DCEP – Kiinan keskuspankin digivaluutta

DCEP

Maailman keskuspankkien välillä käy tällä hetkellä kova kisa oman digitaalisen valuutan julkaisusta. Kiinan keskuspankki näyttää ehtivän ensin. DCEP on uusi kansallinen digivaluutta, jonka testaus alkaa lähiaikoina. Mistä on oikein kyse, ja mitä keskuspankin digivaluutta oikein tarkoittaa?

Rekisteröidy Coinmotionille

DCEP on stablecoin

Lyhenne DCEP tulee sanoista Digital Currency Electronic Payment. Kyseessä on lohkoketjuteknologiaan ja kryptografiaan perustuva 100% digitaalinen valuutta.

Joidenkin mielestä termiä kryptovaluutta ei voi käyttää keskitetysti hallitusta valuutasta, mutta toistaiseksi selkeää rajanvetoa ei ole olemassa. Tämä keskustelu kävi kuumana vuosi sitten, jolloin Facebookin Libra nousi otsikoihin. Sekään ei ollut monien mielestä ”oikea kryptovaluutta”.

DCEP on siis Kiinan keskuspankin lanseeraama. Kyseessä on stablecoin, eli sen arvo on sidottu 1:1 Kiinan Renminbiin. Kiinan valuutasta käytetään myös nimitystä juan, joka on sen rahayksikkö. Myös Facebookin Libra ja kryptomaailmasta tuttu Tether ovat esimerkkejä stablecoineista.

Alla on kuvia siitä, miten DCEP näkyisi kiinalaisissa mobiiliapplikaatioissa.

Koska stablecoinien arvo on sidottu tiettyyn fiat-valuuttaan, ne eivät ole treidattavia kolikoita Bitcoinin tavoin.

Kun DCEP aikanaan lanseerataan laajempaan käyttöön, siitä tulee Kiinan ensimmäinen ja ainoa hyväksytty digitaalinen maksuväline nykyisin Renminbin lisäksi. Kryptovaluuttojen tilannehan on Kiinassa tällä hetkellä tiukasti rajoitettu. Maa kielsi pörssien toiminnan vuoden 2017 lopulla, joka oli tuolloin valtava kohu.

Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen omistaminen ei ole Kiinassa tällä hetkellä kiellettyä. Niitä ei kuitenkaan hyväksytä maksuvälineeksi, ja kolikot on hankittava jollain tavoin Kiinan ulkopuolelta. Moni pörssi on myös blokannut kiinalaiset asiakkaat pois.

Tästä huolimatta, Kiina edistää vahvasti lohkoketjuteknologiaa ja tietysti omaa digivaluuttaansa. Tähän liittyvä “uutinen” sai syksyllä 2019 aikaan noin 40% päivänousun Bitcoinin kurssiin. Kyseessä oli siinä mielessä non-event, että Kiinan blockchain-panostuket ovat olleet tiedossa jo pitkään, eikä maa ole todellakaan yhtään Bitcoin-myönteisempi. Hurja ralli sulikin kurssista hyvin nopeasti.

DCEP on siis vihdoin todellisuutta. Testaus alkaa ilmeisesti ensimmäisessä vaiheessa neljässä kaupungissa: Shenzhen, Chengdu, Suzhou ja Xiongan.

DCEP on osa globaalia kilpailua

Kiinan keskuspankki on tutkinut digitaalista valuuttaa jo reilut kuusi vuotta. Kyseessä on osa globaalia kilpailua, mikä kiihtyi uusiin lukemiin Facebook Libran myötä vuonna 2019. Kiina totesi Libran olevan uhka sen omille digivaluuttahaaveille, mikä lisäsi vauhtia myös DCEP-projektin lanseeraukseen.

Vaikka DCEP onkin aluksi Kiinan sisällä toimiva valuutta, sillä on paljon suuremmat tavoitteet. Kiinalla on paljon vaikutusvaltaa Afrikassa ja monissa muissa Aasian maissa. Maa yrittää varmasti levittää DCEP.n myös muihin valtioihin.

Isossa kuvassa Kiinan haluaa vavisuttaa Yhdysvaltain dollarin valta-asemaa. Ensimmäinen askel tässä oli Renminbin hyväksyminen IMF:n reservivaluuttojen joukkoon vuonna 2016. DCEP on toinen askel.

Kiina ei ole digivaluuttansa kanssa yksin.

cbdc central bank digital currency

Yllä oleva kuva on Prasoksen Q4 -raportista, josta on tehty erillinen video Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavalla. Kuten näkyy, maailman eri keskuspankit ovat tutkineet jo vuosia digivaluutan mahdollisuutta.

Venezuelan Petrosta tuli vuonna 2018 maailman ensimmäinen valtion lanseeraama ja takaama kryptovaluutta. Petro julkaistiin NEM-alustalla, mutta jokainen keskuspankki tuntuu käyttävän hieman omaa järjestelmäänsä.

Länsinaapurimme Ruotsi on tutkinut jo kauan e-kruunua. Maan keskuspankki Riksbank ilmoitti helmikuussa 2020 aloittavansa testit e-kruunun käyttöönotossa.

Koronakriisin aikana on ollut puhetta myös siitä, että Yhdysvaltain keskuspankki alkaisi jakaa kansalaisten avustuksia digivaluutan muodossa. Alla olevalla videolla löytyy spekulaatioita aiheeseen liittyen.

Jos koronaviruksesta seurannut talouskriisi laajenee ja saa aikaan pysyvän perustulo-järjestelmän, se voi toimia sopivana sysäyksenä useiden kansallisten digivaluuttojen syntymiselle.

Miksi uusi digivaluutta?

Keskuspankkien puuhaamia digitaalisia valuuttoja kutsutaan lyhenteellä CBDC eli Central Bank Digital Currency. Tämä aiheuttaa monille henkilöille hämmennystä, jotka ymmärtävät nykyisten valuuttojen toiminnan.

Jos joku ei vielä tiedä, niin valtaosa euroista, dollareista ja muistakin tunnetuista fiat-valuutoista on jo nyt digitaalisessa muodossa. Puhutaan noin 90 prosentista, tai jopa hieman yli. Seteli- ja kolikkomuodossa on siis vain murto-osa rahavaroista.

Mihin sitten tarvitaan erillistä keskuspankkien digivaluuttaa? Ja miksi keskuspankit eivät hyväksy suoraan bitcoinia maksuvälineeksi? Taustalla on laajempi pyrkimys kohti yhteiskuntaa ilman käteistä rahaa. Tämän motiivina on tietenkin kontrolli. Bitcoin on teknisesti hajautettu, eikä sen rahapolitiikkaa voida muutta. Valuutta ei ole siis pankkiirien kontrollissa, mikä on huono juttu.

CBDC:t tarjoavat sen sijaan valuutan, joka on suunniteltu alusta asti keskuspankkien ehdoilla. Sen hallinto ja teknologia on pankkien hallussa, jotka voivat myös muuttaa sääntöjä milloin haluavat. DCEP ja muut keskuspankkien vetämät valuutat mahdollistavat sen käyttäjien täydellisen seuraamisen. Jokainen transaktio tallentuu lohkoketjuun, minkä lisäksi tällaiseen rahaan voidaan myös ohjelmoida erilaisia ominaisuuksia, mihin vuosikymmeniä vanha SWIFT-järjestelmä ei kykene.

pankki swift
Tällä hetkellä pankit liikuttavat rahaa vanhentuneessa SWIFT-järjestelmässä. Sen korvaajaksi pyrkii myös mm. RippleNet.

Kun Kiina lanseeraa DCEP:n markkinoille, siitä tulee osa samaa valuuttajärjestelmää kuin Renminbi. Käytännössä Kiina siis pakottaa kaikki maan suuret maksuoperaattorit (Apple Pay, Alipay ja We Chat) hyväksymään DCEP:n maksuvälineenä.

Kiinassahan on nyt jo käytössä Social Credit System. Se tarkoittaa nimensä mukaisesti kansalaisille annettua rankingia, joka voi laskea huonon käytöksen ja esim. rikosten myötä. Jos henkilön ranking putoaa liikaa, häneltä voidaan evätä esimerkiksi oikeus ostaa lentolippuja tai käyttää tiettyjä palveluita.

Erilaiset CDBC:t eli keskuspankkien digivaluutat mahdollistavat kansalaisten yhä tiukempaa kontrollia. Esimerkiksi henkilöltä voidaan estää tiettyjen palveluiden hankinta nappia painamalla.

Digivaluuttojen tulevaisuus

Onko DCEP uhka Bitcoinille, Yhdysvaltain dollarille tai muille valuutoille? Tällä hetkellä on vaikea nähdä DCEP:n olevan uhka ainakaan Bitcoinille tai muillekaan tunnetuille kryptovaluutoille. Kyseessä on ennen kaikkea stablecoin, josta tulee jo olemassa olevan Renminbi-maksuverkon jatke.

DCEP:n lanseeraus pistää taatusti vauhtia muiden keskuspankkien suunnitelmiin oman digivaluutan julkaisusta. Kiina aikoo taatusti hyödyntää ”digi-juania” globaalin asemansa pönkittämiseen. Mielenkiintoista on nähdä, lähteekö Yhdysvaltain keskuspankki ajamaan omaa valuuttaa ja mitä Facebookin Libra-projektille käy?

Päivitys: pian artikkelin julkaisun jälkeen tuli uutta informaatiota Libran tulevaisuudesta. “No longer is the group focused on making Libra the basis of a new global financial system where Facebook could essentially play the roles of a central bank and Wall Street.”

Taustalla on myös valtava ”unbanked” -markkina. Eli kehittyvissä maissa olevat ihmiset, joilla ei ole pankkitiliä. Eri arvioiden mukaan kyseessä on noin kahden miljardin henkilön kokoinen populaatio. Tämä on myös yksi Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen käyttökohde.

Noin kaksi kolmasosaa unbanked-ihmisistä omistaa matkapuhelimen. Tämän vuoksi Kiinassa toimivat Alipay ja WeChat ovat valtavan suosittuja, ja niillä on yhteensä noin 1,7 miljardia asiakasta. DCEP tulee siis osaksi Alipayn ja WeChatin tarjontaa.

Todennäköisesti Kiina pyrkii saamaan DCEP:lle adoptiota juuri unbanked-populaation kautta esimerkiksi monissa Afrikan maissa, joissa sillä on paljon vaikutusvaltaa. Boxmining-sivuston mukaan, DCEP tulee toimimaan myös NFC-maksupäätteissä, joiden ei tarvitse olla edes online-yhteydessä. Näin ollen DCEP voisi toimia myös käteisen rahan korvaajana.

Keskuspankkien digivaluutat ovat kuin 2020-luvun kilpailu kuulennosta. Kiina näyttäisi ehtivän ensin, mutta EKP ja Yhdysvaltain keskuspankki seuraavat taatusti perässä tavalla tai toisella.

On vaikea nähdä tässä kehityksessä mitään hyvää tavallisen kansalaisen kannalta. Eri valtiot voivat helposti pakottaa kansalaisensa uuden digivaluutan käyttöön: jos erilaiset avustukset, sosiaalituet tai perustulo jaetaan tulevaisuudessa “EKP:n Digilompakkoon”, ovat kuluttajan vaihtoehdot vähissä.

Artikkelin lähteenä käytetty Boxmining-sivuston kattavaa artikkelia. Löydät siitä tarkempaa tietoa aiheesta.

Kuva: PIRO4D from Pixabay, moerschy from Pixabay

Alec Baldwin eToro


Disclaimer: Bitcoinkeskus ei anna sijoitusvinkkejä eikä suosittele ostamaan mitään tiettyä kryptovaluuttaa. Kryptovaluutat sisältävät suuren riskin sijoituksen menettämisestä. Vuoden 2018 aikana suurin osa tunnetuista kryptovaluutoista on pudonnut yli 90% kurssihuipustaan. Lue lisää info-sivulta.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*