Perustiedot
19
tammi
inflaatio

Sivusto sisältää affiliate-linkkejä. Bitcoinkeskus voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos vierailet yhteistyökumppaneiden sivuilla linkkiemme kautta. Saat lisätietoja mainoksista info-sivulta.

Korkean inflaation vaikutus kryptovaluuttoihin

Inflaatiosta tuli syksyllä 2021 sijoitusmaailman puhutuin aihe. Se tulee olemaan globaali kuuma peruna myös vuonna 2022. Inflaatio on monille vieras käsite, sillä vuosikymmeniä koettu maltillinen inflaatio ei ole vaikuttanut ihmisten elämään. Nyt tilanne on toinen – ennätyskorkea inflaatio koskettaa meistä jokaista. Tässä artikkelissa käymme läpi inflaation syyt ja seuraukset. Paneudumme myös inflaation vaikutuksiin kryptovaluuttamarkkinoilla.

Rekisteröidy Binancelle

Huom. Jos olet videoformaatin ystävä, niin aihetta on käsitelty myös Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavalla!

Mitä inflaatio tarkoittaa?

Markkinataloudessa tuotteiden ja palveluiden hinnat muuttuvat kysynnän ja tarjonnan perusteella. Hintamuutokset ovat alati kehittyvässä maailmassa normaali ilmiö, ja hallittu hintojen nousu pitää ekonomistien mielestä talouden rattaat pyörimässä. Inflaatiosta on tullut negatiivinen käsite viime kuukausina johtuen sen nopeasti kohonneesta tasosta.

Termi inflaatio tarkoittaa tiettyjen ekonomisten (itävaltalainen taloustiede) mielestä rahavarannon kasvua. Myös verbi inflate (laajentua) tukee tätä väitettä. Nykyisin tämä näkemys on marginaalissa, ja inflaatiolla tarkoitetaan yleisessä keskustelussa kuluttajahintojen nousua.

Useimmat sijoittajista seuraavat Yhdysvaltain markkinaa. Siellä inflaatiota kuvaa Consumer Price Index eli CPI. Uutisissa julkaistu inflaatio on ns. Year-over-Year eli nousua vuoden takaiseen lukemaan. Tammikuussa 2022 julkaistiin historiallinen seitsemän prosentin CPI-lukema Yhdysvalloissa. Se on korkein mittaus sitten 1980-luvun.

Alla olevassa kuvassa näkyy hyvin, miten keskuspankin ohjauskorko (punainen viiva) on erkaantunut täysin CPI-luvusta (sininen) vuoden 2020 jälkeen.

Inflaatio on monimutkainen ilmiö, ja sen syntyperät aiheuttavat kiistelyä myös ekonomistien keskuudessa. Ei siis ihme, että inflaatio on hankala käsite tavalliselle veronmaksajalle.

Osa ekonomisteista näkee inflaation olevan suoraa seurausta keskuspankin ”rahan printtaamisesta” eli kierrossa olevan rahavarannon kasvamisesta.  Tämä malli on helppo käsittää esimerkin avulla. Ajattele tilannetta, jossa jokainen suomalainen saisi huomenna tililleen miljoona euroa. Mitä luulet, että kuppi kahvia maksaisi sen jälkeen? Kaikkien palveluiden ja hyödykkeiden hinnat räjähtäisivät vastaamaan markkinoille ilmestynyttä rahaa.

Saat näkökulmasta hyvän esimerkin alla olevalta videolta.

Tästä johtuen keskuspankit eivät voi luoda rahaa loputtomasti, sillä sen arvo alkaa nopeasti heikentyä liikaa. Toisaalta, keskuspankit ovat tehneet juuri tätä edeltävät kymmenen vuotta, mutta inflaatio on hädin tuskin edes noussut ekonomistien ihannetasolle (kaksi prosenttia). Osa ekonomisteista onkin sitä mieltä, että rahan printtaamisella ei ole suoraa vaikutusta inflaatioon.

Tämän ryhmän mielestä inflaatio on psykologinen ilmiö ja lähtee liikkeelle rahan kiertonopeuden kasvamisesta. Inflaatio syntyy, kun ihmiset alkavat vaihtaa rahansa säästämisen sijasta hyödykkeisiin. Tämä puolestaan nostaa hintoja entisestään, ja lopputuloksena on vaarallinen kierre.

Yksi pahimmista esimerkeistä on Venezuela, joka ajautui surkeiden talouspoliittisten päätösten johdosta jo vuosia sitten hallitsemattomaan hyperinflaatioon.

Emme hyppää inflaatioväittelyyn tarkemmin tässä artikkelissa. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että inflaation määritelmistä ja syistä ei olla yksimielisiä.

Inflaatio koskettaa jokaista ja pitää osakemarkkinat varpaillaan

Liian korkeaksi noussutta inflaatiota ei pääse karkuun, sillä hintojen nousu näkyy jokapäiväisissä tuotteissa ja palveluissa. Inflaatio ei jakaudu kuitenkaan tasaisesti. Esimerkiksi energian hinta on noussut vuoden 2021 lopulla satoja prosentteja, mutta jotkut ruokatarvikkeet ovat voineet jopa laskea. Riippuu kuluttajan perustarpeista, miten pahasti inflaatio iskee.

Korkea inflaatio johtaa aikanaan myös palkkojen nousuun. Tämä vaihe seuraa kuitenkin viiveellä, joten tavallinen kuluttaja joutuu kärvistelemään matalalla palkallaan hintojen noustessa. Palkkapaineet kasvattavat yritysten toimintakuluja, mikä puolestaan korottaa hintoja entisestään. Tällä kierteellä voi olla tuhoisia vaikutuksia.

Aiheeseen liittyy läheisesti myös termi stagflaatio. Se on ekonomistien pahin painajainen. Stagflaatiossa yhdistyvät talouden heikko tila, korkea inflaatio sekä korkea työttömyys. Eli yritykset eivät voi nostaa palkkoja huonon taloustilanteen vuoksi, mikä rasittaa tavallista kansalaista kahta kauheammin. Tällainen skenaario ei ole poissuljettu tulevina vuosina.

stagflaatio

Inflaatiolla on negatiivinen vaikutus myös säästöihin. Pankkitilillä makaavat rahat menettävät jatkuvasti arvoaan. Mikäli säästöille ei saada reaalituottoa (korkeampi korko kuin inflaatio), sulaa niiden ostovoima jo viidessä vuodessa kymmeniä prosentteja. Etenkin nykyisellä inflaatiotahdilla.

Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) johtaja Jerome Powell kertoi vielä vuosi sitten inflaation olevan vain väliaikainen ilmiö. Loppuvuodesta 2021, Powell vihdoin myönsi inflaation tulevan jäädäkseen ja tilanteen olevan ongelmallinen.

Korkeaksi karannut inflaatio vaikuttaa merkittävästi osakemarkkinoihin. Vuoden 2022 alku on tästä oivallinen esimerkki: yleisenä talouden kehityksen kuvaajana käytetty S&P 500 -indeksi on sahannut alkuvuoden paikallaan.

Osakemarkkinoilla on takanaan historiallinen nousukausi. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut positiivinen kurssikehitys on saanut indeksit rikkomaan ennätyksiä kerta toisensa jälkeen. Edes koronapandemian alussa nähty osakemarkkinoiden romahdus ei pysäyttänyt voittokulkua. Vuonna 2021 rikottiin jälleen uusia ennätyksiä.

Inflaation karattua käsistä on tunnelma markkinoilla kääntynyt euforisesta pelokkaaksi. Sijoittajat odottavat malttamattomina keskuspankkien toimenpiteitä inflaation kaitsemiseksi. Vuosia kestäneen ilmaisen rahan aikakauden pelätään päättyneen. Tämä on näkynyt alkuvuoden aikana negatiivisena kehityksenä etenkin suurten teknologiayhtiöiden osakekursseissa.

Keskuspankit pyrkivät hillitsemään inflaatiota

Yksi merkittävimmistä tekijöistä edeltävän vuosikymmenen huimaan kehitykseen osakemarkkinoilla ovat matalat korot ja löysä rahapolitiikka. Tarjolla on ollut ilmaista rahaa ja paljon.

Matalien korkojen ansiosta rahaa on valunut eri omaisuusluokkiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suurimpia hyötyjiä ovat olleet osake- ja kryptovaluuttamarkkinat. Koska korot ovat nollissa (tai jopa miinuksella) joka puolella, sijoittajat joutuvat hakemaan tuottoa yhä kasvamassa määrin osakkeista sekä kryptovaluutoista.

Keskuspankit ovat saaneet aikaan markkinat, jotka eivät pysy pystyssä ilman tukitoimia ja nollakorkoja. Tämä ei ole mistään näkökulmasta katsottuna hyvä asia. Tällä kaavalla luvassa on markkinoiden romahtaminen ennemmin tai myöhemmin.

Inflaation karattua liian korkealle on keskuspankeilla valtava paine ratkaista tilanne. Keskuspankeilla on käytössään kaksi toimenpidettä: nostaa ohjauskorkoa ja lopettaa kuukausittaiset arvopaperien tukiostot. Nämä toimenpiteet tarkoittavat ilmaisen rahan loppumista ja euforian päättymistä.

Kuvassa on Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell. Hän on vuonna 2021 todella tiukassa paikassa.

jerome powell

Fed sekä EKP (Euroopan keskuspankki) ovat jo pitkään ostaneet kuukausittain markkinoilta kymmenillä miljoonilla euroilla arvopapereita. Näitä tukiosto-ohjelmia on alettu jo ajaa alas, minkä jälkeen odotettavissa on nostoja korkoihin.

Fedin odotetaan tekevän vuoden 2022 aikana kolmesta neljään koronnostoa. Näiden nostojen johdosta ohjauskoron tulisi kivuta vuoden aikana noin 0,75 ja 1,0 prosentin välimaastoon.

Korkeintaan yhden prosentin ohjauskorko kuulostaa vähäiseltä, mutta sillä on todennäköisesti romahduttava vaikutus markkinoihin. Efekti on ennen kaikkea psykologinen. Sijoittajat hakeutuvat kohti turvasatamia koske arvelevat muidenkin tekevän niin, mistä aiheutuu ikävä kierre.

Tästä markkinoiden kannalta ikävästä vaikutuksesta johtuen, osa ekonomisteista ei usko Fedin tosiasiassa päätyvän koronnostoihin. Keskuspankki ei voi missään tilanteessa romahduttaa osakemarkkinaa tarkoituksella.

Inflaation ja kiristystoimien vaikutukset kryptovaluuttoihin

Bitcoin sai alkunsa vuoden 2008 finanssikriisin raunioilla. Olosuhteet vaihtoehtoiselle sijoitusinstrumentille olivat parhaat mahdolliset. Markkinoilla on ollut löysää rahaa ja keskuspankkien vahva tuki läpi kryptovaluuttojen historian.

Bitcoin ja lohkoketjuteknologia ovat eittämättä innovatiivisia ja maailmaa muuttavia keksintöjä, mutta viime vuosikymmenen vallitsevilla talousolosuhteilla on ollut kryptovaluuttojen hintakehitykseen äärimmäisen positiivinen vaikutus. Sijoittajilla on ollut käytössään valtavasti ilmaista rahaa, ja sijoituksia on tehty kevein perustein korkean riskin omaisuusluokkiin. Bitcoin edustaa tätä kategoriaa.

Kun merkit kiristystoimista siintävät horisontissa, sijoittajat reagoivat nopeasti vetäen omistuksiaan pois korkean riskin asseteista. Ohjauskorkojen nostoista ja arvopaperiostojen lopettamisesta kärsivät ensimmäisten joukossa kryptovaluutat sekä teknologiaosakkeet, joiden arvostuskertoimet ovat viime vuosina karanneet pilviin.

Epävarmoina aikoina sijoittajat pyrkivät etsimään rahoilleen turvaa ja vakautta. Monelle sijoittajalle riittää, että vaikeimpien aikojen yli omaisuus tuottaa edes hieman yleistä inflaatioprosenttia enemmän.

Tällaisia turvasijoituksia voivat olla esimerkiksi matalan arvostuskertoimen osakkeet perinteisillä teollisuudenaloilla sekä lainapaperit. Tällä hetkellä lainapaperien tuotot eivät pärjää inflaatiolle, mutta moni sijoittaja ottaa mieluummin lunta tupaan muutaman prosentin kuin kärsii jättimäisen romahduksen korkean riskin sijoituskohteissa

Kulta on ollut tuhansia vuosia vanha inflaatiosuoja, mutta sekin on kärsinyt Bitcoinin ja teknologiaosakkeiden ohella. Miksi? Sijoittajat odottavat keskuspankeilta korkojen nostoa, mikä on perinteisesti nähty huonona ympäristönä kullan kurssille. Kulta kun ei maksa lainapapereiden tapaan vuosikorkoa, joten se pärjää parhaiten matalan koron ja hallitun inflaation ympäristössä.

Bitcoin Gold kurssi | kannattaako nyt ostaa bitcoinia

Yhteenvetona voidaan todeta, että markkinoiden romahtaessa kryptovaluutat ovat ensimmäisenä tulilinjalla. Toistaiseksi Bitcoin tai muut kryptovaluutat eivät toimi turvasatamana tai arvonsäilyttäjänä, kuten harrastajien keskuudessa usein halutaan uskoa. Kurssit seuraavat tiukasti uutisherkkien teknologiaosakkeiden vanavedessä.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Sijoitusmarkkinoilla suurinta myrkkyä on epävarmuus. Tämänhetkinen tilanne on pahin mahdollinen inflaation laukatessa korkealla ja keskuspankkien pohtiessa toimia sen hallitsemiseksi.

Osakemarkkinat ovat polkeneet paikallaan vuoden 2021 lopulta lähtien. Sama ilmiö on nähty myös kryptovaluuttamarkkinoilla. Odotukset Bitcoinin 100.00 dollarin kurssihuipusta viime vuoden lopulle olivat valtaisat. Lopputulos oli karvas pettymys. Kryptovaluuttamarkkinoilla ei ole tapahtunut kahteen kuukauteen mitään merkittävää, ja yleinen tunnelma on odottavan hermostunut.

Bitcoinin kohdalla on myös huomioitava institutionaaliset pelurit. Bitcoiniin sijoittaneet instituutiot käsittelevät sitä korkean riskin omaisuusluokkana, joka saa portfoliosta lähtöpassit tällaisessa markkinassa ensimmäisten joukossa.

Tulevaisuuden ennustamista vaikeuttaa entisestään se, ettei tilannetta analysoivilta ekonomisteilta löydy konsensusta. Osa uskoo luvassa olevan historiallinen romahdus jopa 90 prosenttiin asti. Toinen joukko taas epäilee Fed-pomo Powellin kykyä romahduttaa osakemarkkinoita kymmeniä prosentteja. Tämä ryhmä uskoo, ettei korkoja tulla puheista huolimatta nostamaan, ja juhlat jatkuvat inflaatiosta huolimatta.

Mikäli korkoja ei nosteta ja inflaatio karkaa pilviin, voi tilanne olla optimaalinen Bitcoinin ja kullan kaltaisille inflaatiosuojille. Tämä on kuitenkin vain yksi skenaario, eikä kukaan voi ennustaa seuraavien kuukausien tapahtumia.

Varmaa on, että tällä hetkellä kryptovaluuttamarkkinan kehitystä on vaikeampi ennustaa kuin pitkiin aikoihin. Sijoittajan kannattaa seurata inflaation ja kiristystoimien kehitystä tarkasti.

Aihetta on käsitelty myös Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavalla.

Photo by Towfiqu barbhuiya on Unsplash, Flickr / Brookings Institution


Oletko jo tilannut Bitcoinkeskuksen uutiskirjeen? Jos et, niin klikkaa tästä ja liity postituslistalle! Tarjolla on joka viikko teknistä analyysia sekä katsauksia tärkeimpiin tapahtumiin!

Disclaimer: Kryptovaluutat ovat korkean riskin sijoituskohde. Tutustu huolella riskeihin ja verotukseen ennen sijoittamista. Bitcoinkeskus.comin informaatiota ei pidä tulkita sijoitusneuvoksi. Lue lisää info-sivulta.