Kryptovaluutat
06
maalis
mikä on bitcoin

Sivusto sisältää affiliate-linkkejä. Bitcoinkeskus voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos vierailet yhteistyökumppaneiden sivuilla linkkiemme kautta. Saat lisätietoja mainoksista info-sivulta.

Mikä on Bitcoin (BTC)?

Bitcoin (BTC) on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva digitaalinen valuutta. Bitcoinin historia alkaa virallisesti lokakuun 31. päivästä vuonna 2008. Bitcoinin tärkeimpiä tapahtumia ovat olleet vuodesta 2017 alkaen SegWit-päivitys, salamaverkko, Michael Saylor, El Salvador, 2022 karhumarkkina, Ordinals ja spot ETF -rahastot.

Bitcoin on globaalisti hajautettu verkko, jonka ylläpitoon osallistuu kymmeniä tuhansia tietokoneita. Bitcoinin tietokantana toimii lohkoketju (blockchain). Bitcoin-verkon louhijat vastaavat lohkoketjun ylläpidosta rakentaen uusia lohkoja keskimäärin kymmenen minuutin välein. Bitcoin hyödyntää lohkoketjun transaktioissa julkisen avaimen salausta eli epäsymmetristä salausta.

Bitcoinit säilytetään Bitcoin-lompakossa, joka voi olla tietokoneohjelma, mobiiliappi tai USB-tikkua muistuttava kylmälompakko. Suomalaisten on helppo ostaa bitcoineja kotimaisista kauppapaikoista. Bitcoinin tulevaisuus näyttää paremmalta kuin koskaan!

Mikä on Bitcoin (BTC)?

Bitcoin (BTC) on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva digitaalinen valuutta. Bitcoin on myös historian ensimmäinen kryptovaluutta eli kryptografiaa hyödyntävä maksuprotokolla. Bitcoinin hajautettuna tietovarastona toimii lohkoketju.

Bitcoinin tärkeimpiä ominaisuuksia on sen kuuluminen perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolelle. Bitcoin-verkko on kaikille avoin, eikä Bitcoin-transaktioiden suorittamista voi estää mikään yksittäinen taho. Bitcoinin kehitystyö tapahtuu globaalisti hajautetun yhteisön toimesta. Bitcoin lähdekoodi on myös kaikille avointa (open source).

Bitcoiniin on sijoittanut globaalisti jo satoja miljoonia henkilöitä.

Perustiedot Bitcoinista:

OminaisuusInfo
Perustaja Satoshi Nakamoto
Lohkoketju käynnistyi 3.1.2009
Kategoria Maksuprotokolla ja "digitaalinen kulta"
Ticker pörsseissä BTC
Kierrossa nyt 19,6 milj. BTC
Kierrossa max 21,0 milj. BTC
Alin kurssi (pvm) $0,04865 (14.7.2010)
Ylin kurssi (pvm) $71627.95 (11.3.2024)

Voit seurata Bitcoinin kurssia tältä sivulta: Bitcoinin kurssi.

Tämä artikkeli on aloittelijan Bitcoin opas. Artikkelissa käydään läpi Bitcoinin historia, teknologia, säilytys ja ostaminen. Otamme lopuksi myös katsauksen Bitcoinin tulevaisuuteen ja kohuttuun Ordinals-protokollaan.

Bitcoinin historian alkuvuodet

Bitcoinin historia alkaa virallisesti lokakuun 31. päivästä vuonna 2008. Mysteerihenkilö Satoshi Nakamoto julkaisi tuolloin Bitcoin white paperin kryptografiaa käsittelevällä postituslistalla. Satoshi Nakamoto on nimimerkki, eikä hänen oikea henkilöllisyytensä ole tiedossa. On myös mahdollista, että nimimerkin takana on ollut (etenkin alkuvuosina) useampia henkilöitä.

Satoshi alkoi kehittää Bitcoinia jo vuonna 2007. Hän piti projektin visusti omana tietonaan white paperin julkaisupäivään saakka. Satoshi käynnisti Bitcoinin lohkoketjun 3. tammikuuta vuonna 2009. Kyseistä päivää pidetään yleisesti Bitcoinin syntymäpäivänä. Silloin luotiin Bitcoinin lohkoketjun alkulohko (genesis block) ja ensimmäinen Bitcoin-osoite.

Vuosi 2009 oli vielä hiljaista aikaa Bitcoinin historiassa. Bitcoinista oli kiinnostunut lähinnä kourallinen ihmisiä. Yksi heistä oli Hal Finney, jolle Satoshi Nakamoto lähetti myös Bitcoinin ensimmäisen transaktion (kahden henkilön välillä). Transaktio oli kooltaan kymmenen bitcoinia.

Alla on Hal Finneyn twiitti, jonka hän kirjoitti reilu viikko Bitcoinin lohkoketjun käynnistymisen jälkeen. Kyseessä on Bitcoinin historian tunnetuin twiitti.

Yksi ensimmäisistä Bitcoin-kehittäjistä oli suomalainen Martti Malmi. Hän osallistui Bitcoinin koodin päivittämisen lisäksi keskustelupalstan ylläpitoon. Malmi oli myös rakentamassa ensimmäisiä Bitcoin-kauppapaikkoja.

Malmista olisi voinut tulla Suomen ensimmäinen Bitcoin-miljardööri, mutta valitettavasti mies luopui kolikoistaan jo aikaisessa vaiheessa. Jos haluat tietää tarkemmin Malmin tarinasta ja Bitcoinilla rikastuneista suomalaisista, lue lisää tästä: Bitcoin miljonäärit Suomessa.

Bitcoin alkoi saada laajempaa julkisuutta vuoden 2010 aikana. Tuolloin kiihtyi myös keskustelu Satoshi Nakamoton roolista. Kun yhteisö kasvoi kymmeniin tuhansiin henkilöihin, yhä useampi kyseenalaisti Nakamoton asemaa ”yksinvaltiaan” roolissa mm. ohjelmistopäivitysten osalta.

Satoshi Nakamoto poistui julkisuudesta keväällä 2011. Nakamoto ei ole ostallistunut sen jälkeen Bitcoinin kehitystyöhön, eikä hän ole myöskään siirtänyt lähes miljoonan bitcoinin omaisuuttaan.  Voit lukea lisää Bitcoinin alkuvuosista ja Satoshin roolista tästä artikkelista: Satoshi Nakamoto ja Bitcoin.

Bitcoinin alkuvuosien voidaan sanoa ulottuvan vuoteen 2016 saakka. Vuoden 2017 nousumarkkinan aikana Bitcoin nousi räjähdysmäisesti suurten massojen tietoisuuteen. Bitcoinista uutisoitiin myös Suomen mediassa vuoden 2017 kurssihuipun aikoihin lähes päivittäin.

Bitcoinin historia vuodesta 2017 alkaen

Bitcoinin tärkeimpiä tapahtumia ovat olleet vuodesta 2017 alkaen SegWit-päivitys, salamaverkko, Michael Saylor, El Salvador, 2022 karhumarkkina, Ordinals ja spot ETF -rahastot. Käydään seuraavaksi nämä läpi yksi kerrallaan.

SegWit-päivitys (2017)

Elokuussa 2017 suoritettu SegWit-päivitys on todella merkittävä etappi Bitcoinin historiassa. SegWitin myötä Bitcoinin yhteisö ja kehitystyö jakautui kahtia peruuttamattomalla tavalla.

Taustalla oli vuosia jatkunut kiista Bitcoinin skaalauksesta. Toinen puoli yhteisö halusi kasvattaa Bitcoinin lohkon kokoa, kun taas toinen puoli halusi ratkaista skaalausongelman Layer 2:n eli salamaverkon avulla.

SegWit-päivitys oli tärkeä päivitys Salamaverkon toimivuuden kannalta, mutta lohkokoon kasvattamista vaatinut ryhmä ei halunnut sitä tehdä. Tämä johti hard forkiin eli Bitcoinin haarautumiseen elokuun alussa vuonna 2017. Samalla syntyi Bitcoin Cash -kryptovaluutta.

Salamaverkko (2018)

Bitcoinin skaalausratkaisuksi tarkoitettu salamaverkko otti ensimmäisiä askeliaan vuonna 2018. Kyseessä oli vielä kokonsa ja toiminnallisuutensa osalta raakile. Salamaverkko alkoi kuitenkin laajentua nopeasti tulevina vuosina. Alla olevassa kuvasta näet Lightning-solmujen jakaantumisen globaalisti vuonna 2024.

lightning nodes

Nykyisin salamaverkko on jo integroituna suurimpiin kryptovaluuttapörsseihin. Teknologian tunnetuin puolestapuhuja on Strike-yhtiön perustaja Jack Mallers. Mallers oli tärkeä osa myös El Salvadorin Bitcoin-adoptiossa

Michael Saylor (2020)

Michael Saylorista tuli elokuussa 2020 ensimmäinen pörssiyhtiön toimitusjohtaja, joka kerto ostaneensa bitcoinia yhtiönsä taseeseen. Eikä kyse ollut mistään nappikaupasta, sillä Saylorin perustama Microstrategy osti bitcoinia 250 miljoonalla dollarilla.

Saylor nousi välittömästi Bitcoin-skenen tunnetuimmaksi kasvoksi. Mies on ollut Bitcoinin yksi suurimmista puolestapuhujista ja osallistunut tuhansiin konferensseihin, podcasteihin ja TV-haastatteluihin vuoden 2020 jälkeen.

Microstrategy on jatkanut Bitcoin-ostojaan joka vuosi ja tehnyt strategiallaan jo miljardien dollareiden voitot. Saylorilla on ollut iso vaikutus myös muiden instituutioiden kiinnostukseen Bitcoinia kohtaan.

El Salvador (2021)

El Salvadorista tuli vuonna 2021 ensimmäinen valtio, joka teki Bitcoinista virallisen maksuvälineen. Historiallisen ilmoituksen teki edellä mainittu Jack Mallers Bitcoin 2021 -konferenssissa, Miamissa. El Salvador otti Bitcoinin viralliseksi maksuvälineeksi dollarin rinnalle syyskuussa 2021.

Maa on sittemmin panostanut myös Bitcoin-louhintaan tulivuorista saatavalla lämpöenergialla. Bukele on myös ostanut Bitcoinia El Salvadorin taseeseen.

Bitcoin-strategia nosti maan sekä sen presidentin, Nayib Bukelen, maailmankartalle.  Juuri kukaan ei tiennyt El Salvadorista mitään ennen vuoden 2021 uutispommia.

Karhumarkkina (2022)

Vuonna 2022 koettiin osakemarkkinoilla ensimmäinen laajamittainen laskumarkkina sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Koska Bitcoin syntyi 2008 finanssikriisin jälkeen, se ei ollut kokenut aiemmin osakemarkkinan syöksyä. Tähän asti oli vain arvailtu mitä Bitcoinin kurssille tapahtuisi, jos osakemarkkinat laskisivat pitkään.

Vuonna 2022 selvisi, että Bitcoinin kurssi laski käsi kädessä teknologiaosakkeiden kanssa. Samalla muutkin kryptovaluutat romahtivat 90 prosenttia (tai yli).

Laskumarkkinan yhteydessä nähtiin myös täysin poikkeuksellinen Bitcoin-ekosysteemin infran romahdus, kun lukuisat pörssit ja lainapalvelut ajautuivat konkurssiin. FTX-pörssin romahdus marraskuussa 2022 oli näistä tunnetuin.

Ordinals (2023)

Bitcoin-maksimalistit saivat vuonna 2023 todellista shokkihoitoa, kun NFT:t vyöryivät Bitcoinin lohkoketjuun. Tämä johtui Ordinals-protokollasta. Se mahdollisti Bitcoinin lohkon metadatan hyödyntämisen täysin uudella tavalla.

Ordinals tuli mahdolliseksi vuonna 2021 tehdyn Taproot-päivityksen myötä. Bitcoin-ekosysteemiin syntyi täysin vastaava NFT-markkina kuin esimerkiksi Ethereum-alustalle. Alla on esimerkkikuvia Bitcoin-NFT:stä.

inscriptions

Tämän lisäksi luotiin BRC-20 -standardi, mikä mahdollisti tokenien luomisen Bitcoin-verkkoon hieman samalla tavalla kuin Ethereum-alustalle.

Suurin osa Bitcoin-sijoittajista on ottanut nämä päivitykset ilolla vastaan, mutta osa Bitcoin-maksimalisteista on vaatinut jopa ”korjauspäivityksen” tekemistä ja näkee NFT:t vain spämminä. Niiden haittapuolena ovat rajusti nousseet transaktiokustannukset.

Spot ETF (2024)

Bitcoinin historian yksi tärkeimmistä päivistä nähtiin tammikuussa 2024, kun spot Bitcoin ETF -rahastot hyväksyttiin Yhdysvalloissa yli 10 vuoden taistelun jälkeen. Kyseessä oli valtava voitto Bitcoin-yhteisölle ja askel kohti laajempaa Bitcoin-adoptiota.

Spot Bitcoin ETF tarkoittaa ETF-rahastoja, joka holdaa aitoja bitcoineja. Sillä on siis suora vaikutus Bitcoinin kysyntään ja spot-kurssiin. Spot ETF rahastoja hyväksyttiin 11 kappaletta, joista tunnetuin ja suurin on Blackrockin iShares Bitcoin Trust tickerillä IBIT.

ETF-rahastot ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat monien instituutioiden Bitcoin-ostot, joilla ei ole regulaation vuoksi mahdollista holdata aitoja bitcoineja. Ne myös madaltavat piensijoittajien kynnystä ostaa bitcoinia.

Miten Bitcoin toimii?

Bitcoin on globaalisti hajautettu verkko, jonka ylläpitoon osallistuu kymmeniä tuhansia tietokoneita. Jokainen näistä tietokoneista ajaa Bitcoin-clientohjelmistoa. Verkon ylläpitäjistä käytetään nimitystä solmu tai noodi. Englanninkielinen termi on node.

Bitcoin-verkko on kaikille avoin, ja Bitcoin-ohjelmisto on vapaasti ladattavissa. Kuka tahansa voi käynnistää oman Bitcoin-solmunsa ja liittyä osaksi verkkoa. Bitcoinin verkossa on kahdenlaisia solmuja:

  1. Full node
  2. Lightweight node

Full node on palvelin, joka tallentaa koko lohkoketjun eli tietokannan Bitcoinin transaktioista. Bitcoinin lohkoketjun koko on jo satoja gigatavuja. Lightweight node on kevyempi versio, joka lataa vain lohkojen ns. header-informaation.

Solmujen (node) tehtävänä on valvoa verkkoon lähetettyjä transaktioita. Ne pitävät huolta siitä, että transaktion suorittajalla on riittävästi bitcoineja sekä oikeus siirron suorittamiseksi. Jos transaktio todetaan validiksi, se toimitetaan louhijoiden käsittelyyn. Louhijat ovat erikoisvalmisteisia tietokoneita, jotka lisäävät transaktiot uusiin lohkoketjun lohkoihin.

Alla olevassa kuvassa näkyy Bitcoinin node-palvelinten jakautuminen ympäri maailmaa.

bitcoin-nodes

Eniten nodeja on seuraavissa maissa (tilanne 2024):

  1. Tuntematon: 65 %
  2. Saksa: 8,6 %
  3. USA: 8,5 %
  4. Ranska: 2,2 %
  5. Hollanti: 1,8 %
  6. Suomi: 1,6 %

Voit tarkastella reaaliaikaista dataa nodeista sivustolta bitnodes.io/nodes/live-map/.

Bitcoin-verkon solmut toimittavat uudet transaktiot virtuaaliseen lajittelukeskukseen. Tästä käytetään englanniksi nimeä mempool (memory pool). Se on kymmenien tai jopa satojen tuhansien käsittelemättömien transaktioiden pooli, josta louhijat poimivat ne uusiin lohkoihin tietyssä järjestyksessä.

Yhteen lohkoon mahtuu vain rajallinen määrä tietoa, joten lohkon koko toimii Bitcoin-verkon transaktiokapasiteetin pullonkaulana.

Lohkoketju on Bitcoinin tietokanta

Bitcoinin tietokantana toimii lohkoketju (blockchain). Se on hajautettu tietokanta, jossa jokainen lohko on oma tietovarastonsa. Voit ajatella lohkoketjun olevan kuin toisiinsa linkitettyjä tiedostoja.

Jokainen Bitcoin-verkon full node tallentaa identtistä kopiota lohkoketjusta. Nodet hyväksyvät yhdessä jokaisen uuden lohkon, ennen kun se lisätään edellisten jatkoksi. Ne muodostavat siis konsensuksen tallennettavasta informaatiosta. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisella verkon solmulla on identtinen kopio lohkoketjusta.

Lohkoketju mahdollistaa hajautetun tietovaraston käyttämisen. Jos Bitcoin hyödyntäisi keskitettyä tietovarastoa, se olisi altis hakkeroinneille tai muiden instituutioiden väliintulolle. Bitcoinin lohkoketju on sen sijaan kopioituna kymmenille tuhansille tietokoneille ympäri maailmaa. Mikään taho ei voi poistaa jokaista verkon solmua pois pelistä, joten Bitcoinin lohkoketjua ei voi tuhota.

On myös tärkeää ymmärtää, että Bitcoinia ei voi erottaa lohkoketjusta omaksi valuutakseen. Sitä ei voi myöskään printata seteleiksi kuten euroja tai dollareita. Bitcoin on yhtä aikaa sekä digitaalinen maksujärjestelmä että digitaalinen valuutta.

Louhijat ylläpitävät Bitcoinin lohkoketjua

Bitcoin-verkon louhijat vastaavat lohkoketjun ylläpidosta rakentaen uusia lohkoja keskimäärin kymmenen minuutin välein. Louhintaa tarvitaan johtuen Bitcoinin käyttämästä konsensusalgoritmista, joka on nimeltään Proof of Work. Louhijoiden täytyy todistaa tehneensä riittävä määrä laskentatyötä saadakseen oikeuden lohkon luomiseen.

Louhijat yrittävät ratkaista työssään matemaattista yhtälöä. Tämä yhtälö ei ole matemaattisesti vaikea, mutta se vaatii paljon laskentatehoa. Voit ajatella prosessin olevan kuin oikean lottorivin arvaaminen.

Kun riittävän monta louhijaa tekee miljoonia arvauksia joka sekunti, lopulta yksi osuu oikeaan ratkaisuun. Tämä louhija saa luvan uuden lohkon luomiseen. Työstään louhija saa palkinnoksi bitcoineja.

Kuka tahansa voi aloittaa louhimaan Bitcoinia. Louhintatyö vaatii kuitenkin valtavasti laskentatehoa, mikä tarkoittaa kovaa sähkönkulutusta. Tästä johtuen se on kannattavaa vain ko. toimintaan optimoidulla laitteistolla. Tällaisia laitteita kutsutaan nimellä ASIC.

Alla on kuvia kiinalaisen Bitmainin valmistamista ASIC-louhijoista.

asic

Louhintatyöllä on kaksi olennaista tehtävää:

  1. Tallentaa uudet transaktiot lohkoketjuun
  2. Luoda uusia bitcoineja

Jos louhijat lopettaisivat työnsä, Bitcoinin verkko lopettaisi toimintansa välittömästi.

Bitcoinin Proof of Work -konsepti on monien mielestä vanhanaikainen. Sen kilpaileva vaihtoehto on Proof of Stake (PoS), jossa ei tarvita lainkaan Bitcoinin kaltaista louhintaa. Bitcoinin raskas järjestelmä tarjoaa kuitenkin ultimaattista turvaa ulkoisilta hyökkäyksiltä, ja sitä on mahdoton manipuloida.

Vuonna 2021 louhinnassa tapahtui iso muutos globaalisti. Louhintaa aiemmin dominoinut Kiina bännäsi Bitcoin-louhinnan, mikä pakotti louhintafarmit siirtymään toisiin maihin. Tämä on auttanut siirtymistä vihreämpiin energianlähteisiin, sillä Kiinassa louhintaa suoritettiin paljon mm. kivihiilellä tuotetulla sähköllä. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö louhinnassa on noussut yhtä tärkeämmäksi etenkin institutionaalisille sijoittajille.

Lue lisää Bitcoinin louhinnasta sekä oman louhintafarmin aloittamisesta: opas Bitcoin-louhintaan.

Julkisen avaimen salaus

Bitcoin hyödyntää lohkoketjun transaktioissa julkisen avaimen salausta eli epäsymmetristä salausta. Tämä teknologia on erittäin tärkeä Bitcoinin toiminnan kannalta.

Bitcoinit on liitetty lohkoketjun kirjanpidossa julkisiin osoitteisiin. Lohkoketjun kirjanpito on käytännössä muotoa:

X kappaletta bitcoineja on lähetetty osoitteesta A osoitteeseen B ajanhetkellä Y, ja transaktio on saanut tietyn ID:n lohkossa Z.

Voit katsoa kaikki minkä tahansa lohkon transaktiot esimerkiksi blockchain.comin Bitcoin Explorerilla.

Voit klikata edellä mainitulta sivulta mitä tahansa Bitcoin-osoitetta, josta näet sen transaktiohistorian. Bitcoin-osoitteen saldo on siis käytännössä lohkoketjun kirjanpidosta löytyvien transaktioiden summa. Alla on esimerkkikuva.

bitcoin transakiot

Kuten näet, osoitteet ovat numeroista ja kirjaimista koostuvia merkkijonoja. Jokainen osoite alkaa numerolla 1, numerolla 3 tai kirjaimilla bc1. Ne ovat case sensitive, eli isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkitystä. Vaikka kirjanpito on julkinen, kukaane ei voi suoraan liittää osoitetta tiettyyn henkilöön.

Julkinen Bitcoin-osoite on matemaattisesti johdettu julkisesta avaimesta (public key). Sen parina on aina privaattiavain (private key), josta käytetään myös nimeä yksityinen avain. Julkisen osoitteen varoja voidaan hallita vain privaattiavaimen avulla, jota on mahdotonta johtaa julkisesta avaimesta.

Kyseessä on siis mielenkiintoinen yhdistelmä julkista sekä yksityistä kirjanpitoa. Jokainen voi tarkastella Bitcoinin lohkoketjun transaktioita tietämättä kuka niiden takana on. Näemme vain bitcoinien siirtyvät osoitteesta X osoitteeseen Y.

Julkisen avaimen salaus on vähemmälle huomiolle jäänyt teknologia Bitcoiniin liittyen. Koko Bitcoinin toiminnallisuus lepää kuitenkin tämän vuosikymmeniä vanhan teknologian varassa.

Bitcoinit säilytetään digitaalisessa lompakossa

Bitcoinit säilytetään Bitcoin-lompakossa, joka voi olla tietokoneohjelma, mobiiliappi tai USB-tikkua muistuttava kylmälompakko. Suosituimmat lompakot tukevat Bitcoinin lisäksi myös muita kryptovaluuttoja.

Aloittelijan on hyvä ymmärtää, että Bitcoin-lompakko ei toimi samoin kuin perinteinen lompakko. Bitcoin-lompakko ei nimittäin sisällä bitcoineja. Kaikki bitcoinit ovat aina merkintöjä lohkoketjussa eli Bitcoinin tilikirjassa. Lohkoketju sisältää ajankohtaisen informaation siitä, kuinka monta bitcoinia on säilytettynä tietyssä osoitteessa.

Bitcoin-lompakko toimii käyttöliittymänä lohkoketjuun. Kun haluat lähettää bitcoineja, lompakko-ohjelmisto lähettää tiedon Bitcoin-verkolle (nodet), että sinulla on käyttöoikeus ko. osoitteen varoihin. Tämä tapahtuu julkisen ja yksityien avaimen avulla.

Bitcoin-lompakko osaa myös yhdistää usean eri osoitteen varat yhdeksi saldoksi. Kuvassa näkyvä Ledger Nano X on markkinoiden suosituin kylmälompakko. Se on USB-tikkua muistuttava laite, joka yhdistetään tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen transaktioiden vahvistamisen ajaksi.

ledger nano

Aloitteleva sijoittaja säilyttää bitcoinit usein siinä palvelussa, josta ne on hankkinut. Bitcoinien siirto tai lompakon hallinta voi tuntua monelle vaaralliselta. Omassa säilytyksessä on toki riskinsä, ja Bitcoin-transaktioissa ei ole palautustoimintoja tai turvaverkkoja. Jos menetät bittirahasi syystä tai toisesta, ne ovat kadonneet ikuisiksi ajoiksi.

Mobiililompakot ovat nousseet viime vuosina suureen suosioon. Ne ovat helppokäyttöisiä ja ilmaisia vaihtoehtoja. Tietokoneelle löytyy myös useita ilmaisia Bitcoin-lompakoita.  Lue lisää erilaisista Bitcoin-lompakoista tästä artikkelista: Aloittelijan opas Bitcoin-lompakoista.

Bitcoinien ostaminen käy helposti

Suomalaisten on helppo ostaa bitcoineja kotimaisista kauppapaikoista. Sekä Coinmotion että Northcrypto ovat suosittuja palveluita Bitcoinin ostamiseen. Molemmat ovat turvallisia ja helppokäyttöisiä palveluita. Suomalaiset kauppapaikat ovat myös Finanssivalvonnan reguloimia.

Alla on kuva Coinmotionin etusivulta.

coinmotion etusivu

Bitcoinien ostaminen on yhtä helppoa kuin verkkopankin käyttö. Tilin avaminen on noin vartin mittainen prosessi. Henkilöllisyys varmistetaan suomalaisissa kauppapaikoissa helposti pankkitunnuksilla. Euroja voi siirtää nykyisin reaaliajassa debit-kortilla, eikä SEPA-siirtoonkaan kulu yleensä kuin pari tuntia.

Eurojen vaihtaminen bitcoineiksi tapahtuu parilla hiiren klikkauksella. Tämän jälkeen voit miettiä sinulle sopivaa säilytysvaihtoehtoa. Lopuksi jäljellä on vaikein rasti eli bitcoinien holdaaminen!

Voit ostaa ensimmäiset bitcoinisi jo tänään Coinmotionista tai Northcryptosta. Bitcoinkeskus suosittelee molempia palveluita. Löydät esittelyt niistä klikkaamalla päävalikosta Kauppapaikat. Jos haluat saada yksityiskohtaiset ohjeet Bitcoinin ostamiseen, tutustu tähän artikkeliin: Näin ostat bitcoineja.

Bitcoiniin sijoittaminen ei ole sen vaikeampaa kuin verkkopankin käyttö. Suurimmat haasteet liittyvät ehdottomasti oston jälkeisiin tapahtumiin. Syy tähän on Bitcoinin raju volatiliteetti. Bitcoinin kurssi on romahdellut historiallisissa sykleissä 70-80 prosenttia. Tällainen vuoristorata saa heikkohermoisimmat luopumaan bittirahoistaan.

Noin kolmen-neljän vuoden välein toistuva kurssiralli houkuttelee mukaan uusia Bitcoin-sijoittajia. Näistä vain pieni osa on lopulta mukana enää seuraavan buumin alkaessa. Moni aloittelija ahnehtii raketin kyytiin liian suurilla panoksilla eikä kestä rajua karhumarkkinaa.

Bitcoinin tulevaisuus

Bitcoinin tulevaisuus näyttää paremmalta kuin koskaan. Bitcoin on noussut vuoden 2017 buumin jälkeen globaaliksi ilmiöksi ja täysin uudeksi sijoitusluokaksi. Bitcoin kiinnostaa tulevaisuudessa yhä enemmän niin perinteisiä osakesijoittajia, instituutioita kuin myös valtiotason toimijoita.

Bitcoin on noussut hyvin nopeasti pienen piirin kokeilusta satojen miljoonien kokoiseksi yhteisöksi. Bitcoiniin liittyvät palvelut työllistävät myös satoja tuhansia ihmisiä globaalisti. Kyseessä on niin merkittävä toimiala, että jokaisen valtion on otettava se vakavasti.

Vuodesta 2020 alkanut vuosikymmen on regulaation värittämä. Koko kryptovaluuttasektori saa vihdoin selkeät raamit sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa. Tämä on positiivinen asia koko alalle, ja mahdollistaa myös yhä laajemman institutionaalisen osallistumisen. Spot Bitcoin ETF:n hyväksyminen vuonna 2024 Yhdysvalloissa oli myös merkittävä askel.

Saamme todennäköisesti lukea uutisia myös uusista valtioista, jotka hyväksyvät Bitcoinin viralliseksi maksuvälineeksi.

Bitcoinin asema näyttää vakaalta myös kryptovaluuttojen markkinassa. Vaikka Bitcoinin markkinaosuus on pudonnut merkittävästi viiden vuoden aikana, sille ei ole noussut selkeää kilpailijaa. Bitcoinin on täysin uniikki teknologia, eikä vastaavaa pystytä enää luomaan uudelleen tulevaisuudessa.

Jos haluat, syystä tai toisesta, myydä bitcoin-omistuksesi tulevaisuudessa, tutustu tähän artikkeliin: Bitcoin myynti. Saat yksityiskohtaiset ohjeet miten bitcoinit vaihdetaan helposti euroiksi.

Bitcoin halving

Bitcoin halving on seuraava merkittävä tapahtuma Bitcoinin teknologiaan liittyen. Halving on noin neljän vuoden välein tapahtuva säätötoimenpide, joka puolittaa Bitcoin-louhijoiden lohkopalkkiot. Toisin sanoen, uusien bitcoinien määrä eli Bitcoinin inflaatio putoaa 50 prosentilla.

Seuraava halving tapahtuu todennäköisesti huhtikuussa 2024. Kyseessä on Bitcoinin neljäs halving.

Bitcoinin halvingit ovat aina todella suuria tapahtumia. Niistä puhutaan kuukausia, jopa vuosia, etukäteen. Mediassa käydään kuumaa keskustelua halvingin vaikutuksista etenkin nyt, kun Bitcoinin kurssi on osoittanut olevansa yhä kiinteämmin yhteydessä osakemarkkinaan.

Bitcoinkeskuksesta löytyy erillinen Bitcoin halving 2024 -artikkeli, jossa aihetta on käsitelty todella kattavasti. Saat siitä kaikki tarvittavat tiedot Bitcoinin ”puoliintumisesta” ja sen vaikutuksista.

Bitcoinin käyttö (Bitcoin valuuttana)

Bitcoinin käyttö valuuttana ei ole kasvanut merkittävästi viime vuosina. Tähän on kaksi tärkeää syytä:

  1. Verotus
  2. Bitcoinin luonne sijoituskohteena

Verotus on suurin hidaste Bitcoinin käytölle valuuttana lähes kaikissa maissa – myös Suomessa. Jos maksat bitcoinilla tuotteita tai palveluita tapahtuu luovutus. Tämä on myyntiä vastaava toimenpide eli verotettava tapahtuma.

Kenties yhtä suuri syy on Bitcoinin luonne sijoituskohteena. Bitcoin nähdään pääasiassa digitaalisena kultana eli arvon ja ostovoiman säilyttäjänä. Toki, sen arvo on myös historiallisesti noussut huomattavasti enemmän kuin analogisen kullan.

Jos omistat bitcoineja sekä euroja, niin miksi luopuisit bitcoineista ja jättäisit tilillesi arvoaan menettäviä euroja? Bitcoinin käyttö valuutan roolissa ei ole millään tavoin järkevää.

Bitcoinilla eläminen vaatisi lainsäädännön muutoksen kuten El Salvadorissa. Jos voit saada palkan bitcoineissa ja maksaa kaikki elämiseen liittyvät kulut sekä verot bitcoineissa, voisit siirtyä täysin pois euroista. Tämä ei ole kuitenkaan realismia vielä pitkään aikaan. Valitettavasti.

FAQ

Alla on muutamia yleisimpiä kysymyksiä Bitcoinista.

Milloin Bitcoin tuli?

Bitcoin tuli markkinoille 3.1.2009. Tuo on se päivä, jolloin Bitcoinin lohkoketju käynnistyi.

Kuka on Satoshi Nakamoto?

Satoshi Nakamoto on nimimerkki, joka julkaisi Bitcoinin white paperin. Hän toimi myös alkuvaiheessa Bitcoinin pääkehittäjänä. Satoshi siirtyi syrjään keväällä 2011 ja katosi. Nakamoton henkilöllisyys tai sukupuoli ei ole vieläkään tiedossa. Lue lisää aiheesta tästä artikkelista.

Miten Bitcoinia ostetaan?

Bitcoinia ostetaan online-palveluista. Rekisteröit uuden tilin ja suoritat KYC-prosessin, jonka jälkeen voit tallettaa euroja tilisiirolla tai pankkikortilla. Sitten vaihdat eurot bitcoineiksi parilla klikkauksella.

Mikä on Bitcoin Cash?

Bitcoin Cash on Bitcoinista elokuussa 2017 haarautunut kryptovaluutta. Projektin tavoitteena oli luoda versio Bitcoinista, jossa transaktiot olisivat huomattavasti nopeampia ja halvempia. Bitcoin Cashin merkitys on kadonnut Bitcoinin salamaverkon myötä.

Miten Bitcoineja säilytetään?

Bitcoineja säilytetään Bitcoin-lompakossa. Bitcoin-lompakko voi olla tietokone-ohjelmisto, mobiiliappi tai USB-tikkua muistuttava kylmälompakko. Voit säilyttää bitcoineja myös siinä palvelussa, josta ostit ne.

Miksi Bitcoin on niin arvokas?

Bitcoinin arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan vapailla markkinoilla. Sillä on arvoa, koska sadat miljoonat ihmiset näkevät Bitcoinin säilyttävän arvonsa muita sijoituskohteita paremmin. Sen uniikit tekniset ominaisuudet ovat myös tärkeä pointti.

Onko Bitcoin rahaa?

Kyllä on. Bitcoin on yhtä aikaa digitaalinen raha sekä maksuprotokolla. Bitcoineilla voi maksaa netissä aivan samalla tavalla kuin muillakin valuutoilla, jos vastapuoli hyväksyy bitcoinit maksutavaksi.

Miten Bitcoinilla maksetaan?

Bitcoinilla maksetaan lähettämällä haluttu määrä bitcoineja omasta lompakosta vastaanottajan Bitcoin-osoitteeseen. Prosessi on vastaava kuin normaalia tilisiirtoa tehtäessä.


Oletko jo tilannut Bitcoinkeskuksen uutiskirjeen? Jos et, niin klikkaa tästä ja liity postituslistalle! Tarjolla on joka viikko teknistä analyysia sekä katsauksia tärkeimpiin tapahtumiin!

Antti Hyppänen

Antti Hyppänen on Bitcoinkeskuksen perustaja ja päätoimittaja. Antti on tuottanut sivustolle artikkeleita vuodesta 2017 lähtien. Hän seuraa kryptomarkkinoita vuoden jokaisena päivänä ja vastaa myös Bitcoinkeskuksen sometilien ylläpidosta. Antti ei ole maksimalisti minkään kryptovaluutan osalta vaan tarkastelee kryptoja objektiivisesti. Antin sijoitusprofiili on "buy & hold", eli hän ei treidaa tai vivuta. Kryptoportfolio sisältää suurimmaksi osaksi Bitcoinia ja Ethereumia. Antti seuraa myös aktiivisesti makrotalouden tapahtumia. Kiinnostuksen kohteita ovat kryptovaluuttojen lisäksi kulta, hopea sekä Yhdysvaltojen osakemarkkinat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit
23
maalis
EUROe on suomalainen vakaavaluutta (stablecoin)

EUROe on suomalainen vakaavaluutta (stablecoin)

Vakaavaluutta (stablecoin) on kryptovaluutta, jonka kurssi on sidottu fiat-valuuttaan. EUROe on Suomessa kehitetty vakaavaluutta, jonka […]

Lue lisää
23
tammi
Mikä on Solana (SOL)?

Mikä on Solana (SOL)?

Solana (SOL) on yksi markkinoiden suurimmista älysopimusalustoista. Solana henkilöityy hyvin vahvasti Anatoly Yakovenkoon. Vuosi 2022 […]

Lue lisää
12
touko
Mikä on älysopimus?

Mikä on älysopimus?

Älysopimus on ohjelma, joka on tallennettu hajautetusti lohkoketjuun. Älysopimukset ohjelmoidaan älysopimusalustan tukemalla ohjelmointikielellä. Älysopimuksilla ei […]

Lue lisää

4 kommenttia

  1. Tällänen aloittelijan kysymys olis et mitä tapahtuu Bitcoinille kun kaikki on louhittu? Onko jollakin intressejä tehdä tätä kirjanpitotyötä sitten vielä? Vieläkö silloin voi bitcoinia siirtää ja saako joku palkkioita transaktioista?

    1. Moi Mickey! Kiitos kommentistasi. Tuo on varsin yleinen aloittelijan kysymys, joten et ole pohdintojesi kanssa yksin.

      Ensinnäkin, viimeinen bitcoin louhintaan joskus vuoden 2140 tienoilla. Ellei geeniteknologia pidennä elinikäämme reippaasti, olemme kaikki jo mullan alla ennen kun tuo tapahtuu. Vaikka koko lohkoketju pysähtyisi siihen paikkaan, niin se ei olisi meidän kannaltamme ongelma.

      Koska aikaa on tuohon tapahtumaan niin paljon, Bitcoin ehtii muuttua matkan aikana moneen kertaan. Yksi mielenkiintoinen teoria on esim. se, että Satoshi Nakamoton bitcoinit (noin miljoona kpl) otettaisiin käyttöön ja jaettaisiin lohkopalkkioina jossain vaiheessa. Tämä voisi pidentää lohkopalkkioiden jakamista satoja vuosia. Kenties bitcoinia myös louhintaan tuossa vaiheessa teknologioilla eri planeetoilla, jotka ovat käytännössä ilmaisia.

      Kolmas pointti on se, että siirroissa on aina mukana myös transaktiomaksut. Esimerkiksi Ethereumin kohdalla, louhijat ovat tienanneet 2020-2021 vilkkaimpina aikoina transaktiomaksuista enemmän kuin lohkopalkkioista.

      Todennäköisesti 99,9% transaktioista on tuossa vaiheessa salamaverkossa tai vastaavilla tasoilla, ja varsinaista Bitcoin-lohkoketjua käytetään vain tietyn tyyppisiin (ehkä suuren arvon) siirtoihin.

      On myös teoriassa mahdollista, että Bitcoin siirtyy vaikkapa vuonna 2080 johonkin uuteen teknologiaan eikä nykyistä louhintaa tarvita. Mistäpä me tiedämme, mitä tulevat sukupolvet päättävät.

      Ei enää mene montaa halvingia, kun lohkopalkkiot ovat jo alle yhden bitcoinin (6,25 -> 3,13 -> 1,56 -> 0,78). Tämä tapahtuu reilun kymmenen vuoden päästä, noin vuonna 2032. Mielenkiintoista nähdä, miltä louhinta- ja transaktiopalkkiot näyttävät tuossa vaiheessa euroissa ja dollareissa. Noin teoriassa, bitcoinin kurssin pitäisi nousta vastaavasti ja olla vuonna 2032 jo pitkälti yli miljoona dollaria.

  2. En ymmärtänyt höykäsen pöläystäkään tuosta tekstistä. Olen kuitenkin kiinnostunut tuosta ”pelistä”, joten toivon saavani selkeät ohjeet miten liityn bitcoin ostoon?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *