona. Tulo syntyy, kun positio suljetaan.

Tärkeää! Tappiot eivät ole vähennyskelpoisia samalla tavalla kuin kryptovarojen luovutustappiot. Johdannaiskaupan tappioita ei voi vähentää muista pääomatuloista.

On hyvä huomioida, että johdannaiskauppa voi sisältää vipuvaikutusta. Tämä kasvattaa sekä voittojen että tappioiden määrää, mutta verotuksessa huomioidaan vain toteutunut lopputulos.

Huom. Jos ostat kryptoja ulkomaisista kaupankäyntipalveluista, et välttämättä osta kryptovaroja suoraan, vaan johdannaissopimuksia (CFD). Jos käyt kauppaa tietämättäsi CFD-sopimuksilla etkä kryptovaroilla, et voi vähentää tappioita verotuksessa.

Kryptojen verotus muuttuu vuonna 2026

Kryptojen verotus muuttuu verovuodesta 2026 alkaen. Verohallinto saa jatkossa automaattisesti tietoja kryptokaupoista kotimaisilta palveluilta ja osalta ulkomaisista toimijoista. Tämä helpottaa erityisesti uusia sijoittajia.

Uudistus ei kuitenkaan poista omaa vastuuta. Verovelvollisen pitää edelleen tarkistaa tiedot ja täydentää puuttuvat tapahtumat.

On hyvä huomioida kaksi asiaa:

1. Useat palvelut: Kryptoja voi ostaa ja myydä monien eri palveluiden kautta, myös suoraan lompakoista ja DeFi-alustoista. Kaikki tiedot eivät välttämättä välity Verohallinnolle.
2. Aiemmat ostot: Verottajalla ei välttämättä ole tietoa ennen vuotta 2026 tehdyistä kaupoista. Jos myyt myöhemmin aiemmin ostettuja kryptovaroja, hankintahinta voi puuttua tiedoista.

Jos olet käynyt kauppaa jo ennen vuotta 2026 tai käytät useita palveluita, kryptoverotus kannattaa edelleen hoitaa erillisen kryptovero-ohjelmiston avulla. Tämä varmistaa, että kaikki tiedot ovat oikein.