Aloittelijan Bitcoin-opas

mikä on bitcoin

Mikä on Bitcoin? Kyseessä on maailman tunnetuin kryptovaluutta. Se on noussut viime vuosina lähes päivittäiseksi uutisaiheeksi myös Suomen mediassa. Bitcoin on kasvanut pienestä keskuspankkien kapinaliikkeestä maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Tämä artikkeli on Bitcoin opas aloittelijoille. Käymme läpi Bitcoinin historian, nykytilan sekä tulevaisuuden.

Rekisteröidy Binancelle

Jos haluat opiskella artikkelin sisältämän informaation videoformaatissa, niin tsekkaa alla oleva Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavan video.

Bitcoinin maailman ensimmäinen kryptovaluutta

Aloitetaan asettamalla Bitcoin oikeaan paikkaan kryptovaluuttojen maailmassa. Tämä auttaa lukijaa hahmottamaan Bitcoinin suhteessa muihin kryptovaluuttoihin. Bitcoinkeskus käyttää kolmea pääkategoriaa: valuutat, platformit ja tokenit.

Bitcoin on maailman ensimmäinen kryptovaluutta ja valuuttakategorian kuningas. Muita valuuttoja ovat mm. Litecoin, Bitcoin Cash sekä Dash. Valuutoilla on yksi selkeä rooli: ne on luotu digitaaliseksi rahaksi, vaihdon välineeksi.

Bitcoinin narratiivi on kuitenkin muuttunut vuosien varrella. Suurin vaikutus on ollut instituutioiden mukaantulolla vuodesta 2020 alkaen. Bitcoin nähdään yhä enemmän digitaalisena kultana, ei niinkään valuuttana. Molemmat näkökulmat ovat yhtä lailla hyväksyttäviä.

Platform-kategorian tunnetuin projekti on Ethereum, joka on markkina-arvoltaan toiseksi suurin kryptovaluutta. Platformit ovat käyttöjärjestelmiä hajautetuille sovelluksille. Voit ajatella niiden olevan kuin iOS tai Android. Muita tunnettuja platformeja ovat mm. Cardano ja Polkadot.

Tokenit luodaan platformien sisälle, eikä niillä ole omaa lohkoketjua. Kyse on lähes aina joko käyttö- tai hallintotokeneista. Tunnettuja tokeneita ovat mm. Chainlink sekä DeFi-poletit Aave ja Uniswap.

On tärkeä ymmärtää Bitcoinin toimintaympäristö. Vaikka moni sijoittaja asettaa Ethereumin ja Bitcoinin vastakkain, ne eivät kilpaile todellisuudessa toisiaan vastaan. Molemmilla on oma käyttökohteensa ja arvonmuodostuksensa.

Bitcoin brändiarvo ja verkostovaikutus ovat niin paljon edellä muita, että todellista uhkaa esim. digitaalisena kultana eli arvonsäilyttäjänä Bitcoinille ei ole olemassa.

Bitcoinin ticker eli lyhenne pörsseissä on BTC. 

Bitcoinin historian alkuvuodet

Bitcoinin historia alkaa virallisesti lokakuusta 2008, jolloin mysteerihenkilö Satoshi Nakamoto julkaisi sen white paperin kryptografiaa käsittelevällä postituslistalla. Nakamoton todellinen henkilöllisyys ei ole selvinnyt vielä tänäkään päivänä. Kyseessä on yksi vuosituhannen suurimmista mysteereistä.

Jos haluat tutustua tarkemmin Bitcoinin alkuvuosiin, tsekkaa tämä artikkeli tai katso alla oleva video Bitcoinin Youtube-kanavalta.

Nakamoto käynnisti Bitcoinin lohkoketjun 3. tammikuuta vuonna 2009. Tuota käytetään yleisesti myös Bitcoinin syntymäpäivänä. Silloin luotiin genesis block eli ns. alkulohko sekä ensimmäinen Bitcoin-osoite. Voit katsoa lohkon sisällön tästä linkistä.

Vuosi 2009 oli vielä hiljaista aikaa. Bitcoinista oli kiinnostunut lähinnä kourallinen ihmisiä. Yksi heistä oli Hal Finney, jolle Satoshi Nakamoto lähetti myös Bitcoinin historian ensimmäisen transaktion. Kyseessä oli kymmenen (10) bitcoinia.

Alla on Hal Finneyn twiitti, jonka hän kirjoitti reilu viikko Bitcoinin lohkoketjun käynnistymisen jälkeen. Se on Bitcoinin historian legendaarisin twiittaus.

Moni ei välttämättä tiedä, että mukana oli myös suomalainen Martti Malmi. Hän osallistui ohjelmakoodin päivittämisen lisäksi keskustelupalstan ylläpitoon ja oli rakentamassa ensimmäisiä kauppapaikkoja.

Bitcoin alkoi saada julkisuutta vuoden 2010 aikana. Tuolloin kiihtyi myös keskustelu Satoshi Nakamoton roolista. Kun yhteisö kasvoi tuhansiin henkilöihin, yhä useampi kyseenalaisti Nakamoton asemaa ”yksinvaltiaan” roolissa esim. ohjelmistopäivitysten osalta.

Lopulta Satoshi Nakamoto poistui näyttämöltä kevään 2011 aikana. Bitcoin-yhteisö oli kasvanut paljon kehittäjäänsä suuremmaksi.

Bitcoinin historiasta on tärkeää myös ymmärtää se, että kyseessä ei ollut maailman ensimmäinen digivaluutta. Niitä on kehitetty jo 1980-luvun lopulta lähtien. Bitcoin oli 20 vuotta jatkuneen kehityksen ja kokeilujen päätepiste. Satoshi vain osasi yhdistää olemassa olevia teknologioita tavalla, johon muut eivät olleet pystyneet.

Skaalautumiskeskustelu ja digitaalinen kulta

Tarkastellaan hieman Bitcoinin kehitystä viime vuosina. Jos palataan ajassa viitisen vuotta taaksepäin, Bitcoin-yhteisö repeili yhä enemmän ns. skaalautuvuuskeskustelun seurauksena.

Yhä useampi halusi kasvattaa Bitcoinin lohkoketjun kokoa yhdestä (1) megatavusta kahteen, neljään tai kahdeksaan megatavuun. Tämä olisi moninkertaistanut transaktiokapasiteetin. Lopulta kiista johti Bitcoin Cashin syntymiseen kesällä 2017. Vuoden 2017 Bitcoinista haarautui myös muita versioita.

Voit tutustua Bitcoin Cashin & Bitcoinin eroihin sekä skaalauskeskusteluun alla olevalta videolta.

Bitcoin Cash sekä muut ”halpisversiot” ovat epäonnistuneet Bitcoinin haastamassa. Tähän on osaltaan vaikuttanut Bitcoinin uusi narratiivi digitaalisena kultana. Yhä useampi hankkii bitcoinia inflaatioturvana ja loistavana arvonsäilyttäjänä. Maksaako transaktio $2 vai $20, on silloin yhdentekevää.

Bitcoinille on myös rakennettu oma skaalausvaihtoehto, ns. layer 2 -ratkaisu nimeltään salamaverkko. Sen avulla voidaan lähettää mikromaksuja bitcoineilla käytännössä ilmaiseksi ja lähes reaaliajassa.

Salamaverkko toimii teknisesti loistavasti, mutta se ei ole saavuttanut suurta suosiota. Tähän vaikuttaa osaltaan globaali verotuskäytäntö. Mitään kryptovaluuttaa ei kannata käyttää valuutan roolissa, koska jokainen osto on verotettava tapahtuma. Tämä rajoittaa yhtä lailla myös Bitcoinin haastajien asemaa.

Vuoden 2020 lopulla alkoi instituutioiden virta Bitcoiniin. Yhä useamman pörssiyhtiön taseesta löytyy nyt bitcoinia. Kuuluisin lienee Tesla, joka hankki vuoden 2021 alussa 1,5 miljardilla dollarilla bitcoineja. Myös perinteiset rahoituslaitokset tarjoavat asiakkailleen yhä kasvamassa määrin Bitcoin-palveluita.

Bitcoin on vihdoin lyönyt itsensä läpi finanssisektorille. Se on saanut tarvittavaa legitimiteettiä, jotta se kelpaa reserviassetiksi myös maailman suurimpien yhtiöiden taseeseen.

Bitcoinin selkäranka on lohkoketju

Tutkitaan sitten Bitcoinin teknologiaa.

Aivan ensimmäiseksi on hyvä ymmärtää, että Bitcoin on open source -teknologia. Kuka tahansa voi hyödyntää olemassa olevaa ohjelmakoodia ja luoda erilaisen version Bitcoinista. Näitä kutsutaan Bitcoinin forkeiksi. Tunnetuimpia ovat Bitcoin Cash sekä Bitcoin Gold.

Toinen olennainen asia on ymmärtää, että Bitcoin on sekä maksujärjestelmä että valuutta. Esimerkkejä online-maksujärjestelmistä ovat Paypal ja Skrill. Nämä maksujärjestelmät ovat olemassa riippumatta valuutoista; vaikka euro poistuisi maan päältä huomenna, Skrill olisi edelleen toimiva järjestelmä. 

Euro, dollari, punta ja muut valuutat ovat taas olemassa täysin itsenäisesti riippumatta digitaalisista maksujärjestelmistä.

Bitcoin ei kuitenkaan voi olla olemassa ilman sen maksujärjestelmänä toimivaa lohkoketjua. Bitcoin ei ole valuutta, joka voidaan irrottaa sen teknologiasta ja esimerkiksi printata paperinpalalle. Bitcoin on yhtä aikaa sekä maksujärjestelmä että digitaalinen valuutta.

Bitcoinin taustalla oleva lohkoketjuteknologia on monelle varsin usvainen käsite. Missä se lohkoketju oikein sijaitsee? Ovatko bitcoinit jossain pilvipalvelussa? Kenen tietokone pyörittää lohkoketjua?

blockchain lohkoketju

Lohkoketju on nimensä mukaisesti ketjussa (chain) olevia lohkoja (blocks). Yksi lohko on käytännössä lista transaktiosta. Lohkoketju on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan kirjanpitoa – lista tilisiirroista. Yksi sana tekee kuitenkin blockchain-teknologiasta merkittävän: hajautettu.

Perinteisessä mallissa informaatio on tallennettu keskitettyyn tietokantaan. Oli se sitten Suomen väestörekisteri, pankin tietojärjestelmä tai vaikkapa paikallisen yhdistyksen sähköpostilista.

Keskitetyn tietojärjestelmän ongelma on siinä, että käyttäjien on luotettava ko. informaatiota hallitsevaan tahoon. Usein se tarkoittaa joko valtiota tai pankkia. Juuri tämä on perimmäinen syy Bitcoinin olemassaololle. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen haluttiin luoda kokonaan uusi digitaalinen valuuttajärjestelmä, joka ei olisi minkään tahon kontrollissa.

Bitcoinin kohdalla tilanne on toisin. Sen lohkoketju on tallennettuna tuhansille palvelimille. Vaikka yksi, kaksi, kymmenen, sata tai tuhat palvelunkonetta tuhottaisiin, verkko jatkaisi elämäänsä normaalisti.

Lohkoketjuteknologiaa käytetään nykyisin myös suljetuissa ympäristöissä, mikä tappaa sen perimmäisen ominaisuuden. Monien mielestä lohkoketju on perimmäiseltä idealtaan vain tehoton ja raska tietokanta, jonka olemassaololle on vain yksi oikeutus: hajautettu ympäristö. Jos lohkoketjun hallinta on keskitetty, niin miksi ei sitten käytettäisi suoraan perinteistä tietokantamallia?

Lue myös laajempi opas aiheesta: mikä on lohkoketjuteknologia?

Bitcoin on node-palvelinten verkko

Bitcoinin lohkoketju on siis hajautettu tietojärjestelmä, jossa kirjanpitohistoria on kaikkien verkon toimijoiden käytettävissä. Näistä käytetään nimeä verkon solmu, englanniksi node, joita voidaan verrata internetin keskuspalvelimiin. Bitcoinin verkossa niitä on tuhansia. Koska verkko on tyypiltään avoin, kuka tahansa voi liittää siihen oman node-palvelimensa.

Bitcoin verkossa on kahdenlaisia solmuja: full node ja lightweight node. Full node on palvelin, joka tallentaa koko lohkoketjun historiaa. Tällä hetkellä kyse on jo kymmenistä gigatavuista. Lightweight node on kevyempi versio, joka lataa vain lohkojen ns. header-informaation. Se hyödyntää full noden tallentamaa informaatioita SPV (Simple Payment Verification) -metodin avulla.

Node-palvelinten tehtävänä on valvoa verkkoon lähetettyjä transaktioita. Ne pitävät huolta siitä, että transaktion suorittajalla on esimerkiksi riittävästi varoja siirron suorittamiseksi. Nodet lähettävät tiedon sitten eteenpäin toisille node-palvelimille. Jos transaktio todetaan asianmukaiseksi, se toimitetaan eteenpäin louhijoiden käsittelyyn. Louhijat ovat erikoisvalmisteisia tietokoneita, jotka lisäävät transaktiot uudeksi lohkoketjun lohkoksi.

Bitcoinin tavallinen käyttäjä ei siis lataa lohkoketjua omalle tietokoneelleen, vaan hallitsee ainoastaan oman osoitteensa transaktioita.

Noden tehtävänä on vain transaktioiden validointi ja toimitus eteenpäin. Ne toimivat täysin vapaaehtoispohjalta ilman palkkioita. Tästä huolimatta, Bitcoin-verkossa juuri nodet käyttävät ylintä valtaa. Ne ovat verkon poliiseja ja valvovat konsensussääntöjen noudattamista. 

bitcoin-nodes
Kuvassa Bitcoin noden esiintyminen ympäri maailmaa. Eniten node-palvelimia on seuraavissa maissa: USA, Saksa, Ranska, Hollanti, Kiina, Englanti ja Singpore. Kuvan lähde: bitnodes.earn.com

Miten nämä edellä mainitut louhijat sitten liittyvät lohkoketjuun?

Voit ajatella Bitcoin-transaktiota kirjeen kirjoittamisena. Toimitat kirjeen lähimpään postilaatikkoon, josta se menee eteenpäin lajittelukeskukseen. Sieltä kirje lajitellaan sen osoitteen perusteella ja toimitetaan vastaanottajalle. Lähetyksen kesto taas riippuen lajittelukeskuksessa olevasta ruuhkasta.

Bitcoin-transaktiot toimivat hieman vastaavalla idealla. Lajittelukeskus on nimeltään memory pool (mempool), joka on kymmenien (tai satojen) tuhansien käsittelemättömien transaktioiden kasa. Louhijat ovat ”postin lajittelijoita”, jotka poimivat käsittelemättömät transaktiot ja kasaavat ne lohkoketjun seuraavaan lohkoon.

Yhteen lohkoon mahtuu vain rajallinen määrä transaktioita, joten se toimii Bitcoin-verkon pullonkaulana.

Bitcoin-louhinnan periaatteet

Louhinta on siis tarkalleen ottaen lohkoketjun ylläpitotyötä. Louhintaa tarvitaan johtuen Bitcoinin käyttämästä konsensusalgoritmista, joka on nimeltään Proof of Work eli työntunniste. Se vaatii toimiakseen valtavasti työtä, mikä tarkoittaa käytännössä tietokoneen laskentatehoa.

Louhijat yrittävät ratkaista työssään matemaattista yhtälöä. Karkeasti sanottuna, ne yrittävät arvata ikään kuin oikeaa lottoriviä. Lopulta yksi onnekas osuu oikeaan ratkaisuun ja saa kunnian uuden blokin luomisesta. Tästä työstään louhija saa palkinnoksi uusia bitcoineja.

Kuka tahansa voi aloittaa louhimaan Bitcoineja tai muita kryptovaluuttoja. Louhintatyö vaatii kuitenkin valtavasti laskentatehoa, mikä tarkoittaa kovaa sähkönkulutusta. Tästä johtuen se on kannattavaa vain ko. toimintaan optimoidulla kokoonpanolla.

bitmain-antminers
Bitcoinin ASIC-louhijoita.

Yllä olevassa kuvassa on Bitmain-yhtiön valmistama ASIC-louhija, joka on nimenomaan Bitcoinin louhimiseen optimoitu tietokone. Muita kryptovaluuttoja voidaan louhia kannattavasti myös näytönohjaimilla (GPU), mutta Bitcoinin kohdalla se ei ole enää kannattavaa.

Louhintatyöllä on siis kaksi olennaista tehtävää: vahvistaa lohkoketjun transaktiot sekä luoda uusia bitcoineja. Jos louhijat lopettaisivat työnsä, Bitcoinin verkko lopettaisi toimintansa välittömästi. Tällä hetkellä Bitcoinin suurin ongelma on sen lohkon pieni koko (1MB, mutta SegWitin myötä käytännössä 2MB). Se rajoittaa verkossa käsiteltyjen transaktioiden määrän alle kymmeneen per sekunti.

Kolmannen sukupolven ratkaisuissa päästään kymmeniin tuhansiin transaktioihin per sekunti. Bitcoinin lohkoketjun lohkoja on haluttu suurentaa jo vuosien ajan. Tämä keskustelu kärjistyi vuonna 2017 siihen, että osa kehittäjistä forkkasi Bitcoinista kokonaan uuden kryptovaluutan, Bitcoin Cashin.

Bitcoinin Proof of Work -konsepti on monien mielestä vanhanaikainen. Sen kilpaileva vaihtoehto on Proof of Stake (PoS), jossa ei tarvita lainkaan Bitcoinin kaltaista louhintaa. Esimerkiksi Ethereum on siirtymässä PoS-pohjaiseen algoritmiin tulevaisuudessa. Bitcoinin raskas järjestelmä on kuitenkin monien mielestä turvallisempi ulkoisilta hyökkäyksiltä ja vaikeampi manipuloida sisäisesti.

Lue tämä laajempi artikkeli louhinnasta tai katso alla oleva video jos aihe kiinnostaa enemmän. 

Julkinen ja yksityinen avain

Nyt kun Bitcoinin taustalla olevan teknologia on ymmärretty, niin miten tavallinen käyttäjä sitten sopii tähän kuvaan?

Bitcoinit on liitetty lohkoketjun kirjanpidossa julkisiin osoitteisiin. Lohkoketjun kirjanpito on käytännössä muotoa: X kappaletta Bitcoinia lähetetty osoitteesta A osoitteeseen B. Voit katsoa kaikki minkä tahansa lohkon transaktiot esim. blockchain.com -sivustolta.

Voit klikata edellä mainitulta sivulta mitä tahansa Bitcoin-osoitetta, josta näet sen transaktiohistorian. Bitcoin-osoitteen saldo on siis käytännössä lohkoketjun kirjanpidosta löytyvien transaktioiden summa.

bitcoin-transactions
Kuvassa tansaktioita Bitcoinin lohkoketjusta.

Kuten huomaat, osoitteet ovat numeroista ja kirjaimista koostuvia merkkijonoja. Jokainen osoite alkaa numerolla 1, numerolla 3 tai kirjaimilla bc1. Ne ovat case sensitive, eli isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkitystä. Kopioi aina kryptovaluuttojen osoitteet leikepöydän kautta (tai käytä QR-koodeja) virheiden välttämiseksi.

Tässä kohtaa päästään Bitcoinin toimintalogiikan ytimeen. Vaikka kirjanpito on julkinen, et pysty liittämään osoitetta yksittäiseen henkilöön.

Julkinen Bitcoin-osoite on matemaattisesti johdettu julkisesta avaimesta, englanniksi public key. Sen parina on aina private key eli privaattiavain. Julkisen osoitteen varoja voidaan hallita vain privaattiavaimen avulla, jota on mahdotonta johtaa julkisesta avaimesta. 

Kyseessä on siis mielenkiintoinen yhdistelmä julkista sekä yksityistä kirjanpitoa. Jokainen voi tarkastella Bitcoinin lohkoketjun transaktioita, mutta ei kuitenkaan tiedä, kuka transaktioiden takana oikeasti on. Näemme vain Bitcoinien siirtyvät osoitteesta X osoitteeseen Y.

Bitcoin-osoitteiden toiminnan voi ymmärtää sähköpostin kautta. Voit antaa osoitteesi kaikille tuttavillesi ja kertoa julkisesti koko maailmalle. Kukaan ei voi tehdä sillä mitään muuta, kuin lähettää siihen sähköpostia. Samalla tavalla voit antaa julkisen Bitcoin-osoitteesi kenelle tahansa, sillä siihen voidaan vain lähettää Bitcoineja.

Privaattiavain on kuin sähköpostisi salasana, jonka avulla vain sinä voit lähettää ko. tililtä sähköposteja muille henkilöille. Bitcoin-lompakon voi ymmärtää olevan hieman sama asia kuin sähköpostiohjelmisto – Outlook, Hotmail, Gmail ja niin edelleen. Lompakko on siis käytännössä käyttöliittymä Bitcoinin lohkoketjuun.

Bitcoin-osoitteessa on on kuitenkin yksi olennainen ero sähköpostiosoitteeseen. Bitcoin-osoite on numeroiden ja kirjaimien muodostama satunnainen merkkijono, joka on tarkoituksella tunnistamaton. Sähköpostiosoite on taas (usein) tarkoituksella tunnistettava, kuten erkki.esimerkki@hotmail.com. Nykyisin on jo käytössä teknologioita, jotka mahdollistavat selkokielisten osoitteiden käytön.

Miksi Bitcoinilla on arvoa?

Kaiken tämän jälkeen monille herää kysymys: miksi Bitcoinilla on arvoa? Miksi yhden bitcoinin kurssi on noussut parhaimmillaan 60.000 dollariin per kolikko. 

Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä ja helppoa vastausta. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla ei ole vielä työkaluja tällaisen instrumentin arvon mittaamiseen. Jos mietit esimerkiksi osakkeita, kultaa, taidetta, keräilyesineitä, öljyä tai kulutustavaroita – kaikille on olemassa tietyt hintamekanismit ja arviointityökalut.

Bitcoinin kohdalla ongelma on myös siinä, että kyseessä ei ole vain valuutta tai kullan kaltainen hyödyke. Bitcoin on yhtä aikaa sekä maksujärjestelmä että kyseisen protokollan sisällä toimiva arvon välittäjä. Se on jotain sijoittajalle A ja jotain aivan muuta sijoittalle B. Käydään seuraavaksi läpi muutamia yleisiä tapauksia.

Bitcoinin alkuvuosina sillä ei ollut mitään arvoa. Bitcoineja jaettiin pois ilmaiseksi ja niitä myös hukattiin miljoonia kappaleita. Vähitellen Bitcoinista tuli pienen piirin harrastuksen sijaan ilmiö. Sen verkko kasvoi, louhinta ammattimaistui ja ennen kaikkea käyttö yleistyi. Tässä kohtaa mukaan tulee network value eli Bitcoinin verkolla oleva arvo.

Ajattele esimerkiksi palvelua kuten WhatsApp, joka syntyi Bitcoinin kanssa samoihin aikoihin vuonna 2009. Se on edelleen täysin ilmainen ohjelmisto, joka toimii vain protokollana viestien välitykselle. Silti, Facebook maksoi palvelusta jo vuonna 2014 noin 11,6 miljardia euroa. Eikä WhatsApp ole edes mikään uniikki tai uusi idea, sillä vastaavia pikaviestimiä on ollut lukemattomia muitakin ja uusia tulee koko ajan lisää.

bitcoin value whatsapp
WhatsApp ja monet muut ilmaiset palvelut ovat arvokkaita, jos niillä on paljon käyttäjiä.

WhatsApp-palvelu on niin arvokas, koska sillä on valtavasti käyttäjiä. Karkeasti voidaan sanoa, että mikä tahansa palvelu tai teknologia on arvokas, joka on miljoonien ihmisten käyttämä. Tästä löytyy lukemattomia esimerkkejä ympäri maailmaa.

Tähän liittyen, Bitcoinilla on myös erittäin tärkeä etu, jota kutsutaan englanniksi nimellä first mover advantage. Koska Bitcoin oli ensimmäinen kryptovaluutta, se sai alussa taakseen markkinoiden parhaat resurssit. Lähes kaikki aloittavat ostonsa Bitcoinista, suurin osa uutisista liittyy vain Bitcoiniin ja se dominoi kaikin tavoin markkinaa edelleen yli 10 vuoden jälkeen. Tätä etumatkaa on muiden lähes mahdoton kuroa umpeen.

Toinen tärkeä syy Bitcoinin arvoon on se, että Satoshi Nakamoto onnistui luomaan digitaalisen niukkuuden. Bitcoinin rahapolitiikka on täysin uniikki fiat-valuuttoihin nähden, minkä lisäksi sen tärkein ominaisuus on hajautettu hallinto ja ns. kiveen hakatut säännöt. Ensimmäistä kertaa maailmassa on aidosti niukka digitaalinen hyödyke, jonka sääntöjä ei voi kukaan muutta.

Juuri tähän perustuu myös vuonna 2019 markkinoille tullut Stock-To-Flow -malli, joka on ensimmäinen toimiva mallinnus Bitcoinin kurssikehityksestä. Alla mallin kehittäjän tviitti tilanteesta, jolloin Bitcoinin kurssi oli romahtanut koronavirusepidemian vuoksi maaliskuussa 2020.

Sen kehittäjä huomasi Bitcoinin niukkuuden sekä rahapolitiikan (eli lohkopalkkioiden puolittumisen neljän vuoden välein) johtavan väistämättä rajuun arvonnousuun nelivuotisissa sykleissä. Nykyisin yhä useampi sijoittaja hankkii Bitcoinia, koska uskoo tämän mallin pitävän paikkansa myös tulevaisuudessa. Se tarkoittaisi yli 100.000 dollarin arvoisia Bitcoineja.

Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi moni näkee Bitcoinin digitaalisena kultana. Se on ennen kaikkea täysin uudenlainen assetti, joka on mahdollista saada ulos pankkijärjestelmästä omaan haltuun. Joillekin Bitcoin on pääasiassa vallankumous nykyistä pankkijärjestelmää kohtaan. Osa puolestaan rakastaa kurssiheilahteluita ja haluaa sijoittaa kryptovaluuttoihin vain spekulointimielessä.

Bitcoin näyttäytyy jokaiselle sijoittajalle hieman eri tavoin. Tärkeintä on ymmärtää se, että Bitcoinin arvon ajurit (value drivers) eivät käyttännössä muutu mihinkään, oli kurssi huomenna +50% tai -50% tähän päivään verrattuna.

Bitcoinin arvo on moniulotteinen aihe, josta on tehty oma artikkelinsa sekä kattava video Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavalle.

Bitcoinit säilytetään digitaalisessa lompakossa

Tässä vaiheessa lienee selvää, että bitcoint eivät sijaitse omistajansa tietokoneen kovalevyllä tai USB-tikulla. Tieto bitcoinien määrästä yksittäisessä osoitteessa löytyy aina lohkoketjun kirjanpidosta. Kryptovaluuttasi on lopulta sen tahon hallussa, jolla on Bitcoin-osoitteeseen liitetty privaattiavain.

Jos käytät online-palveluita (kuten pörssit), kirjaudut tilillesi käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Tämä tarkoittaa sitä, että privaattiavaimesi on kyseisen palveluntarjoajan hallussa. Sinulla pääsy tilillesi ja hallitsemaan bitcoineja niin kauan, kun palveluntarjoaja sen sallii. Bitcoinit ovat tässä tapauksessa palveluntarjoajan lompakossa.

Desktop-lompakossa privaattiavaimesi on tallennettu omalle tietokoneellesi. Hardware-lompakossa (kylmälompakossa) se on tallennettu USB-tikulle. Tämän lisäksi tarjolla on myös lukemattomia eri mobiililompakoita.

Ledger Nano X

Kuvassa näkyvä Ledger Nano X on yksi maailman suosituimmista hardware-lompakoista. Sen avulla privaattiavaimesi on koko ajan offlinessa, joten Bitcoinisi ovat täysin turvassa hakkeroinnilta.  Lue lisää eri lompakkovaihtoehdoista tästä artikkelista.

Aloittelija voi aina säilyttää bitcoinit siinä palvelussa, josta ne on ostanut. Saat lisäturvaa siirtämällä bittirahat talteen omaan desktop-, mobiili- tai kylmälompakkoon.

Bitcoinien hankinta käy helposti

Kuinka Bitcoinien hankinta sitten tapahtuu? Suomalaiset voivat ostaa Bitcoineja helposti kotimaisen Coinmotionin avulla. Bitcoinin ostaja luo käyttäjätilin, jonka jälkeen hänen on tunnistauduttava pankkisiirtoja koskevien säädösten vuoksi. Tunnistautumisen jälkeen voit tallettaa palveluun euroja pankkitililtäsi. Voit lukea tästä tarkemman Coinmotion-esittely, joka opastaa sinut palveluun askel askeleelta.

Kun rahat ovat saapuneet käyttämäsi palvelun tilille, voit ostaa bitcoineja nappia painamalla. Ostotapahtuma ei ole sen vaikeampi kuin laskun maksaminen verkkopankissa. Voit halutessasi jättää bitcoinit talteen kauppapaikkaan tai sitten siirtää ne omaan haltuusi edellisessä kappaleessa mainittuihin lompakoihin.

Bitcoin toimii tällä hetkellä pörsseissä ns. reservivaluuttana – samaan tapaan kuin Yhdysvaltain dollari toimii pankkimaailmassa. Monet harvinaiset ja pienet kryptovaluutat ostetaan bitcoineilla pörsseistä, joissa ei käytetä välttämättä lainkaan euroja tai dollareita. 

Suositeltavia kauppapaikkoja Bitcoinin ostamiseksi euroilla:

Kauppapaikka Vaihtoparit Arvosana Linkki
Voit myös vaihtaa minkä tahansa palvelun tukeman kryptovaluutan (ja eurot) bitcoineiksi. Osta bitcoinia
Voit myös vaihtaa minkä tahansa palvelun tukeman kryptovaluutan (ja eurot) bitcoineiksi. Osta bitcoinia
Voit myös vaihtaa minkä tahansa palvelun tukeman kryptovaluutan (ja eurot) bitcoineiksi. Osta bitcoinia

Jos Bitcoinin ostaminen kiinnostaa, tutustu näihin artikkeleihin:

Tutustu myös alla olevaan Youtube-videoon!

Bitcoinin sekä muiden kryptovaluuttojen virallinen kurssi ilmoitetaan kansainvälisissä pörsseissä aina dollareissa. Kurssi muodostetaan käytännössä eri pörssien hinnoista, joissa voi olla suuriakin eroja. Pörssiä painotetaan hinnan muodostamisessa sen volyymin mukaisesti.

Löydät kaikkien kryptovaluuttojen kurssit tältä sivulta.

Kuvat: Pexels, Tracy Le Blanc from Pexels

Alla on muutamia yleisimpiä kysymyksiä Bitcoiniin liittyen.

Milloin Bitcoin syntyi?

Bitcoinin white paper julkaistiin lokakuussa 2008, mutta lohkoketju käynnistyi 3.1.2009. Tätä lohkoketjun käynnistymispäivää pidetään yleisesti Bitcoinin syntymäpäivänä.

Kuka on Satoshi Nakamoto?

Satoshi Nakamoto on nimimerkki, joka julkaisi Bitcoinin white paperin. Hän toimi myös alkuvaiheessa Bitcoinin pääkehittäjänä, mutta siirtyi syrjään keväällä 2011. Nakamoton henkilöllisyys tai sukupuoli ei ole vieläkään tiedossa.

Mikä on lohkoketjuteknologia?

Lohkoketju (engl. blockchain) on tuhansille eri tietokoneille hajautettu tietokanta. Kyseessä on ennen kaikkea vain tapa pitää kirjaa Bitcoinin transaktioista siten, että informaatiota ei ole mahdollista manipuloida.

Miten voin ostaa Bitcoinia?

Bitcoinia hankitaan kryptovaluuttavälittäjältä tai -pörssistä. Suomessa tällaisia palveluita tarjoavat Coinmotion sekä Northcrypto.

Mikä on Bitcoin Cash?

Bitcoin Cash on Bitcoinista elokuussa 2017 haarautunut kryptovaluutta. Sen tarkoitus oli luoda Bitcoinista versio, jonka transaktiot ovat nopeampia ja halvempia.

Missä Bitcoineja säilytetään?

Bitcoineja säilytetään Bitcoin-lompakossa tai kauppapaikassa, josta ne on ostettu.

Voinko ostaa Bitcoinia Nordnetista?

Voit hankkia Nordnetista XBT-instrumenttia, joka seuraa Bitcoinin kurssia. Sijoituksesi arvo nousee tai laskee Bitcoinin kurssin mukaisesti, mutta et omista yhtään Bitcoinia.

Antti Hyppänen on Bitcoinkeskuksen perustaja sekä sivuston pääanalyytikko. Hän on seurannut kryptovaluuttoja työkseen vuodesta 2017 lähtien. Antti seuraa myös aktiivisesti makrotalouden tapahtumia. Kiinnostuksen kohteita ovat kryptovaluuttojen lisäksi kulta, hopea sekä Yhdysvaltojen osakemarkkinat. Antti vastaa pääosin Bitcoinkeskuksen sisällöntuotannosta sekä some-kanavien ylläpidosta.

Alec Baldwin eToro


Disclaimer: Bitcoinkeskus ei anna sijoitusvinkkejä eikä suosittele ostamaan mitään tiettyä kryptovaluuttaa. Kryptovaluutat sisältävät suuren riskin sijoituksen menettämisestä. Vuoden 2018 aikana suurin osa tunnetuista kryptovaluutoista on pudonnut yli 90% kurssihuipustaan. Lue lisää info-sivulta.

4 Comments

  1. Korjatkaas tuonne kun tuolla lukee “Proof of Work (PoS). Heti sen jälkeen puhutaan eth siirtymisedtä possiin ni sekottuu et onko btc nyt tuossa uudemmassa possissa vai ei:D

    • Kiitos Upe huomautuksesta! Nyt tuo mainitsemasi kohta on korjattu.

  2. Tällänen aloittelijan kysymys olis et mitä tapahtuu Bitcoinille kun kaikki on louhittu? Onko jollakin intressejä tehdä tätä kirjanpitotyötä sitten vielä? Vieläkö silloin voi bitcoinia siirtää ja saako joku palkkioita transaktioista?

    • Moi Mickey! Kiitos kommentistasi. Tuo on varsin yleinen aloittelijan kysymys, joten et ole pohdintojesi kanssa yksin.

      Ensinnäkin, viimeinen bitcoin louhintaan joskus vuoden 2140 tienoilla. Ellei geeniteknologia pidennä elinikäämme reippaasti, olemme kaikki jo mullan alla ennen kun tuo tapahtuu. Vaikka koko lohkoketju pysähtyisi siihen paikkaan, niin se ei olisi meidän kannaltamme ongelma.

      Koska aikaa on tuohon tapahtumaan niin paljon, Bitcoin ehtii muuttua matkan aikana moneen kertaan. Yksi mielenkiintoinen teoria on esim. se, että Satoshi Nakamoton bitcoinit (noin miljoona kpl) otettaisiin käyttöön ja jaettaisiin lohkopalkkioina jossain vaiheessa. Tämä voisi pidentää lohkopalkkioiden jakamista satoja vuosia. Kenties bitcoinia myös louhintaan tuossa vaiheessa teknologioilla eri planeetoilla, jotka ovat käytännössä ilmaisia.

      Kolmas pointti on se, että siirroissa on aina mukana myös transaktiomaksut. Esimerkiksi Ethereumin kohdalla, louhijat ovat tienanneet 2020-2021 vilkkaimpina aikoina transaktiomaksuista enemmän kuin lohkopalkkioista.

      Todennäköisesti 99,9% transaktioista on tuossa vaiheessa salamaverkossa tai vastaavilla tasoilla, ja varsinaista Bitcoin-lohkoketjua käytetään vain tietyn tyyppisiin (ehkä suuren arvon) siirtoihin.

      On myös teoriassa mahdollista, että Bitcoin siirtyy vaikkapa vuonna 2080 johonkin uuteen teknologiaan eikä nykyistä louhintaa tarvita. Mistäpä me tiedämme, mitä tulevat sukupolvet päättävät.

      Ei enää mene montaa halvingia, kun lohkopalkkiot ovat jo alle yhden bitcoinin (6,25 -> 3,13 -> 1,56 -> 0,78). Tämä tapahtuu reilun kymmenen vuoden päästä, noin vuonna 2032. Mielenkiintoista nähdä, miltä louhinta- ja transaktiopalkkiot näyttävät tuossa vaiheessa euroissa ja dollareissa. Noin teoriassa, bitcoinin kurssin pitäisi nousta vastaavasti ja olla vuonna 2032 jo pitkälti yli miljoona dollaria.

1 Trackback / Pingback

  1. Hyväntekeminen | Things I thought today

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*