Aloittelijan Bitcoin-opas

BITCOIN on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta. Bitcoinin on luonut mysteerihenkilö nimeltään Satoshi Nakamoto. Bitcoin on globaalisti hajautettu verkko, jonka ylläpitoon osallistuu kymmeniä tuhansia tietokoneita.

Bitcoinin tietokantana toimii lohkoketju eli blockchain. Bitcoin-verkon louhijat vastaavat lohkoketjun ylläpidosta rakentaen uusia lohkoja keskimäärin kymmenen minuutin välein. Bitcoin hyödyntää lohkoketjun transaktioissa julkisen avaimen salausta eli epäsymmetristä salausta.

Bitcoinit säilytetään Bitcoin-lompakossa, joka voi olla tietokoneohjelma, mobiiliappi tai USB-tikkua muistuttava kylmälompakko. Suomalaisten on helppo ostaa bitcoineja kotimaisista kauppapaikoista.

Bitcoinin tulevaisuus näyttää paremmalta kuin koskaan. Vuonna 2023 julkaistu Ordinals-protokolla on tuonut myös NFT-taiteen Bitcoinin lohkoketjuun.

Mikä on Bitcoin?

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva digitaalinen valuutta. Bitcoin on myös historian ensimmäinen kryptovaluutta eli kryptografiaa hyödyntävä maksuprotokolla. Bitcoinista käytetään lyhennettä BTC.

Bitcoin ei ole historian ensimmäinen digitaalinen valuutta. Digitaalisten valuuttojen kehitystyö ulottuu aina 1980-luvulle asti. 1990-luvun lopulla markkinoille nousi internet-vallankumouksen myötä useita erilaisia digirahoja. Ne kuitenkin epäonnistuivat yksi toisensa jälkeen.

Satoshi Nakamoto loi Bitcoinin vuonna 2008 ja hyödynsi aiemman kehitystyön tuloksia. Monet Bitcoinin käyttämät teknologiat ovat jo vuosikymmeniä vanhoja. Satoshi onnistui yhdistämään erilaiset teknologiat ensimmäistä kertaa kokonaisuudeksi, josta muodostui aidosti hajautettu digitaalinen maksuprotokolla.

Bitcoinin tärkein ominaisuus on sen kuuluminen perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolelle. Bitcoin-verkko on kaikille avoin, eikä Bitcoin-transaktioiden suorittamista voi estää kukaan. Bitcoinin kehitystyö tapahtuu globaalin, hajautetun, yhteisön toimesta. Bitcoin lähdekoodi on myös kaikille avointa (open source).

Bitcoin nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuoden 2017 buumin aikana. Silloin Bitcoinista uutisoitiin päivittäin ensimmäistä kertaa myös Suomen valtamediassa. Globaalisti Bitcoiniin on sijoittanut yli 100 miljoonaa ihmistä.

Bitcoin perustiedot:

Tämä artikkeli on aloittelijan Bitcoin opas. Artikkelissa käydään läpi Bitcoinin historia, teknologia, säilytys ja ostaminen. Otamme lopuksi myös katsauksen Bitcoinin tulevaisuuteen. Bitcoinkeskuksen Youtube-kanavalta löytyy myös paljon Bitcoin-aiheisia videoita.

Satoshi Nakamoto loi Bitcoinin

Bitcoinin on luonut mysteerihenkilö nimeltään Satoshi Nakamoto. Satoshi Nakamoto on pseudonyymi eli alias (nimimerkki). Nakamoton oikea henkilöllisyys ei ole tiedossa. On myös mahdollista, että nimimerkin takana on toiminut useita henkilöitä.

Bitcoinin historia käynnistyi lokakuun 31. päivänä vuonna 2008. Satoshi Nakamoto julkaisi tuolloin Bitcoin white paperin kryptografiaa käsittelevällä postituslistalla. Bitcoin ei herättänyt heti suurempaa kiinnostusta, vaikka muutamat kryptografian ammattilaiset ottivatkin Nakamotoon yhteyttä.

Bitcoinin lohkoketju käynnistyi 3. tammikuuta vuonna 2009. Kyseistä päivää pidetään yleisesti Bitcoinin syntymäpäivänä. Silloin luotiin genesis block eli ns. alkulohko ja ensimmäinen Bitcoin-osoite.

Vuosi 2009 oli hyvin hiljaista aikaa. Bitcoinista oli kiinnostunut lähinnä kourallinen ihmisiä. Yksi heistä oli Hal Finney, jolle Satoshi Nakamoto lähetti myös Bitcoinin historian ensimmäisen transaktion. Kyseessä oli kymmenen (10) bitcoinia. Alla on Hal Finneyn twiitti, jonka hän kirjoitti reilu viikko Bitcoinin lohkoketjun käynnistymisen jälkeen. Se on Bitcoinin historian tunnetuin twiitti.

Running bitcoin

— halfin (@halfin) January 11, 2009

Yksi ensimmäisistä Bitcoin-kehittäjistä oli suomalainen Martti Malmi. Hän osallistui Bitcoinin koodin päivittämisen lisäksi keskustelupalstan ylläpitoon. Malmi oli myös rakentamassa ensimmäisiä Bitcoin-kauppapaikkoja.

Bitcoin alkoi saada laajempaa julkisuutta vuoden 2010 aikana. Tuolloin kiihtyi myös keskustelu Satoshi Nakamoton roolista. Kun yhteisö kasvoi kymmeniin tuhansiin henkilöihin, yhä useampi kyseenalaisti Nakamoton asemaa ”yksinvaltiaan” roolissa esim. ohjelmistopäivitysten osalta.

Satoshi Nakamoto poistui julkisuudesta keväällä 2011. Nakamoto ei ole ostallistunut sen jälkeen Bitcoinin kehitystyöhön, eikä hän ole myöskään siirtänyt lähes miljoonan bitcoinin omaisuuttaan. Voit lukea lisää Bitcoinin alkuvuosista ja Satoshin roolista tästä artikkelista: Satoshi Nakamoto ja Bitcoin.

Bitcoin on hajautettu maksuprotokolla

Bitcoin on globaalisti hajautettu verkko, jonka ylläpitoon osallistuu kymmeniä tuhansia tietokoneita. Jokainen näistä palvelimista pyörittää Bitcoin-client ohjelmistoa. Näistä ylläpitäjistä käytetään nimitystä solmu tai noodi. Englanniksi termi on node.

Bitcoin-verkko on kaikille avoin ja Bitcoin-ohjelmisto vapaasti ladattavissa. Kuka tahansa voi käynnistää oman palvelimensa ja liittyä osaksi Bitcoin-verkkoa. Bitcoinin verkossa on kahdenlaisia solmuja: full node ja lightweight node.

Full node on palvelin, joka tallentaa koko lohkoketjun eli Bitcoinin tietokannan historian. Bitcoinin lohkoketjun koko on 446 gigatavua (1.1.2023). Lightweight node on kevyempi versio, joka lataa vain lohkojen ns. header-informaation. Se hyödyntää full noden tallentamaa informaatioita SPV (Simple Payment Verification) -metodin avulla.

Node-palvelinten tehtävänä on valvoa verkkoon lähetettyjä transaktioita. Ne pitävät huolta siitä, että transaktion suorittajalla on riittävästi varoja sekä oikeus siirron suorittamiseksi. Jos transaktio todetaan asianmukaiseksi, se toimitetaan eteenpäin louhijoiden käsittelyyn. Louhijat ovat erikoisvalmisteisia tietokoneita, jotka lisäävät transaktiot uudeksi lohkoketjun lohkoksi.

Alla olevassa kuvassa näkyy Bitcoinin node-palvelinten jakautuminen ympäri maailmaa.

Eniten nodeja on seuraavissa maissa: USA, Saksa, Ranska, Hollanti, Kiina, Englanti ja Singpore. Voit tarkastella reaaliaikaista dataa sivustolta bitnodes.earn.com.

Bitcoin-verkon solmut (nodet) toimittavat uudet transaktiot virtuaaliseen lajittelukeskukseen. Tästä käytetään englanniksi nimeä mempool (memory pool). Se on kymmenien tai jopa satojen tuhansien käsittelemättömien transaktioiden pooli, josta louhijat poimivat ne uusiin lohkoihin tietyssä järjestyksessä.

Yhteen lohkoon mahtuu vain rajallinen määrä tietoa, joten lohkon koko toimii Bitcoin-verkon transaktiokapasiteetin pullonkaulana.

Lohkoketju on Bitcoinin tietokanta

Bitcoinin tietokantana toimii lohkoketju eli blockchain. Lohkoketju koostuu nimensä mukaisesti ketjutetuista lohkoista. Se on hajautettu tietokanta, ja jokainen lohko on oma tietovarastonsa. Voit ajatella lohkoketjun olevan kuin toisiinsa linkitettyjä tiedostoja.

Jokainen Bitcoin-verkon full node tallentaa identtistä kopiota lohkoketjusta eli Bitcoinin tietokannasta. Nodet hyväksyvät yhdessä jokaisen uuden lohkon, ennen kun se lisätään edellisten jatkoksi. Ne muodostavat siis konsensuksen tallennettavasta informaatiosta. Tämä mahdollistaa sen, että jokaisella verkon solmulla on aina identtinen kopio lohkoketjusta.

Lohkoketju mahdollistaa hajautetun tietovaraston käyttämisen. Jos Bitcoin hyödyntäisi keskitettyä tietovarastoa, se olisi altis hakkeroinneille tai muiden instituutioiden väliintulolle. Bitcoinin lohkoketju on sen sijaan kopioituna kymmenille tuhansille tietokoneille ympäri maailmaa. Mikään taho ei voi poistaa jokaista verkon solmua pois pelistä, joten Bitcoinin lohkoketjua ei voi tuhota.

On myös tärkeää ymmärtää, että Bitcoinia ei voi erottaa lohkoketjusta omaksi valuutakseen. Sitä ei voi myöskään printata seteleiksi kuten euroja tai dollareita. Bitcoin on yhtä aikaa sekä digitaalinen maksuprotokolla että digivaluutta.

Lue myös laajempi opas aiheesta: mikä on lohkoketju?

Louhijat ylläpitävät Bitcoinin lohkoketjua

Bitcoin-verkon louhijat vastaavat lohkoketjun ylläpidosta rakentaen uusia lohkoja keskimäärin kymmenen minuutin välein. Louhintaa tarvitaan johtuen Bitcoinin käyttämästä konsensusalgoritmista, joka on nimeltään Proof of Work. Louhijoiden on tehtävä todistetusti riittävä määrä laskentatyötä ennen kuin uusien lohkoken luomista.

Louhijat yrittävät ratkaista työssään matemaattista yhtälöä. Tämä yhtälö ei ole matemaattisesti vaikea, mutta se vaatii paljon laskentatehoa. Louhijat yrittävät ikään kuin arvata oikeaa lottoriviä. Kun riittävän monta louhijaa tekee miljoonia arvauksia joka sekunti, lopulta yksi osuu oikeaan ratkaisuun ja saa luoda uuden lohkon. Tästä työstään louhija saa palkinnoksi bitcoineja.

Kuka tahansa voi aloittaa louhimaan Bitcoineja tai muita kryptovaluuttoja. Louhintatyö vaatii kuitenkin valtavasti laskentatehoa, mikä tarkoittaa kovaa sähkönkulutusta. Tästä johtuen se on kannattavaa vain ko. toimintaan optimoidulla laitteistolla. Tällaisia laitteita kutsutaan nimellä ASIC.

Alla on video maailman suurimman Bitcoin-louhintafarmin sisältä.

Louhintatyöllä on kaksi olennaista tehtävää: vahvistaa lohkoketjun transaktiot sekä luoda uusia bitcoineja. Jos louhijat lopettaisivat työnsä, Bitcoinin verkko lopettaisi toimintansa välittömästi. Tällä hetkellä Bitcoinin suurin rajoite on sen lohkon pieni koko. Se rajoittaa verkossa käsiteltyjen transaktioiden määrän alle kymmeneen per sekunti.

Bitcoinin Proof of Work -konsepti on monien mielestä vanhanaikainen. Sen kilpaileva vaihtoehto on Proof of Stake (PoS), jossa ei tarvita lainkaan Bitcoinin kaltaista louhintaa. Esimerkiksi Ethereum siirtyi PoS-konsensukseen syksyllä 2022. Bitcoinin raskas järjestelmä tarjoaa kuitenkin ultimaattista turvaa ulkoisilta hyökkäyksiltä, ja sitä on mahdoton manipuloida.

Vuonna 2021 louhinnassa tapahtui iso muutos globaalisti. Louhintaa aiemmin dominoinut Kiina bännäsi Bitcoin-louhinnan, mikä pakotti louhintafarmit siirtymään toisiin maihin. Tämä on auttanut siirtymistä vihreämpiin energianlähteisiin, sillä Kiinassa louhintaa suoritettiin paljon mm. kivihiilellä tuotetulla sähköllä. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö louhinnassa on noussut yhtä tärkeämmäksi etenkin institutionaalisille sijoittajille.

Lue lisää Bitcoinin louhinnasta sekä oman louhintafarmin aloittamisesta: opas Bitcoin-louhintaan.

Julkisen avaimen salaus

Bitcoin hyödyntää lohkoketjun transaktioissa julkisen avaimen salausta eli epäsymmetristä salausta. Tämä teknologia on erittäin tärkeä Bitcoinin toiminnan kannalta.

Bitcoinit on liitetty lohkoketjun kirjanpidossa julkisiin osoitteisiin. Lohkoketjun kirjanpito on käytännössä muotoa: X kappaletta Bitcoinia lähetetty osoitteesta A osoitteeseen B. Voit katsoa kaikki minkä tahansa lohkon transaktiot esim. blockchain.com -sivustolta.

Voit klikata edellä mainitulta sivulta mitä tahansa Bitcoin-osoitetta, josta näet sen transaktiohistorian. Bitcoin-osoitteen saldo on siis käytännössä lohkoketjun kirjanpidosta löytyvien transaktioiden summa.

Kuten huomaat, osoitteet ovat numeroista ja kirjaimista koostuvia merkkijonoja. Jokainen osoite alkaa numerolla 1, numerolla 3 tai kirjaimilla bc1. Ne ovat case sensitive, eli isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkitystä. Vaikka kirjanpito on julkinen, et pysty liittämään osoitetta yksittäiseen henkilöön.

Julkinen Bitcoin-osoite on matemaattisesti johdettu julkisesta avaimesta, englanniksi public key. Sen parina on aina private key eli privaattiavain tai yksityinen avain. Julkisen osoitteen varoja voidaan hallita vain yksityisen avaimen avulla, jota on mahdotonta johtaa julkisesta avaimesta.

Kyseessä on siis mielenkiintoinen yhdistelmä julkista sekä yksityistä kirjanpitoa. Jokainen voi tarkastella Bitcoinin lohkoketjun transaktioita tietämättä kuka henkilö transaktioiden takana on. Näemme vain Bitcoinien siirtyvät osoitteesta X osoitteeseen Y.

Julkisen avaimen salaus on vähemmälle huomiolle jäänyt teknologia Bitcoiniin liittyen. Koko Bitcoinin toiminnallisuus lepää kuitenkin tämän vuosikymmeniä vanhan teknologian varassa.

Bitcoinit säilytetään digitaalisessa lompakossa

Bitcoinit säilytetään Bitcoin-lompakossa, joka voi olla tietokoneohjelma, mobiiliappi tai USB-tikkua muistuttava kylmälompakko. Suosituimmat lompakot tukevat nykyisin Bitcoinin lisäksi myös tuhansia muitakin kryptovaluuttoja.

Aloittelijan on hyvä ymmärtää, että Bitcoin lompakko ei toimi samoin kuin perinteinen lompakko tai esim. nettipankki. Bitcoin-lompakko ei nimittäin sisällä bitcoineja. Kaikki bitcoinit ovat aina merkintöjä lohkoketjussa eli Bitcoinin tilikirjassa. Lohkoketju sisältää ajankohtaisen informaation siitä, kuinka monta bitcoinia on säilytettynä tietyssä osoitteessa.

Bitcoin-lompakko toimii käyttöliittymänä lohkoketjuun. Kun haluat lähettää bitcoineja lompakostasi, ohjelmisto kertoo Bitcoin-verkolle, että sinulla on käyttöoikeus ko. Bitcoin-osoitteen varoihin. Tämä tapahtuu julkisen ja yksityien avaimen salauksen avulla.

Bitcoin-lompakko osaa myös yhdistää usean eri osoitteen varat yhdeksi saldoksi. Kuvassa näkyvä Ledger Nano X on markkinoiden suosituin kylmälompakko. Se on USB-tikkua muistuttava laite, joka yhdistetään tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen transaktioiden vahvistamisen ajaksi.

Aloitteleva sijoittaja säilyttää bitcoinit usein siinä palvelussa, josta ne on hankkinut. Bitcoinien siirto tai lompakon hallinta voi tuntua monelle vaaralliselta. Omassa säilytyksessä on toki riskinsä, ja Bitcoin-transaktioissa ei ole palautustoimintoja tai turvaverkkoja. Jos menetät bittirahasi syystä tai toisesta, ne ovat kadonneet ikuisiksi ajoiksi.

Mobiililompakot ovat nousseet viime vuosina suureen suosioon. Ne ovat helppokäyttöisiä ja ilmaisia vaihtoehtoja. Tietokoneelle löytyy myös useita ilmaisia Bitcoin-lompakoita.  Lue lisää erilaisista Bitcoin-lompakoista tästä artikkelista: Aloittelijan opas Bitcoin-lompakoista.

Bitcoinien ostaminen käy helposti

Suomalaisten on helppo ostaa bitcoineja kotimaisista kauppapaikoista. Sekä Coinmotion että Northcrypto ovat suosittuja palveluita Bitcoinin ostamiseen. Molemmat ovat turvallisia ja helppokäyttöisiä palveluita. Suomalaiset kauppapaikat ovat myös Finanssivalvonnan reguloimia.

Alla on kuva Coinmotionin etusivulta.

Bitcoinien ostaminen tapahtuu käytännön tasolla seuraavasti:

1. Avaa tili Bitcoin-kauppapaikkaan
2. Vahvista henkilöllisyytesi
3. Talleta euroja esim. debit-kortilla tai tilisiirrolla
4. Vaihda eurot bitcoineiksi
5. Mieti oikea säilytysmuoto
6. Pidä bitcoineistasi tiukasti kiinni!

Tilin avaminen on noin vartin mittainen prosessi. Henkilöllisyys varmistetaan suomalaisissa kauppapaikoissa helposti pankkitunnuksilla. Euroja voi siirtää nykyisin reaaliajassa debit-kortilla, eikä SEPA-siirtoonkaan kulu yleensä kuin pari tuntia.

Eurojen vaihtaminen bitcoineiksi tapahtuu parilla hiiren klikkauksella. Tämän jälkeen voit miettiä sinulle sopivaa säilytysvaihtoehtoa. Lopuksi jäljellä on vaikein rasti eli bitcoinien holdaaminen!

Voit ostaa ensimmäiset bitcoinisi jo tänään Coinmotionista tai Northcryptosta. Bitcoinkeskus suosittelee molempia palveluita.

Bitcoiniin sijoittaminen ei ole sen vaikeampaa kuin verkkopankin käyttö. Suurimmat haasteet liittyvät ehdottomasti oston jälkeisiin tapahtumiin. Syy tähän on Bitcoinin raju volatiliteetti. Bitcoinin kurssi on romahdellut historiallisissa sykleissä 70-80 prosenttia. Tällainen vuoristorata saa heikkohermoisimmat luopumaan bittirahoistaan.

Noin kolmen-neljän vuoden välein toistuva kurssiralli houkuttelee mukaan uusia Bitcoin-sijoittajia. Näistä vain pieni osa on lopulta mukana enää seuraavan buumin alkaessa. Moni aloittelija ahnehtii raketin kyytiin liian suurilla panoksilla eikä kestä rajua karhumarkkinaa.

Bitcoinkeskuksesta löytyy kattava artikkeli Bitcoin-sijoittamisesta. Siinä annetaan lisää ohjeita aloittelevalle sijoittajalle.

Bitcoinin tulevaisuus

Bitcoinin tulevaisuus näyttää paremmalta kuin koskaan. Bitcoin on noussut vuoden 2017 buumin jälkeen globaaliksi ilmiöksi ja täysin uudeksi sijoitusluokaksi. Bitcoin kiinnostaa tulevaisuudessa yhä enemmän niin perinteisiä osakesijoittajia, instituutioita kuin myös valtiotason toimijoita.

Bitcoin on noussut hyvin nopeasti pienen piirin kokeilusta satojen miljoonien kokoiseksi yhteisöksi. Bitcoiniin liittyvät palvelut työllistävät myös satoja tuhansia ihmisiä globaalisti. Kyseessä on niin merkittävä toimiala, että jokaisen valtion on otettava se vakavasti.

Vuodesta 2020 alkanut vuosikymmen on regulaation värittämä. Koko kryptovaluuttasektori saa vihdoin selkeät raamit sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa. Tämä on positiivinen asia koko alalle, ja mahdollistaa myös yhä laajemman institutionaalisen osallistumisen.

Saamme todennäköisesti lukea uutisia myös uusista valtioista, jotka hyväksyvät Bitcoinin viralliseksi maksuvälineeksi.

Bitcoinin asema näyttää vakaalta myös kryptovaluuttojen markkinassa. Vaikka Bitcoinin markkinaosuus on pudonnut merkittävästi viiden vuoden aikana, sille ei ole noussut selkeää kilpailijaa. Bitcoinin on täysin uniikki teknologia, eikä vastaavaa pystytä enää luomaan uudelleen tulevaisuudessa.

Ordinals-protokolla ja Bitcoin NFT:t

Vuonna 2023 julkaistu Ordinals-protokolla on tuonut myös NFT-taiteen Bitcoinin lohkoketjuun. Ordinals on saanut aikaan jopa NFT-buumin! Tuhannet Bitcoin-fanit ovat tallettaneet kuvia ja videoita Bitcoinin lohkoketjuun.

Ordinals on tammikuussa 2023 julkistettu protokolla. Sen voi nähdä Bitcoinin päälle rakennettuna lisäosana. Ordinals on alun perin kehitetty trackaamaan yksittäisiä satosheja Bitcoin-lohkoketjussa ja tekemään niistä uniikkeja.

Ordinals-protokollan Inscriptions-ominaisuus mahdollistaa metadatan liittämisen yksittäiseen satoshiin. Metadata voi olla tekstiä, videota tai kuvaa eli käytännössä puhutaan NFT:stä. Bitcoin-lohkoketjuun tallennettuja NFT:tä voi selata Inscriptions Explorerin avulla osoitteessa ordinals.com/inscriptions.

Bitcoiniin lohkoketjuun on tallennettu tuhansia NFT-kuvia joka päivä Ordinalsin julkaisun jälkeen. Samalla ne ovat kasvattaneet Bitcoinin lohkojen kokoa ja tuoneet louhijoille lisää tuloja transaktiomaksuista.

Vaikka inscriptions-ominaisuus on saanut suuren suosion, moni kovan linjan Bitcoin-maksimalisti ei hyväksy ajatusta ”apinakuvista” Bitcoin-lohkoketjussa. Tämä on aiheuttanut kovaa keskustelua Bitcoin-kannattajien leirissä.

Aika näyttää, millaisen vaikutuksen Ordinals lopulta tekee. Häviääkö suurin huuma alkuinnostuksen jälkeen pois? Lue lisää protokollan taustoista ja teknologiasta Bitcoinkeskuksen Ordinals-artikkelista.

FAQ

Alla on muutamia yleisimpiä kysymyksiä Bitcoinista.

Milloin Bitcoin syntyi?

Bitcoin syntyi 3.1.2009. Tuo on päivä, jolloin Bitcoinin lohkoketju käynnistyi.

Kuka on Satoshi Nakamoto?

Satoshi Nakamoto on nimimerkki, joka julkaisi Bitcoinin white paperin. Hän toimi myös alkuvaiheessa Bitcoinin pääkehittäjänä. Satoshi siirtyi syrjään keväällä 2011 ja katosi. Nakamoton henkilöllisyys tai sukupuoli ei ole vieläkään tiedossa. Lue lisää aiheesta tästä artikkelista.

Mikä on lohkoketju?

Lohkoketju (engl. blockchain) on tuhansille eri tietokoneille hajautettu tietokanta eli tilikirja. Bitcoinin lohkoketjuun on tallennettu sen jokainen transaktio. Lohkoketjun murtaminen on mahdotonta johtuen Bitcoin-louhijoiden valtavasta laskentatehosta.

Miten Bitcoinia ostetaan?

Bitcoinia ostetaan online-palveluista. Rekisteröit uuden tilin ja suoritat KYC-prosessin, jonka jälkeen voit tallettaa euroja tilisiirolla tai pankkikortilla. Sitten vaihdat eurot bitcoineiksi parilla klikkauksella.

Mikä on Bitcoin Cash?

Bitcoin Cash on Bitcoinista elokuussa 2017 haarautunut kryptovaluutta. Projektin tavoitteena oli luoda versio Bitcoinista, jossa transaktiot olisivat huomattavasti nopeampia ja halvempia. Bitcoin Cashin merkitys on kadonnut Bitcoinin salamaverkon myötä.

Miten Bitcoineja säilytetään?

Bitcoineja säilytetään Bitcoin-lompakossa. Bitcoin-lompakko voi olla tietokone-ohjelmisto, mobiiliappi tai USB-tikkua muistuttava kylmälompakko. Voit säilyttää bitcoineja myös siinä palvelussa, josta ostit ne.

Miksi Bitcoin on niin arvokas?

Bitcoinin arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan vapailla markkinoilla. Sillä on arvoa, koska sadat miljoonat ihmiset näkevät Bitcoinin säilyttävän arvonsa muita sijoituskohteita paremmin. Sen uniikit tekniset ominaisuudet ovat myös tärkeä pointti.

Onko Bitcoin rahaa?

Kyllä on. Bitcoin on yhtä aikaa digitaalinen raha sekä maksuprotokolla. Bitcoineilla voi maksaa netissä aivan samalla tavalla kuin muillakin valuutoilla, jos vastapuoli hyväksyy bitcoinit maksutavaksi.

Miten Bitcoinilla maksetaan?

Bitcoinilla maksetaan lähettämällä haluttu määrä bitcoineja omasta lompakosta vastaanottajan Bitcoin-osoitteeseen. Prosessi on vastaava kuin normaalia tilisiirtoa tehtäessä.