Mikä on Chainlink (LINK)?

Chainlink (LINK) on kryptovaluutta ja hajautettu oraakkeliverkosto, joka hyödyntää lohkoketjuteknolgiaa. Chainlink on rakennettu tuottamaan lohkoketjun ulkopuolista dataa älysopimuksille turvallisesti ja luotettavasti. Tämä artikkeli on Chainlink aloittelijan opas. Se käy läpi projektin historian, LINK-tokenin, Chainlinkin teknisen toiminnan sekä paljon muuta.

Mikä on Chainlink (LINK)?

Chainlink (LINK) on kryptovaluutta ja hajautettu oraakkeliverkosto, joka hyödyntää lohkoketjuteknolgiaa. Chainlinkin tarkoituksena on tarjota ajantasaista ja luotettavaa dataa älysopimuksille, joilla ei olisi muuten pääsyä oman lohkoketjunsa ulkopuoliseen informaatioon.

Chainlink toimittaa dataa hajautetun oraakkeliverkoston avulla, joka pitää huolta informaation luotettavuudesta. Chainlinkia kutsutaan usein nimellä middleware. Se on elintärkeä komponentti ja partneri yli tuhannelle kryptovaluuttaprojektille.

Chainlinkin natiivitoken käyttää lyhennettä LINK. Chainlinkin oraakkeli-operaattoreille maksetaan datan toimituksesta LINK-tokeneilla. Tämän lisäksi LINK-tokenia käytetään myös Chainlinkin steikkauksessa ja uudessa CCIP-teknologiassa.

Alla olevasta taulukosta löydät perustietoa Chainlinkista:

Löydät ajantasaisen hinnan LINK-tokenille tältä sivulta: Chainlinkin kurssi.

Chainlink-projekti käynnistyi pienenä oraakkeliverkostona, joka tarjosi dataa älysopimuksille. Nykyisin Chainlink on kasvanut huomattavasti suuremmaksi toimijaksi. Sen palveluita käyttää jo yli tuhat hajautettua projektia, minkä lisäksi Chainlink haluaa olla jatkossa silta kaikkien lohkoketjujen välillä. Tämän mahdollistaa kesällä 2023 lanseerattu Cross-Chain Interoperability Protocol.

CCIP tarjoaa turvallisen ja luotettavan kommunikaation eri lohkoketjujen välille. Toistaiseksi tällaiset linkitykset on hoidettu token-siltojen avulla, jotka ovat kuitenkin osoittautuneet hyvin haavoittuvaisiksi hakkeroinneille. CCIP on merkittävästi parempi ratkaisu, jonka turvallisuudesta vastaa Chainlinkin hajautettu oraakkeliverkosto.

Tämä artikkeli on Chainlink aloittelijan opas. Artikkelissa tutustutaan Chainlinkin historiaan sekä sen taustalla olevaan teknologiaan.

Chainlinkin historia

Chainlinkin takana on vuonna 2014 perustettu SmartContract Ltd -yhtiö, jonka päämaja sijaitsee San Franciscossa. Kyseessä on siis amerikkalaistaustainen projekti.

SmartContractin toimitusjohtajana on pitkän linjan kryptoasiantuntija Sergey Nazarov (katso alla oleva kuva). Hän on ollut skenessä mukana jo vuodesta 2011 alkaen.

Toinen avainhenkilö on Steve Ellis. Hän toimii tällä hetkellä SmartContractin CTO:na. Nazarov ja Ellis nimetään usein Chainlinkin perustajiksi.

Chainlinkia on kehitetty jo pitkään Se nousi kryptomaailman tietoisuuteen syyskuussa 2017 järjestetyn ICO:n myötä. Projekti keräsi koko ICO-markkinaan suhteutettuna varsin maltillisen potin, 32 miljoonaa dollaria. Chainlinkin white paper julkaistiin myös syyskuussa 2017.

Projekti pysyi piilossa julkisuudesta ensimmäisen vuoden ajan. LINK-tokenin kurssi syöksyi vuonna 2018 muun markkinan tavoin. Chainlinkista ei tuohon aikaan puhuttu juuri lainkaan. Vuosi 2019 muutti kuitenkin tilanteen.

Chainlinkin tuotantoversio eli MainNet julkaistiin toukokuussa 2019 Ethereum-alustalle. Kyseessä oli kuuden vuoden työn tulos. Samalla Chainlink alkoi saada julkisuutta, mikä vauhditti LINK-tokenin satojen prosenttien nousuun kesän 2019 aikana.

Raketointia auttoi myös Chainlinkin listaus Coinbase-pörssiin. Moni kryptoskenen aktiivisijoittaja löysi projektin juuri näihin aikoihin. Vuosi 2020 oli Chainlinkille erinomainen. Sen LINK-token nousi noin 1,8 dollarista 12 dollariin kalenterivuoden aikana. Nousu jatkui keväällä 2021. Kurssihuippunsa LINK saavutti toukokuussa 2021 eli samaan aikaan kuin moni muukin kryptovaluutta.

Chainlinkin kurssinousu tapahtui käsi kädessä DeFi-markkinan kasvun kanssa. Chainlink on nykyisin integroitu käytännössä jokaiseen merkittävään DeFi-sovellukseen. Ei ihme, että sijoittajat innostuivat Chainlinkista. Vuonna 2021 nähtiin kuitenkin merkittävä muutos.

DeFi-sektorin likviditeetti jatkoi kasvuaan kesän 2021 markkinaromahduksen jälkeen. DeFi on myös laajentunut yhä useammille platformeille, ja Chainlink on tärkeä osa tätä palapeliä. LINK-tokenin kurssikehitys on ollut siihen nähden pettymys. Sijoittajat ovat laittaneet rahansa sen sijaan älysopimusalustoihin kuten Terra, Avalanche ja Solana.

Vuoden 2022 suurin puheenaihe oli staking eli steikkaus. Suurella kohulla lanseerattu steikkaus ei kuitenkaan nostanut LINK-tokenin kurssia toivotulla tavalla eikä tuonut projektille uusia faneja. Vuonna 2023 lanseerattu CCIP oli seuraava merkittävä askel Chainlinkin kehityksessä. Sen laajemmista vaikutuksista ei ole vielä artikkelin kirjoitushetkellä tietoa.

Perustiedot älysopimuksista

Chainlinkin toimintaidea pyörii älysopimusten (smart contract) ympärillä. Ethereum toi älysopimukset tunnetuiksi, mutta niitä tukevat myös kaikki kilpailevat platformit. Termi älysopimus on noussut laajempaan keskusteluun vuoden 2020 jälkeen – kiitos DeFi-sektorin nousun. Älysopimukset ovat komponentteja, joiden avulla hajautetut sovellukset rakennettaan.

Bitcoinkeskuksesta löytyy kattava opas älysopimuksista. Käymme aiheen tässä artikkelissa läpi pintapuolisesti.

Termi älysopimus on itse asiassa harhaanjohtava. Kyseessä ei ole välttämättä sopimus tai erityisen älykäs sellainen. Älysopimus on vain pätkä ohjelmakoodia, joka toteuttaa sille ennalta määrättyjä käskyjä. Älä jää siis jumiin sanoihin äly ja sopimus.

Älysopimukset tallennettaan lohkoketjuun. Niille annetut käskyt (transaktiot) prosessoidaan aina uusien lohkojen yhteydessä.

Älysopimukset tulivat siis tunnetuksi Ethereumin kautta. Tässä ympäristössä ne koodataan Solidity-ohjelmointikielellä. Älysopimuksia prosessoi jokaisella verkon solmulla pyörivä EVM eli Ethereum Virtual Machine.

Moni Ethereumin kilpailija on rakentanut platforminsa EVM-yhteensopivaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Ethereum-alustalle koodatut älysopimukset on helppo kloonata (kopioida) myös kilpailevaan lohkoketjuun.

Älysopimukset ja oraakkelit

Älysopimuksissa on yksi perustavaa laatua oleva rajoite: ne eivät voi lukea lohkoketjun ulkopuolista dataa. Esimerkiksi Ethereum-lohkoketjuun tallennettu älysopimus voi käyttää vain Ethereumin lohkoketjussa olevaa informaatiota. Sama logiikka koskee myös muita lohkoketjuja. Tämä rajoittaa älysopimusten potentiaalia valtavasti.

Ongelmaan on kuitenkin ratkaisu. Älysopimukseen voidaan yhdistää ulkoinen tietolähde oraakkelin (oracle) avulla. Muinaiset oraakkelit olivat ennustajia, jotka vastasivat ihmisten kysymyksiin jumalaisen hurmoksen vallassa. Lohkoketjujen maailmassa oraakkelit toimittavat hieman erilaista informaatiota.

Oraakkeliksi kutsutaan ohjelmaa, joka lukee esim. kryptovaluuttojen kurssidataa ja välittää informaation älysopimukselle. Esimerkkejä datasta on oikeastaan rajattomasti. Jos mietitään pelkästään DeFi-markkinaa, niin jokainen appi tarvitsee toimiakseen nopeasti päivittyvää ja 100-prosenttisen luotettavaa kurssidataa eri lohkoketjuista.

Esineiden internet (IOT – Internet of Things) on vielä oma lukunsa oraakkelien käytössä. Ajattele esimerkiksi itse ajavaa autoa. Se lähettää valtavasti erilaista informaatiota lohkoketjuun lähtien liikennemääristä ja auton eri komponenteista. Tällaiset sensorit ovat tyypiltään hardware-oraakkeleita.

Miten Chainlink liittyy tähän yhtälöön? Tarkastellaan sitä seuraavaksi.

Chainlink ratkaisee oraakkeliongelmat

Aivan ensin on tehtävä selväksi, että Chainlink ei ole keksinyt oraakkeleita tai älysopimuksia. Molempia on ollut olemassa jo pidemmän aikaa. Chainlink on kehitetty ratkaisemaan älysopimusten ja oraakkelien väliset ongelmat.

Vaikka sovelluskehittäjä suunnittelisi hienon ja hajautetun ohjelmiston, sen luotettavuus voi vesittyä korruptoituneen datan vuoksi. Yksittäinen palveluntuottaja voi jopa lähettää tarkoituksella virheellistä informaatiota. On myös huomioitava muut tekniset ongelmat. Jos datasyöte katkeaa tai se joutuu verkkohyökkäyksen uhriksi, koko älysopimuksen toiminta vaarantuu.

Chainlink on tehty ratkaisemaan nämä ongelmat. Se tapahtuu hajautetun oraakkeliverkoston avulla.

Chainlinkin perustaja Sergey Nazarov on käyttänyt projektista termiä middleware. Tämä on hyvin kuvaava. Chainlink on oma sovelluksensa (oraakkeliverkosto) älysopimuksen ja ulkopuolien informaation välissä. Se mahdollistaa älysopimuksille integriteetin ja riippumattomuuden yhdestä toimijasta.

Otetaan esimerkki Bitcoinin kurssidatasta. Alla oleva kuva on Chainlinkin datasyötteiden sivulta Ethereumin-verkkoon. Tällä hetkellä Bitcoinin dollarikurssi on tarjolla 31 eri lähteestä eli 31 eri oraakkelin tuottamana.

Trusted answer tarkoittaa Chainlinkin oraakkeliverkoston tuottamaa kurssia. Jokainen oraakkeli antaa hieman toisistaan eroaavan vastauksen, jonka jälkeen Chainlink muodotaa niistä ikään kuin keskiarvon. Mitä enemmän oraakkeleita, sitä luotettavampaa dataa saadaan.

Tässä kohtaa on tärkeää tehdä ero projekteihin kuten Cosmos tai Polkadot, jotka haluavat linkittää lohkoketjuja toisiinsa. Silloin käytetään englanninkielisiä termiä interoperability tai internet of blockchains. Tästä ei ole kyse Chainlinkin tapauksessa.

Vaikka Chainlink käynnistyi Ethereum-alustalla, kyseessä ei ole enää pelkkä Ethereum-sovellus. Chainlink on integroitu nykyisin kymmeniin eri lohkoketjuihin ja satoihin sovelluksiin. Projektin voi nähdä yhtenä isona hajautettuna sovelluksena tai kokoelmana API-yhteyksiä, joita sovelluskehittäjät voivat hyödyntää.

Chainlink on myös lanseerannut termin hybrid smart contract eli hybridi-älysopimus. Tämä tarkoittaa perinteisen älysopimuksen sekä siihen linkitetyn oraakkeliverkon yhdistelmää.

LINK-token, VRF sekä Proof of Reserves

Käydään seuraavaksi läpi LINK-tokenin toiminta sekä termit VRT ja Proof of Reserves.

Chainlink on tullut kuuluisaksi edellä kuvatusta oraakkeliverkosta. Siinä mukaan astuu myös LINK-token. Chainlinkin palveluita tilaavat tahot ovat sovelluskehittäjiä. Ne maksavat datasyötteistä LINK-tokenia käyttäen. Tämä luo jatkuvaa kysyntää tokenille. Datasyötteiden tarve tuskin vähenee tulevaisuudessa.

Lohkoketjun ulkopuolinen data ei ole ainoa Chainlinkin palveluista. Toinen suosittu datasyöte on nimeltään VRF eli Verifiable Randomness Function. Tämä tarkoittaa käytännössä satunnaislukugeneraattoria. Äkkiseltään voisi kuvitella, että satunnaisen luvun arpominen on helppoa puuhaa. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa. Satunnaisuuden varmistaminen ei ole yksinkertaista.

VRF:n tarve on kasvanut NFT-sektorin myötä. Alla olevalla videolla on esimerkki Aavegotchi NFT:stä, jolle arvotaan satunnaisia ominaisuuksia VRF:n avulla.

Satunnaisuutta tarvitseva palvelu lähettää Chainlinkin oraakkeliverkostolle ns. seedin, jonka pohjalta satunnaisluku generoidaan.

Proof of Reserves viittaa nimensä mukaisesti todistukseen reserveistä. Tällaista tarvitsevat esim. DeFi-sovellukset, erilaiset lainapalvelut sekä stablecoin-yhtiöt. Käyttäjät voivat varmistua PoR:n kautta, että palvelun taustalla on vaadittu määrä reservejä. Hajautetun oraakkeliverkon tuottama todistus on paljon vakuuttavampi kuin palvelun itsensä laatima todistus reserveistä.

Chainlink staking

Jokainen projektia seurannut on törmännyt aiheseen Chainlink staking. Tästä on puhuttu jo vuodesta 2019 lähtien, mutta steikkaus ei ole vieläkään käytössä. Vuosi 2022 tuo vihdoin muutoksen tilanteeseen. Perustaja Sergey Nazarovin mukaan steikkauksesta tulee pian totta. Mitään tarkkaa päivämäärää ei silti ole saatavilla.

Staking in the #Chainlink Network is set to be released within this coming year 👀

This comes as multiple Chainlink oracle networks have reached profitablity based on user fees alone

Check out Sergey's recent 2022 kickoff presentation for more 👇https://t.co/bIvryYHXUH pic.twitter.com/sHjUvtf5z4

— ChainLinkGod.eth (@ChainLinkGod) January 1, 2022

Steikkauksen puutteesta on tullut ongelma Chainlinkille. Toistaiseksi lähinnä sijoittajille, mutta tulevaisuudessa myös turvallisuuden kannalta. Koska Chainlink ei ole älysopimustalusta eikä sillä ole omaa lohkoketjua, LINK-tokenille ei ole tarjolla luontaista steikkauta kuten esim. Etherille, Solanalle sekä Cardanon ADA-tokenille.

Steikkauksella on merkittävä vaikutus älysopimusalustojen kurssiin. Monien kolikoiden kierrossa olevasta määrästä on steikattuna luokkaa 65-75 prosenttia. Nämä tokenit ovat silloin poissa markkinoilta, mikä pienentää tarjontaa ja antaa nostetta kurssille.

Chainlinkin staking tarkoittaa hieman eri asiaa kuin älysopimustalustojen kohdalla. Steikkausta suorittavat Chainlink-verkon nodet eli operaattoreita pyörittävät tahot. LINK-tokenien steikkaus mahdollistaa suuremmat tulot sekä motivoi node-operaattoria toimittamaan validia dataa. Vihamielisesti toimiva operaattori voi menettää steikatut tokeninsa.

Huomaa, että Chainlinkin steikkauksesta käytetään englanniksi termejä excplicit staking sekä super-linear staking. Ne tarkoittavat samaa asiaa. Steikkaus  selitetään alla olevalla videolla varsin aloittelijaystävällisesti.

Steikkauksen tarkoituksena on estää vihamielisiä hyökkäyksiä Chainlinkin oraakkeliverkkoon. Mitä enemmän LINK-tokenia on steikattuna operaattoreiden taholta, sitä vaikeampi vihamielisen toimijan on lahjoa oraakkeleita lähettämään virheellistä dataa.

Tässä kohtaa järjestelmään tuodaan mukaan myös uusi taso (layer 2, second tier).

Toisen tason toimijat pitävät huolen siitä, että oraakkeliverkon tuottama data on validia.  Jos joku oraakkelioperaattoreista epäilee muiden toimijoiden lähettävän virheellistä dataa, se voi raportoida ne second tier ”poliiseille”. Nämä second tier -toimijat palkitsevat ilmoittajan antamalla sille huijareiden omistamat LINK-tokenit.

Tästä muodostuu vahva insentiivi toimia oikein. Jos joku taho haluaisi lahjoa oraakkelioperaattoreita tuottamaan väärää tietoa, pitäisi palkkion olla suurempi kuin muiden toimijoiden steikkauksen yhteenlaskettu summa. Mitä suuremmaksi Chainlinkin oraakkeliverkosto kasvaa ja mitä enemmän LINK-tokenia steikataan, sitä turvallisemmaksi järjestelmä muuttuu.

Turvallisuus on yhä merkittävämpi asia tulevaisuudessa, kun Chainlinkin käyttämien palveluiden yhteenlaskettu likviditeetti nousee sadoista miljardeista dollareista biljoonien tasolle. Silloin myös rikollisten insentiivit nousevat datan manipulointiin.

Yhteenvetona voidaan todeta se, että steikkaus on Chainlinkin kohdalla huomattavasti monimutkaisempi kokonaisuus kuin perinteisissä älysopimusalustoissa.

Entä sitten sijoittajat, jotka eivät pyöritä omaa oraakkeli-nodea? Todennäköisesti tarjolle tulee LINK-tokenin delegointimahdollisuus. Vastaava toiminto on käytössä myös platformien steikkauksessa. Tästä saadaan varmasti lisää informaatioita vuoden 2022 aikana.

Chainlinkin Cross-Chain Interoperability Protocol (CCIP)

Cross-Chain Interoperability Protocol (CCIP) on Chainlinkin vuonna 2013 lanseeraama standardi lohkoketjujen väliselle kommunikaatiolle. CCIP mahdollistaa yhteyden luomisen sekä julkisten että suljettujen lohkoketjujen välille. CCIP vapauttaa yksittäisissä siiloissa olevaa dataa ja mahdollistaa myös tokenien siirrot lohkoketjusta toiseen.

Lohkoketjujen välisessä kommunikoinnissa on toistaiseksi vielä isoja ongelmia, jotka CCIP pystyy ainakin teoriassa ratkaisemaan. Data on fragmentoitunutta ja kommunikointiprotokollista puuttuu yhtenäisyys, mikä on johtanut lukuisiin hakkerointeihin token-silloissa viime vuosina. Turvallisuuden lisäksi nykyisistä ratkaisuista puuttuu läpinäkyvyyttä, ja ne ovat loppukäyttäjälle kalliita.

Chainlink toteuttaa tärkeät token-sillat Chainlink Programmable Token Bridge – teknologian avulla. Tämä silta käyttää erillisiä routing contract -älysopimuksia, mitkä mahdollistavat universaalin yhteensopivuuden eri lohkoketjujen välillä. Chainlinkin silta tukee myös olemassa olevia token-standardeja. Niiden avulla esim. Ethereum-alustalla oleva DeFi-sovelluksen käyttäjä pääsee käsiksi saman sovelluksen likviditeettiin Avalanche- tai BNB Chain -lohkoketjussa.

Alla on Sergey Nazarovin esitys CCIP:n julkistamistilaisuudesta:

CCIP käyttää Active Risk Management (ARM) -järjestelmää. ARM on riskinhallintasysteemi, joka monitoroi jatkuvasti CCIP:n toimintaa. ARM voi pysäyttää välittömästi token-siltojen toiminnan ja transaktioiden prosessoinnin, jos se havaitsee haavoittuvuuden tai hakkeroinnin järjestelmässä.

CCIP koostuu kolmen eri tason teknologiasta.

• Ylimmällä tasolla ovat käyttöliittymät, joiden avulla loppukäyttäjä saa yhteyden esimerkiksi token-siltoihin
• Toisella tasolla on CCIP, mikä suorittaa cross chain -operaatiot ja siirtää dataa lohkoketjuista toiseen
• Alimmalla tasolla on verkon infrastruktuuri sekä Chainlinkin node-operaattorit, jotka pyörittävät hajautettua oraakkeliverkostoa

CCIP mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan luoda Web3-sovelluksia. Jatkossa sovelluskehittäjät voivat hyödyntää muiden lohkoketjujen resursseja, tokeneita ja likviditeettiä. Tähän asti lohkoketjut ovat olleet kuin suljettuja siiloja, mutta jatkossa kryptovaluuttojen maailmaan voidaan luoda aidosti yhteensopiva Web3-ympäristö

Miten LINK-token sitten liittyy tähän yhtälöön? LINK-tokenin avulla maksetaan CCIP-transaktiot. Näiden transaktioiden hyvä puoli on se, että ne tulevat olemaan halpoja, koska yksittäisen lohkoketjun transaktiomaksut eivät vaikuta suoraan CCIP:n toimintaan. Chainlinkin node-operaattorit eli oraakkeliverkostoa pyörittävät tahot saavat myös palkkioksi LINK-tokeneita. CCIP:n mahdollinen suosio kasvattaa taatusti LINK-tokenin kysyntää.

Chainlinkin partnerit

Chainlink on kasvanut valtavasti parin viime vuoden aikana. Projektin suosioon on vaikuttanut oleellisesti DeFi-markkinan räjähdysmäinen kasvu. DeFi-sektoriin lukittu varallisuus (TVL, Total Value Locked) oli kaksi vuotta sitten noin 300 miljoonaa dollaria ja vuosi sitten noin 700 miljoonaa. Tänään lukema on noin 250 miljardia dollaria! Ajantasaisen datan löydät sivustolta defillama.com.

Samalla DeFi-sovellusten määrä on räjähtänyt, ja koko ekosysteemi on laajentunut myös muille älysopimusalustoille. Vielä vuosi sitten DeFi-markkina oli 95-prosenttisesti Ethereum-alustalla.

Chainlinkin kohdalla olisi helpompi poimia merkittävät lohkoketjut, jotka eivät ole vielä integroitu sen oraakkeliverkkoon. Artikkelin kirjoitushetkellä (1/2022) Chainlinkilla on jo yli 1000 partneria! Niistä 724 on tullut vuoden 2021 aikana. Chainlinkin oraakkeliverkosto on integroituna 89 eri lohkoketjuun, ja palvelua käyttää yli 500 erilaista DeFi-sovellusta.

Voit tutkia partnereita sivulta chainlinkecosystem.com/ecosystem/.

Chainlinkin yhteistyösopimukset eivät rajoitu vain DeFi-appeihin. Partnereina toimivat myös internet-jätit Google sekä Amazon. Myös yhä useampi datantoimittaja on perustanut Chainlink-oraakkeelin. Hyviä esimerkkejä ovat Accuweather (säätiedot) sekä The Associated Press (uutiset).

Chainlink solmii tällä hetkellä keskimäärin toista kymmentä partnershipia joka päivä.

Chainlink tulevaisuus

Chainlinkin tulevaisuus näyttää paremmalta kuin koskaan. Vuonna 2022 käynnistetty steikkaus (Chainlink staking) ja vuonna 2023 lanseerattu CCIP ovat vahvistaneet Chalinkin fundamentteja merkittävästi. Chainlink on kasvanut parissa vuodessa huomattavasti suuremmaksi peluriksi kuin pelkkä datafeedien toimittaja.

Chainlinkin fundamentit ovat periaatteessa kohdallaan, mutta miksi LINK on ollut niin heikko sijoituskohde viime vuosina? DeFi-sektorin räjähdysmäinen kasvu ja 1000+ yhteistyösopimusta tukevat Chainlinkin kasvua – ainakin teoriassa. Käytännössä tämä ei näy LINK-tokenin kurssissa, sillä oraakkelipalveluiden kysyntä ei ole vielä riittävän suurta. Oraakkeleita operoivat tahot saavat palkkionsa LINK-tokeneissa ja myyvät ne usein dollareiksi.

Chainlik steikkaus tulee muuttamaan pelikenttää. Steikkauksen puuttuminen on ollut iso handicappi LINK-tokenille, minkä vuoksi se on pudonnut rankingissa monien älysopimustalustojen taakse. Steikkauksesta saatava tuotto houkuttelee myös instituutioita, ja se voi vaikuttaa merkittävästi LINK-tokenin kurssikehitykseen.

Toistaiseksi stakingin vaikutukset ovat jääneet ennakoitua pienemmiksi. Katseet kohdistuvatkin seuraavaksi Cross-Chain Interoperability Protocol -teknologiaan. Muuttuuko Chainlinkin tulevaisuus valoisammaksi CCIP:n myötä?

Teoriassa kyllä, sillä CCIP ratkaisee todella monta käytännön ongelmaa lohkoketjujen maailmassa. Lisäksi LINK-token on tärkeä palanen CCIP:n infrastruktuuria, sillä LINKiä tarvitaan transaktioiden maksuun ja oraakkeliverkoston insentiiveihin.

Suurin kysymysmerkki on CCIP:ssä kyseisen teknologian käyttöönotto. Moni lohkoketju on rakentanut jo siltoja, minkä lisäksi markkinoilla on muitakin cross-chain -protokollia. Auttaako Chainlinkin hyvä maine nostamaan sen kilpailevien vaihtoehtojen ohi? Yli tuhat sovellusta käyttää jo nyt Chainlinkin palveluita.

Sijoittajan kannattaa myös muistaa, että Chainlink ei ole markkinoiden ainoa oraakkeliverkosto. Sen asema on kuitenkin todella vahva kilpailijoihin verrattuna. Band Protocol oli vuoden 2021 alkupuolella paljon esillä, mutta nyt sen ranking on pudonnut jo sijan 300 heikommalle puolelle. Muita haastajia ovat WINKLink sekä API3.

Chainlink on kriittinen pala koko kryptouniversumin infrastruktuuria jo nyt. Sen suosio ei myöskään näytä laantumisen merkkejä. Todennäköisesti partnereita tulee lisää yhä kasvavalla vauhdilla. On selvää, että lohkoketjujen ulkopuoliselle datalle on aina yhä enemmän tarvetta.

Jos haluat ostaa Chainlinkia, lue ohjeet tästä artikkelista: Chainlink ostaminen. Saat yksityiskohtaiset ohjeet Chainlinkin ostamisesta kotimaisesta kryptovaluuttapörssistä.