Cosmos ja ATOM-token

Cosmos on eri lohkoketjut yhdistävä verkosto, jonka käyttämän teknologian turvin eri lohkoketjujen kryptovaluuttoja voidaan vaihtaa natiivisti toisiinsa. Tässä artikkelissa tutustutaan Cosmoksen historiaan, teknologiaan ja sen ATOM-tokeniin.

Rekisteröidy Binancelle

Cosmos kuuluu “interoperability” -kategoriaan

Asetetaan ensin Cosmos oikeaan kryptovaluuttojen alakategoriaan. Bitcoinkeskus jakaa kryptovaluutat niiden käyttötarkoituksen mukaan kolmeen eri kategoriaan: valuutat, platformit ja tokenit.

Valuutoilla ei ole muuta merkittävää käyttötarkoitusta kuin arvon siirtäminen ja/tai säilyttäminen. Bitcoin on tunnetuin edustaja tässä kategoriassa. Muita valuuttoja ovat mm. Litecoin ja Monero.

Platformit toimivat käyttöjärjestelminä älysopimuksille ja hajautetuille sovelluksille (dapps). Tunnetuin platform on Ethereum, mutta sille on viime aikoina ilmaantunut yhä useampia haastajia, kuten esimerkiksi Cardano, Avalanche ja Solana. Platformien voidaan ajatella olevan hieman kuin iOS- tai Android-käyttöjärjestelmät.

Tokenit luodaan olemassa olevan platformin sisälle eikä niillä ole omaa lohkoketjua. Tokeneita voidaan käyttää esimerkiksi projektin hallintoon (governance token) ja käyttöön projektin sisällä (utility token). Tokeneista on aiemmin esitelty mm. DeFi-tokenit Aave ja Uniswap.

Cosmoksen ATOM-token kuuluu selvimmin platform-kategoriaan, vaikka se ei suoranaisesti kilpaile Etherumin ja muiden platform-kategorian tokenien kanssa. Cosmos kuuluu enemmänkin ns. “interoperability”- eli lohkoketjujen yhteensopivuus -kategoriaan. Cosmos on eräänlainen protokolla, johon useita eri lohkoketjuja pystyy kiinnittymään. Muita tällaisia lohkoketjuprojekteja ovat mm. Polkadot ja Polygon.

Historia

Cosmos sai alkunsa jo vuonna 2014, kun perustajat Jae Kwon ja Ethan Buchman loivat Tendermintin, konsensusalgoritmin, joka tuli myöhemmin olemaan Cosmoksen perustana. Cosmoksen whitepaper julkaistiinkin pari vuotta tämän jälkeen vuonna 2016.

Vuonna 2017 Kwon ja Buchman perustivat Interchain Foundationin, joka keräsi ICO:ssa Cosmoksen ATOM-tokenille 17 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Vuonna 2019 projekti keräsi 9 miljoonaa dollaria Series A -rahoituskierroksen kautta.

Vuoden 2020 alussa Cosmos kärsi sisäisistä erimielisyyksistä ja tämän seurauksena johtohahmo Jae Kwon jätti projektin. Kehitystyö jatkui kuitenkin uudella miehityksellä ja eräänlainen merkkipaalu saavutettiin keväällä 2021, kun viiden vuoden ajan kehitetty Inter-Blockchain Communication (IBC) -protokolla julkaistiin.

IBC:n kehitystyö jatkui vuoden 2021 aikana, kunnes Gravity DEX -nimellä kulkeva protokolla oli valmis. Protokolla mahdollistaa eri lohkoketjujen kryptovaluuttojen vaihtamisen keskenään ilman keskitettyjä välittäjiä yhdistäen AMM- ja tilauskirjamallia. Ensimmäinen protokollaa käyttävä sovellus, Emeris, julkaistiin elokuussa 2021. Emeris-sovelluksen käyttäminen vaatii Keplr-selainlompakon asentamisen.

Teknologia

Cosmoksen tavoitteena on luoda “lohkoketjujen internet”, eri lohkoketjuista muodostuva verkosto, jossa nämä lohkoketjut voivat olla yhteydessä toisiinsa hajautetusti ja mahdollisimman luottamuksettomasti. Cosmosiin liittyvät lohkoketjut voivat säilyttää suvereenisuutensa, ja verkosto mahdollistaa näin eri käyttötarkoituksia erilaisille lohkoketjuprojekteille.

Cosmoksen käyttämään teknologiaan tutustuessa tulee vastaan muutama käsite: Tendermint BFT, Cosmos SDK ja Inter-Blockchain Communication (IBC). Nämä avoimeen lähdekoodiin perustuvat työkalut ovat tärkeä osa Cosmoksen teknologiakerrosta, joten niihin on syytä tutustua yksi kerrallaan.

Tendermint BFT

Tendermint BFT on konsensusalgoritmi, jota Cosmos-verkoston nodet käyttävät verkoston turvaamiseen. Algoritmi myös vahvistaa ketjun transaktiot ja luo lohkoja lohkoketjuun. Tendermint BFT:n ytimessä on Tendermint Core, proof-of-stake -hallintomekanismi, jossa Cosmoksen ATOM-tokenia steikataan.

Tendermint BFT voi käsitellä jopa 10 000 transaktiota sekunnissa. Tämä korkea TPS-luku johtuu Cosmoksen konsensusalgoritmin ns. välittömästä lopullisuudesta (instant finality).

cosmos konsensus
Cosmos konsensus (Credit: Tendermint Core)

Tendermint BFT tarvitsee vain ⅔ konsensuksen lohkojen muodostamiseen. ⅓ nodeista voisi siis olla jopa offline, ja Tendermint-konsensus jatkaisi silti toimintaansa. Suurimpiin proof-of-work -konsensualgoritmia käyttäviin kryptovaluuttoihin Bitcoiniin ja Ethereumiin verrattuna ero on merkittävä: esimerkiksi Bitcoinissa transaktion lopullisuus varmistuu vasta muutaman lohkon jälkeen.

Cosmos SDK

Cosmos SDK on työkalu, jonka avulla ohjelmistokehittäjät voivat luoda Tendermint BFT:n päälle julkisia proof-of-stake -lohkoketjuja ja yksityisiä lohkoketjuja.

Cosmos SDK (software development kit) on yhteydessä Tendermintiin Application Blockchain Interface (ABCI) -rajapintaprotokollan kanssa.

cosmos abci
Cosmos ABCI (Credit: Cosmos)

ABCI tukee useita eri ohjelmointikieliä, joten kehittäjät voivat hyvin vapaasti päättää mitä kieltä he haluavat käyttää lohkoketjunsa luomiseen. ABCI:n voi ajatella olevan siis eräänlainen kääntäjäsovellus.

Cosmoksen käyttämä Tendermint-kokonaisuus säästää ohjelmistokehittäjiltä runsaasti aikaa, kun lohkoketjuja ei tarvitse rakentaa alusta loppuun. Tunnetuista lohkoketjualustoista esimerkiksi Binance Chain on rakennettu Cosmos SDK:n avulla. Myös THORchain käyttää Tendermint-konsensusalgoritmia.

Inter-Blockchain Communication (IBC) -protokolla

Cosmoksen Inter-Blockchain Communication (IBC) -protokollan avulla eri lohkoketjujen kryptovaluuttoja voidaan vaihtaa keskenään ilman keskitettyjä pörssejä ja välittäjiä. IBC käyttää tässä hyväkseen edellä mainitun Tendermint-konsensuksen välitöntä lopullisuutta (instant finality).

Myös IBC:tä käyttävillä lohkoketjuilla tulee olla tämä sama ominaisuus. Proof-of-work -kryptovaluutat (kuten Bitcoin ja Ethereum) eivät siis ole suoranaisesti yhteensopivia IBC:n kanssa, mutta nämäkin on mahdollista liittää ekosysteemiin erityisjärjestelyin (tästä hieman myöhemmin lisää).

Kuinka IBC toimii?

Cosmoksen ekosysteemissä jokainen lohkoketju suorittaa toistensa “light-clientia”, mikä vastaa hieman samankaltaista rakennetta kuin Bitcoinkeskuksen aiemmin esittelemässä THORChainissa.

Kun IBC-siirto tapahtuu ketjujen A ja B välillä, Cosmoksen ATOM-tokenia, tässä tapauksessa esimerkiksi 10 kpl, lukitaan ketjuun A.

bonded

Tämän jälkeen todiste siitä, että tietty määrä ATOM-tokeneita on lukittu viedään ketjuun B.

proof

Seuraavaksi tämä todiste verifioidaan ketjussa B ketjun A tunnistetta (header) vastaan ja jos se pitää paikkansa, niin 10 ATOM-kuponkia on luotu ketjuun B.

verify

Nämä ATOM-tokenit eivät kuitenkaan ole oikeita natiivi-ATOM-tokeneita (jotka sijaitsevat vain ketjussa A), vaan ainoastaan ATOM-tokenin representaatio ja todiste siitä että ATOM-tokenit on lukittu ketjuun A.

Cosmoksen ekosysteemin lohkoketjut voidaan kaikki liittää toisiinsa tällaisilla IBC-yhteyksillä. Ongelmana on vain se, että yhteyksien määrä kasvaa nopeasti hyvin suureksi.

Cosmos on luonut ongelman ratkaisemiseksi ns. hub and zones -mallin. Hubit (keskukset) ja zonet (vyöhykkeet) ovat tässä mallissa lohkoketjujen kaksi eri luokkaa. Cosmos Hub on edellä kuvattu Tendermint-konsensusalgoritmia käyttämä proof-of-stake -lohkoketju, joka on suunniteltu yhdistämään “vyöhykelohkoketjut” keskenään.

hub and zones

Kun “vyöhyke” luo IBC-yhteyden “keskuksen” kanssa, se voi automaattisesti vaihtaa arvoa kaikkien muiden vyöhykkeiden kanssa, jotka on yhteydessä keskukseen. Vyöhykkeet pystyvät toimimaan itsenäisesti: ne voivat täysin vapaasti varmistaa transaktioita lohkoketjussaan, luoda tokeneita sekä tehdä omaan lohkoketjuunsa muutoksia. Cosmoksen vyöhykemalli muistuttaa toisen “interoperability”-sarjan kryptovaluutan, Polkadotin, “relay chain” ja “parachain” -mallia.

Proof-of-work -lohkoketjut, joilla ei ole luonnostaan “instant finality” -ominaisuutta, voidaan yhdistää Cosmoksen ekosysteemiin ns. Peg Zone -proxyketjun avulla.

peg

Peg Zone on lohkoketju, joka seuraa yksi yhteen toisen lohkoketjun tilaa (state). Peg Zone -lohkoketjulla itsellään on “instant finality”, joten se on yhteensopiva IBC:n kanssa.

ATOM-token

Cosmoksen proof-of-stake -lohkoketju pyörii ATOM-tokenin voimalla ja pitää siis koko “hub and zones” -rakennetta kasassa. Osallistujat (validaattorit) steikkaavat ATOM-tokenia ja saavat steikkauspalkkioina Cosmos-lohkoketjun transaktiokustannuksia.

Validaattorit osallistuvat samalla Cosmoksen hallintoon, jossa äänivaltaa saa sitä enemmän mitä enemmän ATOM-tokenia steikkaa. Ainoastaan 100 eniten steikkaavaa voi toimia validaattorina, joten Cosmos on huomattavasti vähemmän hajautetumpi kuin esimerkiksi Ethereum, jossa on noin 10 000 nodea/validaattoria. ATOM-tokenin steikkausta voi kuitenkin delegoida validaattoreille ja näin delegoijatkin voivat ansaita steikkauspalkkioita. Validaattoreilla on insentiivi toimia protokollan ohjeiden mukaan, sillä delegoijat voivat helposti siirrellä steikkauspanostaan validaattorilta toiselle.

ATOM-tokenilla ei ole maksimimäärää. Cosmos säätää uusien kiertoon laskettavien ATOM-tokenien määrää steikattujen ATOM-tokenien määrän mukaan. Mitä enemmän steikattuja tokeneita on, sitä korkeampi on myös ATOM-tokenin inflaatio. Tämä insentivoi tokenin holdaajia steikkaamaan, koska heitä, jotka eivät steikkaa, verotetaan inflaation kautta. ATOM-tokenin inflaatio on 7 ja 20% välillä ja steikattujen tokenien määrä on jopa melkein 70%.

Alla oleva Coin Bureaun video on myös hyvä tietolähde ATOM-tokenista ja Cosmos-projektista.

Cosmoksen kurssi ja hype on jäänyt monien muiden layer-1 -lohkoketjujen taakse. Tähän voi olla syynä se, että ATOM-tokenilla ei ole selvää arvontuottomekanismia. ATOM kasvattaa arvoaan sen mukaan, mitä enemmän lohkoketjuja käyttää sen “hubia”, mutta toisaalta ATOM-tokenia ei tarvita lohkoketjujen luomiseen Cosmoksen ekosysteemin sisälle.

Mikään ei periaatteessa estä esimerkiksi Binancea perustamasta omaa “hubia” ja houkuttelemasta Tendermint-ketjuja siihen. Lohkoketjujen ei myöskään tarvitse käyttää ATOM-tokenia välityskustannusten maksamiseen. Cosmoksen lähihistoriaan kuuluvat tiimin sisäiset ristiriidat tuovat myös jonkin verran tummia epävarmuuden pilviä projektin ylle. ATOM-tokenin käyttötarkoitus perustuu vahvasti sen hallinto-ominaisuuteen (governance), jonka arvoa on kuitenkin hankala mitata.

Cosmosilla on kuitenkin viiden vuoden kehitystyö takanaan ja “interoperability” eli lohkoketjujen yhteensopivuus sekä “siltateknologiat” (blockchain bridges)  tulevat luultavasti olemaan kuumia puheenaiheita lähitulevaisuudessa.

Cosmoksen lähimpään kilpailijaan Polkadotiin verrattuna Cosmosilla on jo valmis tuote kasassa ja useampi lohkoketju on jo liittynyt siihen. Näitä ovat mm. jo aiemmin mainitut Binance Smart Chain ja THORChain sekä esimerkiksi insentiiveihin perustuva stablecoin-protokolla Terra ja hajautettu pilvipalvelu Akash.

ekosysteemi

Cosmos on myös markkina-arvoltaan tätä kirjoittaessa syyskuussa 2021 noin 5 kertaa Polkadotia pienempi. Mitä tulee Cosmoksen tiimin ja kehittäjien token-osuuksiin, niin odotettavissa tuskin on suurempaa myyntiä, sillä kaikkien tokenien lukitus loppui maaliskuussa 2021.

Cosmoksen roadmap

Cosmoksen ehkäpä odotetuin uudistus on Gravity Bridge, silta Ethereumin ja Cosmos Hubin välillä. Gravity Bridge mahdollistaa Cosmoksen ekosysteemin kryptovaluuttojen siirtämisen Ethereumin ekosysteemiin ERC-20 -tokeneiksi ja myös toisinpäin, eli ERC-20 -tokenit voidaan siirtää osaksi Cosmoksen kehittyvää DeFi-kenttää.

Teknologia mahdollistaisi siis sen, että muutamalla hiirenklikkauksella voisi esimerkiksi tallettaa kryptoja Aave-protokollaan ja ottaa stablecoin-lainan tätä talletusta vastaan käyttämällä esimerkiksi Solanan päällä toimivaa vastaavaa sovellusta.

Muihin uudistuksiin Cosmoksen roadmapissa kuuluvat mm. lohkoketjujen väliset lompakot (Interchain Accounts). Nämä mahdollistavat IBC-teknologian avulla käyttäjän kaikkien Cosmos Hubissa olevien lohkoketjujen kryptoassettien hallitsemisen yhden Cosmos Hub -tilin kautta.

Loppuvuoden 2021 suunnitelmiin kuuluu “shared security”, eli steikattua ATOM-tokenia voisi käyttää myös muidenkin ketjujen kuin vain Cosmos Hubin turvaamiseen. Tämä mahdollistaisi steikkaajille myös korkeammat steikkaustuotot.

Vuoden 2022 suunnitelmiin Cosmos listaa “steikkausjohdannaiset” (staking derivatives), jotka ovat johdannaisia steikatuista ATOM-tokeneista. Steikkausjohdannaiset kerryttävät steikkauspalkkioita steikattujen ATOM-tokenien tavoin sillä erotuksella, että ne ovat likvidejä eli niillä voi myös käydä kauppaa jälkimarkkinoilla.

ATOM kurssi ja ostaminen

Cosmoksen ATOM-token löytyy kaikista markkinoiden suurimmista pörsseistä ja paras likviditeetti löytyy Binancesta.

Osta ATOM Binancesta

Suomalaisilta välittäjiltä ATOM-tokenia ei voi ostaa, mutta sijoittaja voi halutessaan ostaa ensin esimerkiksi Bitcoinia tai Ethereumia Coinmotionista tai Northcryptosta ja siirtää ne sen jälkeen Binanceen tai Coinbaseen ja ostaa ATOM-tokenia.

ATOM-tokenia steikkaamalla voi saada tokeneilleen 5-10% vuosituoton. Steikkaamista voi suorittaa esimerkiksi Binancessa ja Coinbasessa, mutta jos ATOM-tokenien säilyttäminen omassa kryptolompakossa sopii itselle paremmin, niin steikkaus ja säilyttäminen onnistuu tunnetuista lompakoista myös esimerkiksi TrustWallet -mobiililompakossa tai Ledger-kylmälompakossa.

Cosmoksen nettisivut löytyvät osoitteesta cosmos.network. Cosmos-uutisia kannattaa seurata projektin virallisen Twitter-tilin ja Medium-blogin kautta.

Teemu Antikainen on erityisesti hajautettuja rahoituspalveluja (DeFi) aktiivisesti seuraava kryptovaluutta-analyytikko. Teemun kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat myös mm. Bitcoin, taloudellinen osallisuus (financial inclusion) sekä makrotalouden kiemurat.

Alec Baldwin eToro


Disclaimer: Bitcoinkeskus ei anna sijoitusvinkkejä eikä suosittele ostamaan mitään tiettyä kryptovaluuttaa. Kryptovaluutat sisältävät suuren riskin sijoituksen menettämisestä. Vuoden 2018 aikana suurin osa tunnetuista kryptovaluutoista on pudonnut yli 90% kurssihuipustaan. Lue lisää info-sivulta.