Opas: mikä on Bitcoin?

mikä on bitcoin

Mikä on Bitcoin? Kyseessä on maailman tunnetuin kryptovaluutta. Se on nousi vuoden 2017 aikana lähes päivittäiseksi uutisaiheeksi myös Suomen valtamediassa. Bitcoin on kasvanut pienestä keskuspankkien vastaisesta kapinaliikkeestä maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Tämä artikkeli on Bitcoin opas aloittelijoille. Käymme läpi Bitcoinin historian, nykytilan sekä tulevaisuuden.

Jos haluat saada tämän artikkelin sisältämän informaation videoformaatissa, niin tsekka alla oleva Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavan video.

Bitcoinin historia

Yleisen käsityksen mukaan mysteerihenkilö nimeltään Satoshi Nakamoto loi kryptovaluutan sekä lohkoketjuteknologian vuonna 2008. Tämä ei pidä paikkaansa. Digitaalista rahaa on nimittäin kehitetty aina internetin alkuajoista lähtien. Monet kryptografian ammattilaiset ovat olleet tasoittamassa tietä niille ideoille, jotka Satoshi Nakamoto niputti yhteen Bitcoinin white paperissa vuoden 2008 lopulla.

Yksi tunnetuimmista pioneereista on kryptografi David Chaum, joka kehitti DigiCash -nimisen virtuaalivaluutan jo 1980-luvun lopulla. Kyseinen raha nousi 1990-luvulla niin suosituksi, että Microsoftin perustaja Bill Gates halusi integroida sen Windows 95 -käyttöjärjestlmään. Gates oli valmis maksamaan Chaumille 100 miljoonaa dollaria, mutta DigiCashin perustaja hylkäsi diilin.

Bitcoinin selkärankana toimiva lohkoketjuteknologia on esitelty alun perin jo 1990-luvulla Stuart Haberin ja W. Scott Stornettan toimesta. He rakensivat mallin, jonka avulla dokumenttien aikaleimoja ei pystytty muokkaamaan jälkeen päin.

Satoshi Nakamoto ei siis keksinyt Bitcoinia tyhjästä, vaan taustalla on kymmenien vuosien tutkimustyö sekä monta epäonnistunutta digitaalisen valuutan kokeilua. Nakamoto onnistui kuitenkin siinä, missä kaikki muut olivat epäonnistuneet. Bitcoin toi maailmaan ensimmäistä kertaa digitaalisen niukkuuden aidosti hajautetulla hallinnolla.

Lisäksi Nakamoton ajoitus oli paras mahdollinen. Maailmaa ravisteli vuosina 2008-2009 keskuspankkien aikaansaama finanssikriisi, joten uudenlaiselle valuuttajärjestelmälle oli kysyntää. Satoshi Nakamoto -nimimerkin takana olevaa henkilö ei tunneta vielä tänäkään päivänä. Joidenkin arvioiden mukaan hän olisi japanilainen, mutta kyseessä voi olla myös ryhmä henkilöitä.

Embed from Getty Images

Kuva: yllä oleva japanilainen fyysikko Dorian S. Nakamoto joutui vuonna 2014 mediakohun kohteeksi, kun Newsweek-lehti ”paljasti” hänen olevan Bitcoinin isä. Väite ei kuitenkaan pitänyt paikkansa. Satoshi Nakamoton oikea henkilöllisyys on yhä edelleen tuntematon. Kyse voi olla myös useista henkilöistä.

Nakamoton omien sanojensa mukaan hän oli kehittänyt Bitcoinia vuodesta 2007 lähtien. Bitcoinin white paper julkaistiin kryptografia-aiheiselle postituslistalle lokakuun 31. päivä vuonna 2008. Tämän jälkeen alkoi tapahtua.

Bitcoinin lohkoketjun ensimmäinen lohko (engl. genesis block) näki päivänvalon 3. tammikuuta vuonna 2009. Kyseistä päivää pidetään yleisesti Bitcoinin syntymäpäivänä, eli kaikkien tuntema bittiraha on nykyisin jo yli 11 vuotta vanha.

Ensimmäinen transaktio tapahtui blokissa numero 170, joka suoritettiin Satoshi Nakamoton sekä pääkehittäjä Hal Finneyn välillä.

Tieto Bitcoinista alkoi levitä toden teolla vuosien 2010-2011 aikana, jolloin moni nykyisin alalla vaikuttavista pioneereista lähti projektiin mukaan. Nakamoto lähti itse projektista varsin aikaisessa vaiheessa. Suomalainen Martti Malmi (nimimerkki Sirius) oli yksi Bitcoinin ensimmäisistä kehittäjistä hänen jälkeensä.

Bitcoinin suosion nopea kasvu 2010-luvun alussa

Vuonna 2010 tehtiin ensimmäinen reaalimaailman ostos Bitcoineilla, kun Laszlo Hanyecz -niminen ohjelmoija käytti 10.000 Bitcoinia kahden pizzan ostamiseen. Samana vuonna avattiin myös Mt. Gox -niminen pörssi, joka hallitsi valtaosaa bittirahan vaihdosta usean vuoden ajan.

Vuonna 2011 perustettu Silk Road vauhditti Bitcoinin maineen leviämistä. Kyseessä oli huumeiden kauppapaikka, jonka maksuvälineenä toimi virtuaalivaluutta. FBI sulki lopulta Silk Roadin pari vuotta myöhemmin.

Vuodesta 2010 alkanut nopea kehitys toi mukanaan paljon uusia palveluita. Moni niistä joutui myös hakkeroinnin kohteeksi, ja edellä mainitun Mt. Gox -pörssin romahdus vuonna 2014 on edelleen yksi Bitcoinin historian suurimmista katastrofeista. Alla on lyhyt video aiheesta.

Alkuvuosien kehityksen myötä mukaan tulivat myös muut kryptovaluutat; esimerkiksi Litecoin perustetiin jo vuonna 2011. Tsekkaa myös artikkeli:tärkeitä Bitcoiniin liittyviä vuosipäiviä

Ethereumin ensimmäinen versio näki päivänvalon vuonna 2015, ja tästä alkoi ns. toisen sukupolven kryptovaluuttojen kehitys. Ethereum-ekosysteemi toi mukaan ohjelmoitavat älysopimukset, jotka mahdollistivat tulevan ICO-buumin.

Bitcoin on saanut myös ohjelmistopäivityksiä, joita kutsutaan nimellä fork. Viime vuosien tärkeimmät päivitykset ovat vuoden 2017 soft fork SegWit sekä salamaverkkoteknologia, jonka käyttö on pikkuhiljaa leviämässä laajemmalle. Bitcoinin rooli valuuttana ja arvon säilyttäjänä on pysynyt kuitenkin samana.

Artikkelin kirjoitushetkellä ollaan siirrytty jo kolmannen sukupolven lohkoketjuteknologiaan, josta hyvänä esimerkkinä ovat projektit kuten EOS ja Cardano. Tästä saadaankin hyvä aasinsilta Bitcoinin teknologiaan. Kuinka taustalla oleva lohkoketjuteknologia oikein toimii?

Bitcoinin selkäranka on blockchain eli lohkoketju

Aivan ensimmäiseksi on hyvä ymmärtää, että Bitcoin on open source -teknologia. Kuka tahansa voi hyödyntää olemassa olevaa ohjelmakoodia ja luoda erilaisen version Bitcoinista. Näin on myös tehty jo lukemattomia kertoja.

Toinen olennainen asia on ymmärtää, että Bitcoin on sekä maksujärjestelmä että valuutta. Esimerkkejä online-maksujärjestelmistä ovat Paypal ja Skrill. Nämä maksujärjestelmät ovat olemassa riippumatta valuutoista; vaikka euro poistuisi maan päältä huomenna, Skrill olisi edelleen toimiva järjestelmä.

Euro, dollari, punta ja muut valuutat ovat taas olemassa täysin itsenäisesti riippumatta digitaalisista maksujärjestelmistä.

Bitcoin ei kuitenkaan voi olla olemassa ilman sen maksujärjestelmänä toimivaa lohkoketjua. Bitcoin ei ole valuutta, joka voidaan irrottaa sen teknologiasta ja esimerkiksi printata paperinpalalle.

Bitcoinin taustalla oleva lohkoketjuteknologia on monelle varsin usvainen käsite. Missä se lohkoketju oikein sijaitsee? Ovatko bitcoinit jossain pilvipalvelussa? Kenen tietokone pyörittää lohkoketjua?

blockchain lohkoketju

Lohkoketju on nimensä mukaisesti ketjussa (chain) olevia lohkoja (blocks). Yksi lohko on käytännössä lista transaktiosta. Lohkoketju on siis kaikessa yksinkertaisuudessaan kirjanpitoa – lista tilisiirroista. Yksi sana tekee kuitenkin blockchain-teknologiasta merkittävän: hajautettu (distributed).

Perinteisessä mallissa informaatio on tallennettu keskitettyyn tietokantaan. Oli se sitten Suomen väestörekisteri, pankin tietojärjestelmä tai vaikkapa paikallisen yhdistyksen sähköpostilista.

Keskitetyn tietojärjestelmän ongelma on siinä, että käyttäjien on luotettava ko. informaatiota hallitsevaan tahoon. Usein se tarkoittaa joko valtiota tai pankkia. Juuri tämä on perimmäinen syy Bitcoinin olemassaololle. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen haluttiin luoda kokonaan uusi digitaalinen valuuttajärjestelmä, joka ei olisi minkään tahon kontrollissa.

Lohkoketjuteknologiaa käytetään nykyisin yhä enemmän myös suljetuissa ympäristöissä, mikä tappaa sen perimmäisen ominaisuuden. Monien mielestä lohkoketju on perimmäiseltä idealtaan vain tehoton ja raska tietokanta, jonka olemassaololle on vain yksi oikeutus: hajautettu ympäristö. Jos lohkoketjun hallinta on keskitetty, niin miksi ei sitten käytettäisi suoraan perinteistä tietokantamallia?

Lue myös laajempi opas aiheesta: mikä on lohkoketjuteknologia?

Mikä on Bitcoin? Se on node-palvelinten verkko

Bitcoinin lohkoketju on siis hajautettu tietojärjestelmä, jossa kirjanpitohistoria on kaikkien verkon toimijoiden käytettävissä. Näistä käytetään nimeä verkon solmu, englanniksi node, joita voidaan verrata internetin keskuspalvelimiin. Bitcoinin verkossa niitä on tuhansia. Koska verkko on tyypiltään avoin, kuka tahansa voi liittää siihen oman node-palvelimensa.

Bitcoin verkossa on kahdenlaisia solmuja: full node ja lightweight node. Full node on palvelin, joka tallentaa koko lohkoketjun historiaa. Tällä hetkellä kyse on jo kymmenistä gigatavuista. Lightweight node on kevyempi versio, joka lataa vain lohkojen ns. header-informaation. Se hyödyntää full noden tallentamaa informaatioita SPV (Simple Payment Verification) -metodin avulla.

Node-palvelinten tehtävänä on valvoa verkkoon lähetettyjä transaktioita. Ne pitävät huolta siitä, että transaktion suorittajalla on esimerkiksi riittävästi varoja siirron suorittamiseksi. Nodet lähettävät tiedon sitten eteenpäin toisille node-palvelimille. Jos transaktio todetaan asianmukaiseksi, se toimitetaan eteenpäin louhijoiden käsittelyyn. Bitcoinin tavallinen käyttäjä ei siis lataa lohkoketjua omalle tietokoneelleen, vaan hallitsee ainoastaan oman osoitteensa transaktioita.

Louhijat ovat käytännössä myös nodeja, mutta nodet eivät louhi mitään. Niiden tehtävänä on vain transaktioiden validointi ja toimitus eteenpäin. Ne toimivat siis täysin vapaaehtoispohjalta.

bitcoin-nodes
Kuvassa Bitcoin noden esiintyminen ympäri maailmaa. Eniten node-palvelimia on seuraavissa maissa: USA, Saksa, Ranska, Hollanti, Kiina, Englanti ja Singpore. Kuvan lähde: bitnodes.earn.com

Miten nämä edellä mainitut louhijat sitten liittyvät lohkoketjuun?

Voit ajatella Bitcoin-transaktiota kirjeen kirjoittamisena. Toimitat kirjeen lähimpään postilaatikkoon, josta se menee eteenpäin lajittelukeskukseen. Sieltä kirje lajitellaan sen osoitteen perusteella ja toimitetaan vastaanottajalle. Lähetyksen kesto taas riippuen lajittelukeskuksessa olevasta ruuhkasta.

Bitcoin-transaktiot toimivat hieman vastaavalla idealla. Lajittelukeskus on nimeltään memory pool (mempool), joka on kymmenien (tai satojen) tuhansien käsittelemättömien transaktioiden kasa. Louhijat ovat ”postin lajittelijoita”, jotka poimivat käsittelemättömät transaktiot ja kasaavat ne lohkoketjun seuraavaan lohkoon.

Yhteen lohkoon mahtuu vain rajallinen määrä transaktioita, joten se toimii Bitcoin-verkon pullonkaulana.

Bitcoinin louhinta

Louhinta on siis tarkalleen ottaen lohkoketjun ylläpitotyötä. Louhintaa tarvitaan johtuen Bitcoinin käyttämästä konsensusalgoritmista, joka on nimeltään Proof of Work eli työntunniste. Se vaatii toimiakseen valtavasti työtä, mikä tarkoittaa käytännössä tietokoneen laskentatehoa. Louhijat yrittävät ratkaista työssään erittäin monimutkaisia matemaattisia yhtälöitä. Lopulta yksi onnekas osuu oikeaan ratkaisuun ja saa kunnian uuden blokin luomisesta. Tästä työstään louhija saa palkinnoksi uusia bitcoineja.

Kuka tahansa voi aloittaa louhimaan Bitcoineja tai muita kryptovaluuttoja. Louhintatyö vaatii kuitenkin valtavasti laskentatehoa, mikä tarkoittaa kovaa sähkönkulutusta. Tästä johtuen se on kannattavaa vain ko. toimintaan optimoidulla kokoonpanolla.

bitmain-antminers
Bitcoinin ASIC-louhijoita.

Yllä olevassa kuvassa on Bitmain-yhtiön valmistama ASIC-louhija, joka on nimenomaan Bitcoinin louhimiseen optimoitu tietokone. Muita kryptovaluuttoja voidaan louhia kannattavasti myös näytönohjaimilla (GPU), mutta Bitcoinin kohdalla se ei ole enää kannattavaa.

Louhintatyöllä on siis kaksi olennaista tehtävää: vahvistaa lohkoketjun transaktiot sekä luoda uusia bitcoineja. Jos louhijat lopettaisivat työnsä, Bitcoinin verkko lopettaisi toimintansa välittömästi. Tällä hetkellä Bitcoinin suurin ongelma on sen lohkon pieni koko (1MB, mutta SegWitin myötä käytännössä 2MB). Se rajoittaa verkossa käsiteltyjen transaktioiden määrän alle kymmeneen per sekunti.

Kolmannen sukupolven ratkaisuissa päästään kymmeniin tuhansiin transaktioihin per sekunti. Bitcoinin lohkoketjun lohkoja on haluttu suurentaa jo vuosien ajan. Tämä keskustelu kärjistyi vuonna 2017 siihen, että osa kehittäjistä forkkasi Bitcoinista kokonaan uuden kryptovaluutan, Bitcoin Cashin.

Bitcoinin Proof of Work -konsepti on monien mielestä vanhanaikainen. Sen kilpaileva vaihtoehto on Proof of Stake (PoS), jossa ei tarvita lainkaan Bitcoinin kaltaista louhintaa. Esimerkiksi Ethereum on siirtymässä PoS-pohjaiseen algoritmiin tulevaisuudessa. Bitcoinin raskas järjestelmä on kuitenkin monien mielestä turvallisempi ulkoisilta hyökkäyksiltä ja vaikeampi manipuloida sisäisesti.

Lue tämä laajempi artikkeli louhinnasta tai katso alla oleva video jos aihe kiinnostaa enemmän. 

Julkinen ja yksityinen avain mahdollistavat Bitcoin-transaktiot

Nyt kun Bitcoinin taustalla olevan teknologia on ymmärretty, niin miten tavallinen käyttäjä sitten sopii tähän kuvaan?

Bitcoinit on liitetty lohkoketjun kirjanpidossa julkisiin osoitteisiin. Lohkoketjun kirjanpito on siis käytännössä muotoa: X kappaletta Bitcoinia lähetetty osoitteesta A osoitteeseen B. Voit katsoa kaikki minkä tahansa lohkon transaktiot esim. blockchain.info -sivustolta.

Voit klikata edellä mainitulta sivulta mitä tahansa Bitcoin-osoitetta, josta näet sen transaktiohistorian. Bitcoin-osoitteen saldo on siis käytännössä lohkoketjun kirjanpidosta löytyvien transaktioiden summa.

bitcoin-transactions
Kuvassa tansaktioita Bitcoinin lohkoketjusta.

Kuten huomaat, osoitteet ovat numeroista ja kirjaimista koostuvia merkkijonoja. Jokainen osoite alkaa numerolla 1 tai numerolla 3 ja ne ovat case sensitive, eli isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkitystä. Kopioi aina kryptovaluuttojen osoitteet leikepöydän kautta (tai käytä QR-koodeja) virheiden välttämiseksi.

Tässä kohtaa päästään Bitcoinin toimintalogiikan ytimeen. Vaikka kirjanpito on julkinen, et pysty liittämään osoitetta yksittäiseen henkilöön.

Julkinen Bitcoin-osoite on matemaattisesti johdettu julkisesta avaimesta, englanniksi private key. Sen parina on aina private key eli privaattiavain. Julkisen osoitteen varoja voidaan hallita vain privaattiavaimen avulla, jota on mahdotonta johtaa julkisesta avaimesta.

Kyseessä on siis mielenkiintoinen yhdistelmä julkista sekä yksityistä kirjanpitoa. Jokainen voi tarkastella Bitcoinin lohkoketjun transaktioita, mutta ei kuitenkaan tiedä, kuka transaktioiden takana oikeasti on. Näemme vain Bitcoinien siirtyvät osoitteesta X osoitteeseen Y.

Bitcoin-osoitteiden toiminnan voi ymmärtää sähköpostin kautta. Voit antaa osoitteesi kaikille tuttavillesi ja kertoa julkisesti koko maailmalle. Kukaan ei voi tehdä sillä mitään muuta, kuin lähettää siihen sähköpostia. Samalla tavalla voit antaa julkisen Bitcoin-osoitteesi kenelle tahansa, sillä siihen voidaan vain lähettää Bitcoineja.

Privaattiavain on kuin sähköpostisi salasana, jonka avulla vain sinä voit lähettää ko. tililtä sähköposteja muille henkilöille. Bitcoin-lompakon voi ymmärtää olevan hieman sama asia kuin sähköpostiohjelmisto – Outlook, Hotmail, Gmail ja niin edelleen. Lompakko on siis käytännössä käyttöliittymä Bitcoinin lohkoketjuun.

Bitcoin-osoitteessa on on kuitenkin yksi olennainen ero sähköpostiosoitteeseen. Kuten edellä tuli jo mainittua, Bitcoin-osoite on numeroiden ja kirjaimien muodostama satunnainen merkkijono, joka on tarkoituksella tunnistamaton. Sähköpostiosoite on taas (usein) tarkoituksella tunnistettava, kuten erkki.esimerkki@hotmail.com . Bitcoin-osoitteita voidaan luoda sähköpostiosoitteiden tapaan rajattomasti. Käytännössä ei ole mahdollista luoda vahingossa kahta täsmälleen samaa osoitetta.

Miksi Bitcoinilla on arvoa?

Kaiken tämän jälkeen monille herää kysymys: miksi Bitcoinilla on arvoa? Miksi yhden bitcoinin kurssi on noussut parhaimmillaan 20.000 dollariin per kolikko. 

Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä ja helppoa vastausta. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla ei ole vielä työkaluja tällaisen instrumentin arvon mittaamiseen. Jos mietit esimerkiksi osakkeita, kultaa, taidetta, keräilyesineitä, öljyä tai kulutustavaroita – kaikille on olemassa tietyt hintamekanismit ja arviointityökalut.

Bitcoinin kohdalla ongelma on myös siinä, että kyseessä ei ole vain valuutta tai kullan kaltainen hyödyke. Bitcoin on yhtä aikaa sekä maksujärjestelmä että kyseisen protokollan sisällä toimiva arvon välittäjä. Se on jotain sijoittajalle A ja jotain aivan muuta sijoittalle B. Käydään seuraavaksi läpi muutamia yleisiä tapauksia.

Bitcoinin alkuvuosina sillä ei ollut mitään arvoa. Bitcoineja jaettiin pois ilmaiseksi ja niitä myös hukattiin miljoonia kappaleita. Vähitellen Bitcoinista tuli pienen piirin harrastuksen sijaan ilmiö. Sen verkko kasvoi, louhinta ammattimaistui ja ennen kaikkea käyttö yleistyi. Tässä kohtaa mukaan tulee network value eli Bitcoinin verkolla oleva arvo.

Ajattele esimerkiksi palvelua kuten WhatsApp, joka syntyi Bitcoinin kanssa samoihin aikoihin vuonna 2009. Se on edelleen täysin ilmainen ohjelmisto, joka toimii vain protokollana viestien välitykselle. Silti, Facebook maksoi palvelusta jo vuonna 2014 noin 11,6 miljardia euroa. Eikä WhatsApp ole edes mikään uniikki tai uusi idea, sillä vastaavia pikaviestimiä on ollut lukemattomia muitakin ja uusia tulee koko ajan lisää.

bitcoin value whatsapp
WhatsApp ja monet muut ilmaiset palvelut ovat arvokkaita, jos niillä on paljon käyttäjiä.

WhatsApp-palvelu on niin arvokas, koska sillä on valtavasti käyttäjiä. Karkeasti voidaan sanoa, että mikä tahansa palvelu tai teknologia on arvokas, joka on miljoonien ihmisten käyttämä. Tästä löytyy lukemattomia esimerkkejä ympäri maailmaa.

Tähän liittyen, Bitcoinilla on myös erittäin tärkeä etu, jota kutsutaan englanniksi nimellä first mover advantage. Koska Bitcoin oli ensimmäinen kryptovaluutta, se sai alussa taakseen markkinoiden parhaat resurssit. Lähes kaikki aloittavat ostonsa Bitcoinista, suurin osa uutisista liittyy vain Bitcoiniin ja se dominoi kaikin tavoin markkinaa edelleen yli 10 vuoden jälkeen. Tätä etumatkaa on muiden lähes mahdoton kuroa umpeen.

Toinen tärkeä syy Bitcoinin arvoon on se, että Satoshi Nakamoto onnistui luomaan digitaalisen niukkuuden. Bitcoinin rahapolitiikka on täysin uniikki fiat-valuuttoihin nähden, minkä lisäksi sen tärkein ominaisuus on hajautettu hallinto ja ns. kiveen hakatut säännöt. Ensimmäistä kertaa maailmassa on aidosti niukka digitaalinen hyödyke, jonka sääntöjä ei voi kukaan muutta.

Juuri tähän perustuu myös vuonna 2019 markkinoille tullut Stock-To-Flow -malli, joka on ensimmäinen toimiva mallinnus Bitcoinin kurssikehityksestä. Alla mallin kehittäjän tviitti tilanteesta, jolloin Bitcoinin kurssi oli romahtanut koronavirusepidemian vuoksi maaliskuussa 2020.

Sen kehittäjä huomasi Bitcoinin niukkuuden sekä rahapolitiikan (eli lohkopalkkioiden puolittumisen neljän vuoden välein) johtavan väistämättä rajuun arvonnousuun nelivuotisissa sykleissä. Nykyisin yhä useampi sijoittaja hankkii Bitcoinia, koska uskoo tämän mallin pitävän paikkansa myös tulevaisuudessa. Se tarkoittaisi yli 100.000 dollarin arvoisia Bitcoineja.

Alla oleva video käy läpi toukokuussa 2020 tapahtuvaa Bitcoin halvingia sekä edellä mainittua Stock-To-Flow -mallia.

Edellä mainittujen esimerkkien lisäksi moni näkee Bitcoinin digitaalisena kultana. Se on ennen kaikkea täysin uudenlainen assetti, joka on mahdollista saada ulos pankkijärjestelmästä omaan haltuun. Joillekin Bitcoin on pääasiassa vallankumous nykyistä pankkijärjestelmää kohtaan. Osa puolestaan rakastaa kurssiheilahteluita ja haluaa sijoittaa kryptovaluuttoihin vain spekulointimielessä.

Bitcoin näyttäytyy jokaiselle sijoittajalle hieman eri tavoin. Tärkeintä on ymmärtää se, että Bitcoinin arvon ajurit (value drivers) eivät käyttännössä muutu mihinkään, oli kurssi huomenna +50% tai -50% tähän päivään verrattuna.

Bitcoinit säilytetään digitaalisessa lompakossa

Olipa kyseessä Bitcoin tai mikä tahansa kryptovaluutta, niin varasi ovat aina lohkoketjun kirjanpidossa. Bitcoint eivät sijaitse fyysisesti tietokoneesi kovalevyllä. Vaikka käyttäisit hardware-lompakkoa, niin bitcoinisi eivät ole myöskään kyseisellä USB-tikulla. Kryptovaluuttasi on loppujen lopuksi sen tahon hallussa, jolla on Bitcoin-osoitteesi privaattiavain.

Käytännössä jokaisen online-palvelun (kuten pörssien) tapauksessa käyttäjä kirjautuu Bitcoin-tililleen sähköpostilla ja salasanalla. Tämä tarkoittaa sitä, että privaattiavaimesi on online-operaattorin hallussa. Käytännössä sähköpostiosoitteesi ja salasanasi on sitten liitetty ko. privaattiavaimeen palveluntarjoajan palvelimella.

Desktop-lompakossa privaattiavaimesi on tallennettu omalle tietokoneellesi. Hardware-lompakossa se on tallennettu USB-tikulle. Tämän lisäksi tarjolla on myös lukemattomia eri mobiililompakoita.

Ledger Nano X - The secure hardware wallet

Kuvassa näkyvä Ledger Nano X on yksi maailman suosituimmista hardware-lompakoista. Sen avulla privaattiavaimesi on koko ajan offlinessa, joten Bitcoinisi ovat täysin turvassa hakkeroinnilta.  Lue lisää eri lompakkovaihtoehdoista tästä artikkelista.

Yksinkertaistettuna: voit aina säilyttää Bitcoinit palvelussa, josta myös ostit ne. Saat lisäturvaa siirtämällä ne talteen omalle koneelle, mobiiliin tai hardware-lompakkoon.

Bitcoinien ostaminen käy helposti

Kuinka Bitcoinien ostaminen sitten tapahtuu? Suomalaiset voivat ostaa Bitcoineja helposti kotimaisen Coinmotionin ja Northcrypton sivuilta – klikkaa näitä linkkejä, niin pääset yksityiskohtaisiin oppaisiin ko. palveluista. Bitcoinin ostaja luo tilin, jonka jälkeen hänen on tunnistauduttava pankkisiirtoja koskevien säädösten vuoksi. Tunnistautumisen jälkeen voit tallettaa palveluun rahaa pankkisiirrolla.

Kun rahat ovat saapuneet käyttämäsi palvelun tilille, voit ostaa bitcoineja nappia painamalla. Ostotapahtuma ei ole sen vaikeampi kuin laskun maksaminen verkkopankissa. Voit halutessasi jättää bitcoinit talteen kauppapaikkaan tai sitten siirtää ne omaan haltuusi edellisessä kappaleessa mainittuihin lompakoihin.

Bitcoin toimii tällä hetkellä pörsseissä ns. reservivaluuttana – samaan tapaan kuin Yhdysvaltain dollari toimii pankkimaailmassa. Monet harvinaiset ja pienet kryptovaluutat ostetaan bitcoineilla pörsseistä, joissa ei käytetä välttämättä lainkaan euroja tai dollareita. Nykyisin tarjonnat ovat laajentuneet niin paljon, että 20-30 suurinta kryptovaluuttaa alkaa olla jo ostettavissa euroilla luotettavasta kauppapaikasta.

Jos Bitcoinin ostaminen kiinnostaa, tutustu näihin artikkeleihin:

Tutustu uusiin tapoihin sijoittaa kryptovaluuttoihin – tämä informaatio löytyy myös alla olevalta videolta.

Bitcoinin sekä muiden kryptovaluuttojen virallinen kurssi ilmoitetaan aina dollareissa. Kurssi muodostetaan käytännössä eri pörssien hinnoista, joissa voi olla suuriakin eroja. Pörssiä painotetaan hinnan muodostamisessa sen volyymin mukaisesti.

Bitcoinin reaaliaikainen kurssi:

 

Löydät kaikkien kryptovaluuttojen kurssit tältä sivulta.

Mikä on Bitcoin – yhteenveto

Bitcoin on maailman tunnetuin virtuaalivaluutta, jonka white paper näki päivänvalon lokakuussa 2008. Se on ensimmäinen lohkoketjuteknologian ja kryptografian yhdistävä virtuaalinen valuutta, joka on saanut vuosien saatossa tuhansia kilpaileva versiota. Bitcoin perustuu avoimeen lähdekoodiin, joten kuka tahansa voi luoda sen pohjalta oman kryptovaluuttansa.

Bitcoin on ns. ensimmäisen sukupolven kryptovaluutta. Sen jälkeen on tullut teknisesti kehittyneempiä kryptovaluuttoja, jotka tarjoavat ohjelmoitavia älysopimuksia sekä aivan eri tasolla toimivaa skaalautuvuutta. Vaikka Bitcoin onkin teknisesti muita valuuttoja heikompi, sen ”kivijalat” eli aidosti hajautettu hallinto ja  valtava louhintateho tekevät siitä täysin uniikin kryptovaluutan markkinoilla.

Bitcoinin säännöt ovat kiveen hakattuja sen syntymän yhteydessä. Maailmaan luodaan vain 21 miljoonaa bitcoinia, eikä koskaan yhtään enempää. Viimeinen bitcoin louhintaan noin vuonna 2140. uusia bitcoineja syntyy 10 minuutin välein eli aina uuden lohkon louhinnassa. Verkon kapasiteettia saatetaan kasvattaa tulevaisuudessa, jos yhteisö sitä haluaa. Lisäksi mukaan voidaan tuoda esim. privaattiominaisuuksia.

Lohkoketjuteknologia on kaikessa yksinkertaisuudessaan vain hajautettu kirjanpitojärjestelmä. Käytännössä kyseessä on tuhansien palvelimien maailmanlaajuinen verkko, joka pitää jatkuvasti huolta lohkoketjun transaktioiden oikeellisuudesta.

Bitcoinin lohkoketju tarvitsee toimiakseen louhijoita, jotka ovat käytännössä verkon ylläpitäjiä. Louhinnassa verkkoon lähetetyt transaktiot kerätään yhteen ja tallennetaan lohkoketjun lohkoiksi. Tämä on valtavasti tietokoneen laskentatehoa vaativa prosessi, jonka lopputuloksena syntyy myös uusia Bitcoineja. Uudemmat kryptovaluutat eivät tarvitse enää toimiakseen tällaista louhintaa.

Jos haluat omistaa bitcoineja, tarvitset sitä varten Bitcoin-osoitteen. Se on matemaattisesti johdettu merkkijono julkisesta avaimestasi. Kaikille verkon toimijoille näkyvä Bitcoin-osoitteesi on on kuin sähköpostiosoite, jonka salasanana toimii privaattiavain. Bitcoinin lohkoketjun transaktiot ovat julkisia, joten kuka tahansa voi tutkia minkä tahansa Bitcoin-osoitteen saldoa sekä transaktioita. Julkisesta osoitteesta on kuitenkin mahdoton johtaa privaattiavainta, eli sitä ei voida yhdistää osoitetta hallitsevaan henkilöön.

Bitcoinit eivät sijaitse fyysisesti tietokoneellasi tai hardware-lompakossa. Ne ovat lohkoketjussa, jossa tilisi saldo on käytännössä kaikkien sisään ja ulos menevien transaktioiden summa. Bitcoineja hallitsee se taho, jolla on käsissään tietyn tilin privaattiavain. Älä koskaan näytä tilisi privaattiavainta toiselle osapuolelle!

Jos haluat oppia Bitcoinista lisää, aloita suomenkielisistä teoksista, joista löydät arvostelut Bitcoinkeskuksesta. Suosittelemme Bitcoin-standardi sekä Matemaattisesti turvattu itsemääräämisjärjestelmä -kirjoja jokaiselle aiheesta kiinnostuneelle. 

bitcoin standardi

Kuva: Pexels, Tracy Le Blanc from Pexels

Alla on muutamia yleisimpiä kysymyksiä Bitcoiniin liittyen.

Milloin Bitcoin syntyi?

Bitcoinin white paper julkaistiin lokakuussa 2008, mutta lohkoketju käynnistyi 3.1.2009. Tätä (lohkoketjun käynnistymispäivää) pidetään yleisesti ottaen Bitcoinin syntymäpäivänä.

Kuka on Satoshi Nakamoto?

Satoshi Nakamoto on nimimerkki, joka julkaisi Bitcoinin white paperin. Hän toimi myös Bitcoinin alkuvaiheessa sen kehittäjänä. Nakamoton henkilöllisyys tai sukupuoli ei ole tiedossa.

Mikä on lohkoketjuteknologia?

Lohkoketju (engl. blockchain) on käytännössä tuhansille eri tietokoneille hajautettu tietokanta. Bitcoin (ja muutkin kryptovaluutat) hyödyntävät lohkoketjuteknologiaa.

Miten voin ostaa Bitcoinia?

Bitcoinia hankitaan kryptovaluuttavälittäjältä tai -pörssistä. Suomessa tällaisia palveluita tarjoavat Coinmotion sekä Northcrypto.

Mikä on Bitcoin Cash?

Bitcoin Cash on Bitcoinista elokuussa 2017 haarautunut kryptovaluutta. Se siis pohjautuu pitkälti Bitcoinin koodiin, mutta kyse on kokonaan eri kryptovaluutasta.

Missä Bitcoineja säilytetään?

Bitcoineja säilytetään kryptovaluuttalompakossa tai –pörssissä, josta ne on ostettu.

Voinko ostaa Bitcoinia Nordnetista?

Voit hankkia Nordnetista XBT-instrumenttia, joka seuraa Bitcoinin kurssia. Sijoituksesi arvo nousee tai laskee Bitcoinin kurssin mukaisesti, mutta et omista yhtään Bitcoinia.

 

Coinmotion


Disclaimer: Bitcoinkeskus ei anna sijoitusvinkkejä eikä suosittele ostamaan mitään tiettyä kryptovaluuttaa. Kryptovaluutat sisältävät suuren riskin sijoituksen menettämisestä. Vuoden 2018 aikana suurin osa tunnetuista kryptovaluutoista on pudonnut yli 90% kurssihuipustaan. Lue lisää info-sivulta.

2 Comments

  1. Korjatkaas tuonne kun tuolla lukee ”Proof of Work (PoS). Heti sen jälkeen puhutaan eth siirtymisedtä possiin ni sekottuu et onko btc nyt tuossa uudemmassa possissa vai ei:D

    • Kiitos Upe huomautuksesta! Nyt tuo mainitsemasi kohta on korjattu.

1 Trackback / Pingback

  1. Hyväntekeminen | Things I thought today

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*