NFT on ollut alkusyksyn kuumin sana kryptovaluuttamarkkinoilla. Sosiaalinen media on täyttynyt toinen toistaan hurjemmista myynti-ilmoituksista. Suosittujen NFT-taidekokoelmien kuvat ovat käyneet kaupaksi miljoonilla dollareilla. Tämä artikkeli on katsaus NFT-markkinan nykytilaan. Miltä kehitys näyttää eri lohkoketjuissa? Entä miten tyypillinen NFT-projekti etenee nollapisteestä some-suosioon?
Katsaus NFT:n eri osa-alueisiin
”Kaveri teki 100x flippaamalla jpeg-kuvia!” – tälläisia tweettejä on NFT-kesän jälkeen alkanut näkyä, tosin yleensä englanninkielisinä versoina. Missä mennään tällä hetkellä NFT-markkinassa ja millä alueilla tuommoisia 100x nousuja on ollut?
Tässä artikkelissa tehdään katsaus NFT-markkinan eri osa-alueisiin ja käydään läpi tarkemmin, miten tyypillinen 10000 kpl:n NFT Art- tai NFT Profiilikuva-projekti etenee ja mitä NFT-harrastajan kannattaa ottaa huomioon, jos päättää osallistua.
Mikäli NFT:hen liittyvät asiat eivät ole entuudestaan kovin tuttuja on hyvä lukea ensin Bitcoinkeskuksen aiemmat NFT-artikkelit Non-Fungible Token, NFT Taide ja -Keräily, NFT-Pelit ja pelimaailmat.
Aloitetaan sillä, että NFT-markkina ei tosiaankaan tarkoita pelkästään ”jpeg-kuvien flippaamista”, vaan NFT:t mahdollistavat monia eri asioita. Oheiseen kuvaan on koottu näitä NFT:n eri osa-alueita. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti NFT Art ja NFT PFP-projekteihin, mutta sitä ennen käydään lyhyesti läpi, miten NFT:n eri osa-alueet ovat kehittyneet tämän vuoden aikana.
Vuoden kolme kuuminta NFT-osa-aluetta ovat olleet NFT Taide, NFT Pelit ja NFT PFP-yhteisöt. Kaikissa mentiin loppukesän aikana vauhdilla ylös, jonka jälkeen myös vauhdilla jonkin matkaa alas. Koko NFT-markkinan kaupankäynnin voluumejä voi seurata esimerkiksi DappRadar tai DyneAnalytics-palveluista.
Varsinkin NFT Taide ja NFT Pelit osa-alueiden on ollut vaikea pysyä kasvun ja kysynnän vauhdissa. Esimerkiksi Axie Infinity on ollut viime aikoina melko tukossa valtavan käyttäjämäärän kanssa. Samoin NFT Taiteen isoin markkinapaikka OpenSea on kärsinyt jatkuvasti hitaudesta servereillään projektien tuottaessa valtavan määrän uusia NFT:tä tarjolle. NFT Taiteen osalta kysyntä on kohdistunut erityisesti generatiivisen taiteen Art Blocks-julkaisusarjoihin.
Kaikista kovinta hintakehitys on ollut Fidenza-sarjassa, jonka julkaisuhinta kesäkuussa oli 0.17 ETH ja nyt halvimpien Fidenzojen pyyntihinnat ovat yli 160 ETH. Peleissä mielenkiintoisimpia uusia projekteja on esimerkiksi Snook, joka on NFT-pohjainen monen pelaajan matopeli.
Bored Apes ja NFT swap
Kolmas koko ajan kuuma osa-alue on erilaiset PFP eli profiilikuvaprojektit (kuten Bored Ape Yacht Club). Näissä NFT:llä ostetaan pääsy jäseneksi eksklusiiviseen yhteisöön, jonka yhtenä merkkinä on erityisesti PFP:n käyttö omana Twitter-profiilina. Aktiivisimmissa NFT-yhteisöissä jäsenet tuottavat orgaanisesti uusia aliprojekteja (derivatives), meemejä jne.
Hieman samaa asiaa tavoitellaan myös erillisillä Mint- ja Acces-pass-NFT:illä, jotka lupaavat esimerkiksi etuoikeuden tuleviin projekteihin, erilaisia kuratoituja airdoppeja, jne. Esimerkkejä yhteisöpasseista ovat esimerkiksi VeeFriends, Metakey ja 888 Inner Circle.
Metaverse-kehityksessä ei ole näkynyt kovin isoja loikkia eteenpäin. Sandbox-metaversen valmistumista odotellaan edelleen. Sen sijaan Avatar-hahmoista on tullut monessa projektissa perusjuttu eli projekti julkaisee oman 3d/voxel/tms. hahmon, jonka on tarkoitus toimia avattarena valitussa metaversessa (ks. myös Meebits).
Yksi erityinen osa-alue, mikä on mennyt eteenpäin, on Avatar Wearables. Esimerkiksi Lukso-lohkoketjussa toimiva Dematerialized on julkaisut jo useamman kierroksen erilaisia AR/VR-puettavia eri Fashion-merkkien kanssa. Gallerioiden suhteen kehitystä on tapahtunut erityisesti selainpohjaisten NFT-galleriaohjelmien osalta. Näistä esimerkkeinä Cyber sekä suomalaistaustainen Metaspace.
NFT-Defi osa-alueella NFT-vaihto (swap) on arkipäiväistynyt. Esimerkiksi NFT20 tarjoaa palvelun, jossa eri projektien NFT:tä voi vaihtaa suoraan keskenään. Näissä on muistettava, että nämä poolit kohtelevat NFT:tä täysin samanlaisina (eli fungible). Tämän takia swap-palveluihin päätyy yleensä sarjojen huonoimmat NFT:t. Joka tapauksessa swap-palvelut on yksi tapa lisätä likvideettiä eli NFT:n voi vaihtaa esim. etheriksi milloin vain, jos hyväksyy jonkin verran markkinahintaa huonomman vaihtokurssin.
Viimeisenä osa-alueena on keräily (muut kuin taide tai PFP NFT:t) ja tällä alueella isoimpana NBA TopShot. Topshot on uudistanut palveluaan monella tavalla (silti edelleen beta), mutta kokonaisuutena palvelun houkuttavuus on ehkä hieman hyytynyt lähinnä valtavien sarjojen takia, mikä on laskenut korttien hintoja rajusti.
Tässä artikkelissa käydään seuraavaksi läpi miten tyypillinen 8000-10000 NTF:n Art- tai PFP-projekti etenee ja mitä NFT-harrastajan kannattaa ottaa huomioon tehdessään valintaa, mihin projektiin lähtee mukaan. Ensin kumminkin muutama sana eri lohkoketjujen eroista NFT-projektien suhteen.
NFT-projekteja on monessa lohkoketjussa
NFT-projektit ovat levinneet Ethereumista myös muihin lohkoketjuihin. Tässä vertaillaan esimerkkinä Ethereumin, Cardanon ja Solanan NFT-projektien tilannetta. Cardano-lohkoketjuun ensimmäiset isot NFT-projektit ilmestyivät maalis-huhtikuun vaihteessa (SpaceBudz, CardanoBits) ja Solana-lohkoketjun ensimmäiset isot NFT-projektit vasta aivan äskettäin (Degenerate Ape Academy). Cardanon NFT:stä käytetään yleisesti nimeä CNFT eli Cardano NFT.
Molempien Cardanon ja Solanan etuna pidetään matalia transaktiomaksuja sekä verkon nopeutta, mutta käytännössä ongelman muoto isojen ja suosittujen NFT-julkaisujen yhteydessä on vain eri, eli maksujen sijaan nyt kilpaillaan nopeudessa (Gas war onkin speed war). Eli mahdollisuus jäädä suositussa dropissa ilman NFT:tä on edelleen olemassa kaikissa, mutta Cardanossa ja Solanassa epäonnistunut transaktio ei vain maksa niin paljon.
Ethreumin päällä on myös sivuketjuja kuten Polygon, jossa transaktiomaksut ovat vain murto-osia, mutta Polygonin käyttäjämäärät ovat selkeästi pienempiä kuin pääketjussa, koska vaadittu tokeneiden siirto ketjujen välillä tuo mukanaan pienen aloituskynnyksen. Esimerkkejä NFT-projekteista, jotka toimivat Polygonin päällä ovat Aavegotchi ja taidepuolella Artvatars.
Tyypillisen 10k NFT-projektin vaiheet
NFT-projekteja julkaistaan tällä hetkellä käytännössä päivittäin, mutta selkä enemmistö isoista projekteista on yleensä laitettu kalenteriin viikonlopuiksi, kun ihmisillä on enemmän joustavuutta kellonajan ja globaalien aikavyöhykkeiden suhteen. Oheisessa kuvassa on esitetty tyypillisen NFT-projektin vaiheet siten kuin ne näkyvät NFT:n ostajalle. Kehitystiimi on tietysti voinut suunnitella ja tehdä projektia jo kuukausia ennen tätä muille näkyvää osaa.
Markkinointivaihe (whitelisting)
Mukaan projektiin voi liittyä tietysti monessa vaiheessa, joko alussa tai myöhemmin, ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Yleensä mitä aiemmin hyvän projektin löytää sitä halvemmalla voi päästä mukaan. Monet projektit palkitsevat omat ”early adopterit” esimerkiksi rajatulla ja halvemmalla ennakkomyynnillä. Käyttäjät ansaitsevat paikkansa ennakkomyynnissä (whitelisting) olemalla aktiivisia ja esimerkiksi kutsumalla lisää käyttäjiä projektin Discordiin.
Discord-käyttäjien määrällä on merkitystä, koska monet valitsevat projektit, joihin sijoittavat, sen mukaan kuinka suositulta projekti näyttää mm. seuraavilla mittareilla: Twitter-seuraajien määrä, Discord-käyttäjien määrä, mukaan lähteneiden tunnettujen NFT-vaikuttajien määrä, jne.
Nyrkkisääntö on, että Discordissa on oltava mielellään ainakin reilusti yli 10000 käyttäjää ennen myyntiä. Näissä luvuissa on tietysti mukana aina myös jonkin verran bottitilejä tai käyttäjien luomia tuplatilejä.
Varsinainen myyntitapahtuma (primary sale, minting, ”drop”)
Varsinainen myyntihetki (drop) onkin sitten täynnä erilaisia vaaroja ja epävarmuuksia. Onko tämä drop mahdollisesti ”rug pull” eli rahat pois -huijaus? Onko anonyymi tiimi edes oikeasti olemassa? No, yleensä on ollut ja ”rug pulleja” ja ”cash grabbejä” on ollut hyvin harvoja.
Isompi ongelma varsinkin Ethereumin tapauksessa on myynteihin liittyvä lohkoketjun ruuhka, joka käytännössä näkyy hyvin korkeina transaktiomaksuina (gas price). Kaikkein kysytyimmissä dropeissa, transaktiomaksujen osuus ostohinnasta on voinut olla järkyttävän korkea, esimerkiksi 100$ osto on tarkoitanut 1500$ transaktiomaksua. Tämä suhde kuulostaa järjettömältä, mutta kysyntää on silti, koska jälleenmyyntihinnat ovat olleet monessa projektissa moninkertaiset jopa noihin transaktiomaksuihin verrattuna.
Lisäksi näissä kaasusodissa (gas wars) on aina vaarana, että oma transaktio menee jotenkin pieleen ja silloin korkeat transaktiomaksut menevät silti louhijoille. Artikkelin kirjoittaja on joskus käyttänyt gwei-arvoa 6500 ja joskus menettänyt 1600$ yhden epäonnistuneen transaktion takia saamatta vastineeksi yhtään mitään.
Miksi sitten moni ottaa nuo riskit? Yleensä NFT-sarjassa on tietty paremmuus-rakenne (rarity) eli vaikkapa 10 harvinaista (Rare), 100 ei-yleistä (Uncommon) ja 1000 yleistä (Common) NFT:tä. Minttauksessa eli NFT:n luomisessa nämä jaetaan satunnaisesti ja kaikki yleensä toivovat, että omalle kohdalle sattuu juuri se sarjan harvinaisin NFT.
Lisäksi minttaus on yleensä kuitenkin se halvin tapa hankkia tietyn sarjan NFT:tä. Jälkimarkkinassa hinnat ovat monesti jo nousseet varsinkin harvinaisuuksien osalta ulottumattomiin.
Yksi vaaranpaikka on myös yleistyneet väärennetyt OpenSea-kokoelmat, joiden linkkejä jaellaan droppien yhteydessä. Sama koskee myös ns. ”bundlattuja” myyntejä, joissa voi olla yksi aito NFT ja muut bundlatut NFT:t ovatkin vain kopioita.
Valaat ja ns. ”rarity farming”
Yksi hyvä mittari projektin onnistumiselle on ”unique holders” eli omistajien määrä. Yleensä mitä isompi tämä luku on, niin sitä parempi. Tämä perustuu siihen, että muutaman NFT:n omistajat eivät ole niin helposti myymässä sitä ainoaa NFT:tä, kun sen sijaan isot 50-1000 NFT:n omistajat eli ns. ”valaat” helposti poimivat vain harvinaisimmat ja dumppaavat ison osan lopuista, mikä yleensä laskee ainakin joksikin aikaa sarjan floor-hintaa (eli sarjan halvinta hintaa).
Lisäksi mitä enemmän projektin yhteisössä on jäseniä, sitä aktiivisempaa toiminta yleensä on myös jatkossa.
Viime aikoina dropeissa on tapahtunut myös niin sanottuja ”front running” tapauksia, joissa tietyt tahot ovat onnistuneet ostamaan isoja siivuja tarjolla olleista NFT:stä lahjomalla louhijoita hyväksymään transaktiot ennen muita. Näissä on yleensä käytetty erityisesti tätä tarkoitusta varten rakennettua toista älysopimusta, joka on jutellut suoraan projektin älysopimuksen kanssa. Kun näin tapahtuu, alkaa projektin Discord-kanavalla yleensä melkoinen FUD-paniikki eli ”Fear, Uncertainty and Doubt”.
Reveal eli NFT:n sisöllön paljastaminen
Koska NFT-sarjoissa yleisesti käytetään random-allokaatiota, on merkitystä myös sillä, kuinka nopeasti NFT:n sisältö paljastetaan (random-allokaatiossa jokaisella on sama mahdollisuus saada hyvä tai huono NFT). Ostajat eivät siis vielä ostohetkellä tiedä, mitä saavat, vaan paljastaminen tapahtuu pienellä viiveellä, joka voi olla 5 minuuttia tai vaikka muutama päivä.
Lyhyimmilläänkin yleensä joutuu odottamaan ainakin sen ajan, kun kauppapaikan kuten OpenSean metatiedot ja kuvalinkit päivittyvät.
Jos reveal-viive on pitkä, esimerkiksi muutamia päiviä, yleensä sarjan floor-hinta lähtee nousemaan reveal-päivää kohti. Monesti jo tässä vaiheessa myyminen voi tuottaa voittoa, mutta riskinä on, että myy harvinaisen ja arvokkaan NFT:n ennenkuin edes tietää omistaneensa sellaisen.
Alla oleva twiitti: floor-hinta voi liikkua nopeasti. Se on usein twiittailtu aihe NFT-yhteisöissä.
Oops, I blinked and the #CryptoDads floor hit 0.8 ETH! 🚀🚀🚀#NFT #NFTs #NFTCommmunity #nftcollectors #opensea #openseanfts pic.twitter.com/38UMmHmVbY
— JSdAppDev (@JSdAppDev) September 14, 2021
Varsinaisen reveal-hetken jälkeen alkaa kiivas myyminen ja ostaminen. Ns. flippaajat pyrkivät ottamaan pikavoitot nopeasti ja toisaalta keräilijät pyrkivät ostamaan sarjan harvinaiset NFT:t mahdollisimman halvalla ennen kuin niiden hinnat ehtivät nousta liikaa.
Monesti tässä vaiheessa ihmetellään, miksi joku flippaaja myy alle alkuperäisen minting-hinnan. Vastaus tähän on vaihtoehtoiskustannus (opportunity cost) eli flippaajan kannattaa ottaa mieluummin rahat irti vaikka pienellä tappiolla huonolta näyttävästä projektista ja laittaa ne johonkin toiseen projektiin paremman arvonkehityksen toivossa.
Tuleeko projektista WAGMI ja mennäänkö kuuhun?
Kun reveal on tapahtunut, on projekti siirtynyt uuteen vaiheeseen, jossa jatkon ratkaisee sekä projektitiimin että projektiyhteisön jäsenten aktiivisuus. Mitä halutumpaa projektiin liittyminen on, sitä paremmin sarjan NFT:den hinta yleensä kehittyy.
Onko projekti WAGMI vai NGMI? Eli We Are Going to Make It! Tai Not Going To Make It.
Erilaiset jatkosarjat (ns. companion drops) ja NFT airdropit (eli NFT:n lähettäminen ilman, että vastaanottajan tarvitsee maksaa mitään) toimivat monessa projektissa houkuttimena pitää NFT:tä pidempään. Airdroppien lähettämiseen käytetään erityisesti Polygon-ketjua, jossa NFT:n lähettäminen maksaa vain murto-osia.
Yhtenä projektin menestymisen mittarina voi myös pitää esimerkiksi sitä, kuinka moni uusi jäsen alkaa käyttää juuri sen projektin PFP:tä eli profiilikuvaa omana Twitter-profiilikuvana.
Todennäköistä on tietysti, että suurin osa näistä PFP-projekteista hiipuu ajan kanssa, mutta joistakin tulee ns. ”blue chip”-projekteja. Blue chip-projektilla tarkoitetaan projektia, joka on tunnettu kestävyydestä, laadukkuudesta ja hyvästä maineesta.
Lopuksi NFT-harrastajan huoneentaulut
NFT-projekteissa sattuu ja tapahtuu ja väärillä valinnoilla ja päätöksillä voi helposti hävitä paljonkin rahaa, joten näin artikkelin lopuksi katsotaan vielä joitakin yleisiä viisauksia ja huoneentauluja, jotka on hyvä pitää mielessä, kun seikkailee NFT-viidakossa.
Do Your Own Research (DYOR). Tutki ja perehdy ja ota uuden projektin ja projektitiimin taustoista itse selvää, älä luota kaikkeen mitä Discordissa/Twitterissä sanotaan.
Always zoom out. Vältä hätiköidyt päätökset zoomaamalla hieman isommaksi ja pidemmälle. Onko tämä NFT sellainen, joka kiinnostaa itseä ja muita vielä vuoden tai 5 vuoden päästä? Esimerkiksi kun miettii Art Blocks-sarjan NFT:n myymistä kannattaa miettiä, mistä maailman tuhannet perinteiset taidemuseot ja kokoelmat mahtavat lähivuosina kiinnostua?
Buy only what you like eli ns. “Wall test”. NFT taiteen ja keräilyn alueella on parempi ostaa vain sellaista, mitä aidosti haluaa myös pitää omalla seinällä (mutta tietysti digitaalisessa kehyksessä). Tämä erityisesti, mitä kalliimmasta hankinnasta on kyse.
Don’t forget to take profits. Varsinkin laskukaudella NFT:t ovat äärimmäisen epälikvidejä ja vaikeita myydä, kun ostajia ei yksinkertaisesti ole.
Don’t ever look back. Omien myymisten suhteen (jos on tarve ylipäätään myydä) on täysin turha harmitella saamatta jääneitä arvonnousuja. Uusia mahdollisuuksia tulee koko ajan ja NFT:den mahdollisuuksista on vasta nähty pintaraapaisu.
Photo by Howard Bouchevereau on Unsplash, Photo by Executium on Unsplash
Oletko jo tilannut Bitcoinkeskuksen uutiskirjeen? Jos et, niin klikkaa tästä ja liity postituslistalle! Tarjolla on joka viikko teknistä analyysia sekä katsauksia tärkeimpiin tapahtumiin!