Opas: IOTA ja esineiden internet

IOTA on kunnianhimoinen projekti, joka pyrkii standardin asemaan IoT eli Esineiden Internet-maailmassa. IOTA mahdollistaa nopeat ja täysin ilmaiset transaktiot sekä lähes rajattoman skaalautuvuuden Tangle-verkkonsa avulla. Tämä artikkeli on IOTA opas.

Jos olet Youtuben ystävä, löydät IOTA-esittelyn ja tämän artikkelin sisällön alta myös videoformaatissa!

IOTA opas – hyvin erilainen kryptovaluutta

Asetetaan IOTA ensin oikeaan lokeroon kryptovaluuttojen maailmassa. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, sillä projektille on vaikea löytää vertailukohtia tunnetuista kryptovaluutoista. Bitcoinkeskus käyttää kryptovaluutoista kolmiportaista lajittelua: platformit, tokenit ja valuutat.

Platform-kategoriasta voidaan käyttää myös nimeä ekosysteemi tai käyttöjärjestelmä älysopimuksille ja hajautetuille sovelluksille (dApp). Sen edustajia ovat mm. Ethereum, EOS ja TRON. Tokenit ovat puolestaan tietyn ohjelmiston sisällä käytettäviä valuuttoja, jotka perustetaan em. platformien sisälle.

Valuutta-kategoriassa ovat siten digitaaliseksi P2P-valuutaksi tarkoitetut kolikot, joiden tunnetuin edustaja on Bitcoin. Muita tunnettuja valuuttoja ovat mm. Litecoin, Bitcoin Cash, Monero ja Dash. IOTA ei sovi suoraan mihinkään näistä kategorioista.

Suurin syy on se, että IOTA ei edes käytä lohkoketjua (tähän palataan vielä tarkemmin). Se poikkeaa teknisesti muista kryptovaluutoista ja tähtää ainoana IOT-maailman protokollaksi. Löydät kahden minuutin pikaesittely IOTA:sta alla olevalta videolta.

IOTA:lla ei ole ainakaan tällä hetkellä suoria kilpailijoita, joihin sitä voisi verrata. Jotkut projektit astuvat hiukan sen toiminta-alueelle (esim. VeChain), mutta isossa kuvassa IOTA on kyllä täysin oma lokeronsa kryptovaluuttojen maailmassa.

IOTA-verkon natiivitoken on myös nimeltään IOTA, mutta markkinoilla siitä käytetään muotoa MIOTA. Kirjain M tulee sanasta Mega, joka tarkoittaa miljoonaa. Jos siis ostat 100 MIOTA-tokenia ostat itse asiassa 100 miljoonaa IOTA-tokenia.

Tämä MIOTA-ratkaisu on tehty siksi, koska IOTA-tokeneita luotiin niin valtava määrä. Tämä johtuu puolestaan IOT-maailmasta, jossa luodaan paljon mikroskooppisen pieniä maksuja. Nämä ovat käytännöllisempiä ilmoittaa muodossa X IOTA kuin 0,000…X IOTA.

Käydään seuraavaksi läpi projektin historiaa ja taustoja.

IOTA:n taustalla on mikroprosessoreiden kehitys

IOTA tuli suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 2017 altcoin-huumassa, mutta projekti on ollut olemassa jo vuosia tätä ennen. Harva myöskään ymmärtää sen perimmäistä syytä koko teknologian kehittämiselle.

IOTA:n historia ulottuu jo vuoteen 2014 ja projektiin nimeltä Jinn. Kyseessä oli (ja on edelleen) projekti, jonka tarkoituksena on kehittää vallankumouksellinen mikroprosessori IOT-infrastruktuurin selkärangaksi.

Jinn-mikroprosessori voisi toimia puhelimessa, autossa tai missä tahansa laitteessa ja toimia nodena eli transaktioiden välittäjänä. Kolmas pala tässä yhtälössä on Qubic, joka on käytännössä platform erilaisten laitteiden (sensoreiden) tuottaman datan käsittelyyn. Molemmista lisää hieman myöhemmin.

IOTA syntyi siis tarpeesta luoda verkko, jossa Jinn-prosessoreiden lähettämää ja Qubic-platformin käsittelemää dataa voitaisiin siirtää, myydä, ostaa ja säilyttää.

Jinn-projekti järjesti ICO:n NXT-alustalla vuonna 2014. Erinäiset regulaatio-ongelmat pakottivat kuitenkin uudelleenorganisointiin, minkä vuoksi IOTA syntyi vuonna 2015. Tässä on Bitcointalk-foorumille avattu virallinen topic aiheesta. IOTA järjesti myös ICO:n samana vuonna ja keräsi noin 250.000 dollarin potin, mikä on ICO-maailmassa vaatimaton.

IOTA:n perusajajäsenet ovat saksalainen Dominik Schiener, norjalainen David Sønstebø sekä venäläiset Sergey Popov & Sergey Ivancheglo. Viimeisin mainittu, Ivancheglo, on myös yksi NXT:n perustajista sekä Jinn-projektin perustaja.

Mielenkiintoinen pointti IOTA:n ICO:sta. Perustajajäsenet ostivat itselleen osuudet muiden sijoittajien tapaan, eikä yhtään tokenia varattu säätiölle tai projektille ICO:n yhteydessä. Nykyisin on nähty tapauksia, joissa tavallisille sijoittajille myydään vain luokkaa 20-30% koko token-potista. Tämän jälkeen seuraa yleensä usein dumppaus, kun ilmaisia tokeneita saaneet yhteistyökumppanit, pörssit ja sijoittajat myyvät omistuksensa.

MIOTA-token on ollut vaikeuksissa viime vuosina

Kehitys lähti käyntiin välittömästi, ja IOTA:n MainNet eli tuotantoverkko julkaistiin jo heinäkuussa 2016. IOTA pysyi kuitenkin piilossa suurelta yleisöltä marraskuuhun 2017 asti, jolloin sen suosio räjähti käsiin.

Vuonna 2017 perustettiin myös IOTA Foundation Saksaan. Tämä voittoa tavoittelematon järjestö ohjaa projektin kehitystä. Vastaava ratkaisu on käytössä lähes jokaisella kryptovaluutalla. IOTA:n perustajista Sergey Ivancheglo ei ole enää säätiön hallituksessa mukana.

Natiivitoken MIOTA:n kurssi nousi marras-joulukuussa 2017 noin 0,4 dollarista yli 5 dollariin vain reilun kuukauden aikana. Koko kryptomaailma hullaantui yhtäkkiä IOT-teknologian mahdollisuuksista, mikä nosti IOTA:n parhaimmillaan 7. suurimmaksi kryptovaluutaksi.

Suosioon vaikutti merkittävästi IOTA:n pääsy Bitfinex-pörssin listoille, joka oli tuohon aikaan markkinoiden tärkeä vaikuttaja. Kun altcoin-kupla puhkesi, MIOTA:n kurssi romahti muiden mukana.

Keväällä 2018 nähtiin nopea pyrähdys jopa 2,50$ tasolle, mutta saman vuoden joulukuussa tuostakin oli tultu alas yli 90%.

MIOTA:n kaikkien aikojen heikon noteeraus on heinäkuun 2017 kurssi 0,148$. Artikkelin kirjoitushetkellä kurssi on 0,19$ eli hyvin lähellä sitä. IOT-projekti on hävinnyt otsikoista parin viime vuoden aikana ja pudonnut sijalle 24 kryptovaluuttojen markkina-arvolla mitattuna.

Tutkitaan sitten IOTA:n poikkeuksellista teknologiaa. Mihin ongelmiin projekti pyrkii tuomaan ratkaisun?

IoT:n mahdollisuudet

Kuten projektin nimikin kertoo, IOTA on ratkaisu IoT:n eli esineiden internetin tiedonvälitykseen. Se pyrkii luomaan protokollan mikromaksuihin ja datansiirtoihin sekä informaation keräämiseen. Mitä IoT sitten tarkoittaa käytännössä?

Esineiden internet on neljäs askel teollisessa vallankumouksessa. Ensimmäinen oli 1800-luvulla nähty teollistuminen, eli sähkön, vesivoiman ym. kehittyminen. Toinen vaihe oli 1900-luvun alkupuolella koettu massatuotanto. Kolmas vaihe on 1900-lopulla alkanut automaatio & tietotekniikka.

Tällä hetkellä otamme ensiaskeleita neljännessä vaiheessa, joka tunnetaan siis IoT-nimellä. Sen perusidea on yksinkertainen: koneet ja laitteet keskustelevat keskenään ilman ihmistä. Tämän mahdollistaa internet sekä jatkuvasti yleistyvät Mesh-verkot.

IoT tarjoaa lukemattomia eri mahdollisuuksia datan ja ansaintalogiikan parissa. Eri arvioiden mukaan, maailmassa on vuonna 2025 luokkaa 70-100 miljardia laitetta verkkoon kytkettynä. Näiden laitteiden lähettämä data on arvokasta, ja siitä ovat monet eri tahot valmiita myös maksamaan.

Usein käytetty IoT-esimerkki ovat robottiautot, joita testataan kiivaasti juuri nyt. Ne voivat lukea dataa lukemattomilta eri sensoreilta esimerkiksi liikenteen määrästä (mikä johtaa reitinvalintaan), säätilanteesta, vapaista parkkipaikoista ja niin edelleen.

Tulevaisuudessa autosi voi maksaa esim. tankkauksen tai pysäköinnin automaattisesti myymällä sen havaitsemaa informaatiota. Auto voi esimerkiksi lähettää tietoa onnettomuuksista, ruuhkista, säästä, ongelmista tien kunnossa ja muista autoista.

Monissa kotitalouksissa on jo nyt lukuisia eri IoT-laitteita lähtien puhelimista ja TV:stä. Nykyään jopa pesukone ja jääkaappikin sisältävät jo verkkoyhteyden. Jo nyt monet eri teollisuudenalat hyödyntävät IoT:n mahdollisuuksia tuotannon optimoinnissa. Puhumattakaan terveydenhuollon mahdollisuuksista, joita on jo loputtomia.

Miten IOTA sitten sopii tähän kuvaan? Jos haluat saada aloittelijalle sopiva yleiskuvan IOTA:sta ja IoT:sta, suosittelen katsomaan / kuuntelemaan alla olevan videon. Se on erittäin selkeä kuvaus IOTA:n mahdollisuuksista tässä maailmassa.

IOTA pyrkii luomaan globaalin IoT-protokollan, mikä mahdollistaa täysin kuluttoman datansiirrot ja lähes äärettömän skaalautuvuuden. Nykyiset lohkoketjuratkaisut eivät taivu tähän yhtälöön millään, jos esimerkiksi mietit Bitcoinin teknisiä ominaisuuksia.

Kuten aiemmin tuli jo mainittua, IOTA on muutakin kuin pelkkä hajautettu verkko datan transaktioihin. Tämä IOTA-verkko on vain yksi osa palapeliä. Kun siihen yhdistetään Jinn-mikroprosessorit sekä Qubic-alusta, saadaan aikaan todella mielenkiintoinen kokonaisuus.

IOTA Tangle

Siirrytään seuraavaksi tekniseen toteutukseen. Miten IOTA pystyy tarjoamaan niin ylivertaiset ominaisuudet perinteisiin lohkoketjuihin verrattuna? Tämä on mahdollista, koska IOTA:n selkärankana ei ole lohkoketju vaan Tangle-nimellä tunnettu ratkaisu.

Tangle on DAG, Directed Acyclic Graph, joka on suomennettuna suunnattu syklitön verkko. Se koostuu esim. Bitcoinin lohkoketjun tavoin node-palvelimista eli solmuista, jotka välittävät ja verifioivat verkkoon lähetettyä dataa.

Suunnattuja syklittömiä verkkoja käytetään matematiikassa tai tietojenkäsittelytieteessä mallintamaan erilaisia rakenteita. Ne ovat myös tuttuja koneoppimisesta. DAG on ollut konseptina olemassa jo parikymmentä vuotta, eli kyse ei ole mistään IOTA:n luomasta uutuudesta.

Alla on lyhyt Youtube-video aiheesta, joka soveltuu aloittelijoille.

Tangle ratkaisee perinteisten lohkoketjujen pullonkaulat seuraavasti. Kun verkkoon lähetetään uusi transaktio, sen lähettäjän (eli node) on aina ensin vahvistettava kaksi aiempaa transaktiota. Tämä tarkoittaa myös sitä, että verkon kasvaessa sen kapasiteetti vain kasvaa – toisin kuin perinteisissä lohkoketjuissa.

Järjestelmässä ei ole myöskään lainkaan louhijoita, ja transaktion vahvistaminen vaatii pienen laskutoimituksen (Proof of Work). Tämä työ mahdollistaa sen, että transaktioista ei tarvitse periä erillistä kulua.

IOTA:n Tanglessa on siis node-palvelimia lohkoketjujen tavoin, joiden tehtävä on myös hieman vastaava eli vahvistaa transaktioita sekä full node -palvelimilla myös tallentaa Tanglen informaatiota. Node ei kuitenkaan tarvitse koko Tanglen dataa yhden transaktion vahvistamiseksi, vain pienen osan siitä.

Tällä hetkellä IOTA:n verkko ei ole vielä lopullisessa muodossaan, sillä mukana on IOTA-säätiön ylläpitämä Coordinator-node. Se on järjestelmän alkuvaiheessa toimiva erillinen ylläpitäjä, joka vahvistaa transaktiot.

Yllä on video aiheesta IOTA Coordicide. Tämä tarkoittaa käytännössä prosessia Coordinator-noden poistamiseksi verkosta. Tuolloin IOTA:n Tangle alkaa olla lähellä sen lopullista muotoaan. Tällä hetkellä Coordinator myös rajoittaa verkon transaktioiden nopeutta noin reiluun minuuttiin.

IOTA:n Tangle on myös permissionless Bitcoinin tavoin, eli kuka tahansa voi perustaa oman noden.

Qubic & Jinn

Siirrytään sitten kahteen todella tärkeään elementtiin IOTA:sta puhuttaessa. Aloitetaan termistä Qubic, eli mistä on oikein kyse?

Qubic on konseptina varsin laaja ja aavistuksen hankala ymmärtää ensipuraisulla. Qubic-protokolla on tietyllä tapaa sateenvarjo erilaisille palveluille ja datalle, jotka yhdistävät IOTA:n Tangle-verkon ulkomaailmaan.

Käytännössä Qubic tuo peliin älysopimukset, oraakkelit ja hajautetun laskennan. Älysopimus ja hajautettu tietokoneiden laskenta lienevät suht selkeitä termejä. Orakkeli on puolestaan dataa välittävä komponentti, joka voi olla lukijalle tuttu Chainlink-projektista.

Alla oleva video selittää tämän konseptin varsin hyvin muutamassa minuutissa.

Tärkeintä on ymmärtää se, että Qubic-protokolla tarjoaa käytännössä ne komponentit, joiden avulla Jinn-mikroprosessoreilla tuotettua dataa voidaan välittää Tangleen.

Avainhenkilö on Jinn-projektin perustaja sekä yksi IOTA:n neljästä perustajasta, Sergey Ivancheglo. Hän visioi Qubic-konseptia jo vuonna 2012 ja kertoi vuonna 2014 Bitcointalk-foorumilla tarvitsevansa sen toteutukseen Jinn-prosessorin.

I keep working on Qubic. I found a good solution to the last obstacle, but it requires technical base for the implementation. The solution will be based on Jinn (ternary processor), before Jinn is designed and prototyped I need to create an emulator to prove the concept.

Kyse on siis todella pitkästä kehitystyöstä. Jinn on tavallaan IOTA-projektin hardware-osasto, ja sen prototyypeistä ja toteutuksesta on tihkunut todella vähän informaatiota.

Tarkoituksena on luoda tehokas mikroprosessori, joka voidaan asentaa lähes mihin tahansa IoT-laitteeseen. Tämän jälkeen se voi toimia IOTA:n Tangle-verkon nodena ja vahvistaa sekä lähettää transaktioita.

Eli Jinn ja Qubic-visiot johtivat siihen, että IOTA aikanaan syntyi. ”IOTA is needed for Jinn’s visions to become a reality”.

IOTA on siis yksi osa laajempaa konseptia, eikä mikään näistä komponenteista (Jinn, Qubic, IOTA) voisi tietyllä tapaa toimia ilman kahta muuta. Yhdessä ne muodostavat sekä software että hardware-ratkaisun IoT:n haasteisiin.

IOTA:n sadat eri yhteistyökumppanit

Koska IOTA on ollut projektina toiminnassa jo viitisen vuotta, se on ehtinyt solmia varsin paljon erilaisia yhteistyökuvioita. Kyse ei ole mistään pienistä kioskeista, sillä mukana on monien eri alojen globaaleja jättiläisiä.

Alla oleva kuva antaa hyvää osviittaa aiheesta (lähde: Reddit)

Virallinen listaus löytyy tästä osoitteesta – yllä oleva kuva ei missään nimessä sisällä kaikkia partnereita. Artikkelin kirjoitushetkellä tilanne on seuraava:

”748 unique entities with a known interest in IOTA, including 123 official partnerships/collaborators, 177 entities engaged in joint projects with the IOTA Foundation, 85 known IOTA Data Marketplace participants, 93 entities that developed one or more IOTA-based proof-of-concept and 440 academic references from 266 academic institutions.”

Ei ole vaikea ymmärtää IOTA:n yhteistyökuvioita esimerkiksi autonvalmistajien (Audi, Porsche, Land Rover, Volkswagen jne.) kanssa. Lähes jokainen merkki tutkii tällä hetkellä itseajavien autojen konseptia, joten IOTA on varsin luonnollinen partneri IoT-protokollan kehittäjänä.

Samaa voidaan sanoa elektroniikan valmistajista, kuten Bosch, Nokia ja IBM.

Yllä oleva linkki sisältää listauksen lisäksi lukemattomia linkkejä yhteistyökuvioita koskeviin uutisiin. Voit itse tutkia niiden sisältöä tarkemmin. Tässä kohtaa on lähinnä hyvä sisäistää, että IOTA on saanut viidessä vuodessa paljon aikaan.

Tässä on lista eri patenttijulkaisuista, jossa viitataan IOTA:aan.

IOTA:n hakkerointikohut

IOTA on ollut vuoden 2020 alkupuolella uutisissa hyvin negatiiviseen sävyyn. Käsitellään seuraavassa lyhyesti kaksi tapausta, jotka on syytä mainita.

Ensimmäinen kolahdus IOTA:n maineelle tapahtui vuoden vaihteessa, kun sen Coordinator-node lakkasi toimimasta noin 15 tunnin ajan ohjelmistobugin vuoksi. Kuten aiemmin selitettiin, kyseinen node on siis IOTA-säätiön luoma valvontamekanismi transaktioiden vahvistamiseksi.

IOTA:n perustaja David Sønstebø kommentoi kohua Twitterissä:

Whatever the bug is, there is no reason to panic over such a minor issue pre-Coordicide. This is precisely why Coordicide takes time, one can’t execute it until all possible kinks have been ironed out.

Tästä ei suurempaa draamaa syntynyt, mutta pahempaa oli luvassa helmikuussa 2020, jolloin IOTA:n virallinen lompakko Trinity joutui hakkeroinnin kohteeksi.

Hakkerit olivat hyödyntäneet kesällä 2019 julkaistun Trinity-lompakon haavoittuvuutta jo parin kuukauden ajan. Kun sopiva hetki oli koittanut, he alkoivat tyhjentää uhrien tilejä. IOTA-kehittäjät huomasivat nopeasti tilanteen ja sulkivat Coordinator-noden, mikä tarkoitti käytännössä koko verkon alasajoa.

Periaatteessa hakkerointi ei ollut IOTA:n vika, sillä haavoittuvuus oli kolmannen osapuolen tuottamassa koodissa. IOTA lisäsi Moonpay-nimisen komponentin Trinity-lompakkoon joulukuussa 2019, minkä avulla käyttäjät pystyvät ostamaan MIOTA-tokeneita luottokortilla suoraan lompakon kautta.

Uhrien määrä jäi lopulta 46 käyttäjään, joilta MIOTA-tokeneita varastettiin yhteensä 8,52 miljoonaa kappaletta eli lähes 2 miljoonan dollarin arvosta. Positiivista on se, että IOTA-perustaja David Sønstebø on luvannut henkilökohtaisesti korvata heidän menetyksensä!

IOTA kehitys ja sijoittaminen

IOTA on mennyt projektina eteenpäin joka vuosi. Se tarjoaa myös seuraajilleen harvinaisen selkeän ja yksityiskohtaisen roadmapin, jota voit tarkastella osoitteessa roadmap.iota.org.

Isossa kuvassa IOTA:n tähtäimessä on Coordicide, mikä tarkoittaa suomennettuna verkon tilaa ilman Coordinator-nodea eli IOTA Foundationin ylläpitämää valvojaa. Matkalla tähän nähdään vuoden 2020 aikana suuri Chrysalis-päivitys, joka sisältää lukuisia parannuksia ja mm. siirtymisen Bitcoinista tuttuun UTXO-malliin.

GoShimmer on puolestaan IOTA:n node-ohjelmistoon tuleva päivitys, mikä aikanaan mahdollistaa Coordicide-tilan. Näiden lisäksi myös edellä mainittu Qubic on jatkuvan kehityksen kohteena.

Ei myöskään unohdeta merkittävää IOTA Data Marketplace -konseptia. Kyseessä on nimensä mukaisesti IOTA:n luoma markkinapaikka sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Voit ostaa tai myydä sen kautta IoT-sensoreiden tuottamaa dataa. Palvelua testaavat ja kehittävät jo monet tunnetut yhtiöt. Tsekkaa partnerit ja markkinapaikka osoitteesta data.iota.org.

Alla olevalla videolla on hyvä yleiskuvaus vuoden 2020 kehityksestä! Alussa on myös selkeä raportti helmikuun 2020 Trinity-hakkeroinnista.

IOTA on siis teknisesti hyvin erilainen projekti muihin krypto-skenen toimijoihin verrattuna. Tangle on yksi osa tätä, mutta keskittyminen IoT-maailman protokollaksi on myös oma lukunsa. IOTA:lla ei ole kryptomaailmassa yhtään selkeää kilpailijaa.

Tästä huolimatta, se on ollut sijoituksena todella heikko viimeiset pari vuotta. MIOTA-token ei keulinut lainkaan edes vuoden 2020 alussa, jolloin koko altcoin-markkina keräsi mukavia nousuja. Mielestäni projektilla on kaksi ongelmaa: huono maine sekä vaikeasti ymmärrettävä teknologia.

Sijoittajat hukkasivat jo vuonna 2017 tokeneitaan todella monimutkaisen IOTA-lompakon vuoksi. Kun Trinity saatiin ulos, seurasi viimeisin hakkerointikohu. Tangle, IoT, Qubic ym. ovat myös haastavia konsepteja ymmärtää.

IOTA:lla on sinänsä kaikki edellytykset menestyä, kun miettii mihin projekti tähtää ja miten yksin se saa omalla kentällään toimia. Siihen päälle vahva kehitystyö ja sadat yhteistyökumppanit. Projektilla on myös todella vahva yhteisö, joten sen tulevaisuus ei ole myöskään IOTA-säätiön varassa.

MIOTA-tokenia voit ostaa euroilla Bitpandasta, joka on luotettava eurooppalainen toimija. Binance on toinen suosittu ostopaikka, jossa on paljon vaihtoa ja hyvä kurssi. Voit ostaa MIOTA-tokeneita Binancesta bitcoineilla tai Tetherillä.

Voit säilyttää MIOTA-tokeneita Trinity-lompakossa. Se on tarjolla sekä desktop-versiona (Windows, Mac, Linux) että mobiiliversiona (iOS, Android). Myös Ledger Nano X ja Ledger Nano S tukevat MIOTA-tokenia, mutta tarvitset silti myös Trinity-lompakkoa.

Projektin nettisivut löytyvät osoitteesta iota.org. Virallinen Reddit-kanava on reddit.com/r/iota ja Twitter-tili @iotatoken. IOTA:sta löytyy myös kattavasti tietoa Youtuben puolelta. Informaation löytäminen ei ole tämän projektin kohdalla ongelma.

Facebookiin on äskettäin perustettu myös IOTA News Finland -sivu, joka pitää sinut ajan tasalla. Kiitokset sivun ylläpitäjälle Toni Barck (Twitterissä: @Colt04_) IOTA-infosta tämän artikkelin tekemiseen. Tviittaa ihmeessä Tonille, jos sinulla on kysyttävää IOTA:sta!

Kuuntele lopuksi alla oleva podcast, jossa David Schiener (yksi IOTA:n perustajista) on Anthony Pomplianon vieraana.