Bitcoin louhinta – aloittelijan opas

Bitcoin-louhinta on erikoisvalmisteisten tietokoneiden suorittamaa laskentatyötä. Louhinta on jatkuva prosessi, jossa yksi louhija pääsee muodostamaan uuden lohkon Bitcoinin lohkoketjuun noin 10 minuutin välein.

Tämä artikkeli on aloittelijan opas Bitcoinin louhinnasta. Käymme läpi louhinnan tekniset periaatteet sekä louhijoita koskettavat taloudelliset kysymykset. Saat myös lopuksi käytännön ohjeita siitä, mitä asioita on huomioitava louhinnan aloittamiseksi.

Mitä on Bitcoin-louhinta?

Bitcoin-louhinta on Bitcoinin lohkoketjun ylläpitotyötä. Sitä suorittavat Bitcoin-verkon louhintalaitteet, jotka ovat louhintatyöhön erikoistuneita ASIC-tietokoneita.

Sana louhinta on suora käännös englanninkielisestä termistä mining. Koska Bitcoin on täysin digitaalinen valuutta, louhintaa ei tapahdu kirjaimellisesti, kuten esimerkiksi kullan louhinnassa. Termi kuvaa sitä laskentatyötä, jota vaaditaan lohkoketjun ylläpitoon ja uusien bitcoinien luomiseen.

Bitcoin vaatii toimiakseen louhintaa, koska se käyttää Proof of Work –konsensusalgoritmia. Proof of Work -konsensuksesta on käytössä suomennus työntodiste, eli se vaatii louhijoilta kirjaimellisesti riittävästi todistettua työtä.

Louhinta on käytännön tasolla jatkuvasti toistuvaa hash-laskentaa. Tämä voi olla abstrakti termi aloittelijalle, joten louhintaa kuvataan usein lottonumeroiden kautta.

Kuvittele, että miljoonat tietokoneet ympäri maailmaa kilpailevat toisiaan vastaan ja yrittävät arvata oikeaa lottoriviä. Mitä tehokkaampi louhintalaite on, sitä enemmän ”arvauksia” eli laskutoimituksia se pystyy suorittamaan joka sekunti. Mitä useampia arvauksia louhija ehtii tehdä, sitä todennäköisemmin se arvaa oikean lottorivin.

Tästä laskennasta syntyy työntodiste eli proof of work. Kun käytät riittävän määrän resursseja laskentatyöhön ja löydät vaatimukset täyttävän tuloksen, saat lisätä uuden lohkon lohkoketjuun.

Alla on kuva kiinalaisen Bitmainin valmistamasta Bitcoin ASIC-louhintalaitteesta, joiden laskentateho on lähes 500 TH/s eli 500 biljoonaa laskutoimitusta per sekunti.

Usein puhutaan siitä, että louhijat yrittävät ratkaista monimutkaista matemaattista yhtälöä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kyse on enemmän raakaa laskentatehoa ja toistoa vaativasta suorituksesta. Tämän vuoksi vertaus lottonumeroiden arvaamisesta toimii hyvin.

Noin 10 minuutin välein yksi louhijoista löytää oikean hash-arvon. Tämä louhija saa:

• ⛓️ Lisätä lohkoketjuun uuden lohkon ja valita siihen sisällytettävät Bitcoin-transaktiot.
• 💵 Lohkopalkkion, joka on tällä hetkellä 3,125 BTC per lohko.
• 💰 Transaktiomaksut kaikista lohkon sisältämistä transaktioista.

Uudet bitcoinit syntyvät näin ollen lohkopalkkioiden muodossa.

Kun lohko on lisätty lohkoketjuun, alkaa uusi kilpailu seuraavasta lohkosta eli uuden hash-arvon löytämisestä. Bitcoin-louhijat löytävät hash-arvon joskus parissa minuutissa, mutta välillä siihen voi mennä 30–40 minuuttia. Pitkällä aikavälillä keskiarvoksi muodostuu noin 10 minuuttia.

Periaatteessa kuka tahansa voi ostaa Bitcoin-louhintalaitteen ja osallistua louhintaan.  Suurin osa louhinnasta tapahtuu nykyisin valtavissa louhintafarmeissa, joissa voi olla kymmeniä tuhansia louhintalaitteita. Nämä farmit on usein sijoitettu strategisesti edullisten energialähteiden lähettyville.

Bitcoinin vs. muiden kryptojen louhinta

Bitcoin ei ole ainoa louhittava kryptovaluutta. Bitcoinin lisäksi markkinoilla on myös muita Proof of Work -pohjaisia kryptoja, jotka tarvitsevat toimiakseen fyysisiä louhintalaitteita. Tällaisia ovat mm. Dogecoin, Litecoin ja Monero.

Jokaisen louhittavan kryptovaluutan teknologiassa on pieniä eroavaisuuksia. Niiden toimintaperiaate on silti vastaava kuin Bitcoinin kohdalla: louhijat kilpailevat lohkopalkkioista ja ylläpitävät lohkoketjua.

Suurin ero Bitcoinin ja muiden PoW-kryptojen välillä on verkon louhintatehossa. Bitcoin-verkon hashrate eli louhijoiden laskentateho on tällä hetkellä suuruusluokkaa sata kertaa suurempi kuin muiden louhittavien kryptojen yhteenlaskettu laskentateho. Tämä tekee Bitcoinista merkittävästi turvallisemman muihin PoW-kryptoihin verrattuna.

On tärkeää ymmärtää, mihin suuntaan teknologia kehittyy. Useimmat louhittavat kryptovaluutat on luotu yli 10 vuotta sitten. Vuonna 2017 markkinoille tuli myös joukko Bitcoinista haarautuneita kryptoja, kuten Bitcoin Cash. Kyse on kryptojen varhaisessa vaiheessa syntyneestä teknologiasta.

2020-luvulla markkinoille tulleet kryptot käyttävät lähes poikkeuksetta Proof of Stake -konsensusta. Siinä louhintaan erikoistuneet ASIC-laitteet on korvattu validoivilla palvelimilla, joissa ratkaisevaa ei ole laskentateho vaan verkkoon lukittu (steikattu) panos.

Voit lukea laajemman katsauksen eri kryptovaluuttojen louhinnasta tästä oppaasta: Kryptovaluuttojen louhinta.

Bitcoinin lohkoketju ja louhinta

Bitcoinin lohkoketju on julkinen tietokanta, joka sisältää kaikki Bitcoin-verkossa lähetetyt transaktiot. Lohkoketju on yksi hajautetun tietokannan tyyppi. Useimmat kryptovaluutat käyttävät lohkoketjua, mutta muitakin hajautettuja tietokantoja on olemassa.

Lohkoketju on suora käännös englanninkielisestä termistä blockchain. Kyse on toisiinsa linkitetyistä eli ketjutetuista lohkoista. Voit ajatella lohkon olevan kuin tiedosto, jossa on lista transaktioita. Jokainen transaktio sisältää tiedon siitä, mistä osoitteesta ja mihin osoitteeseen bitcoineja on lähetetty sekä metadataa.

Alla on kuva satunnaisesta Bitcoin-transaktiosta ja sen sisältämästä datasta.

On tärkeää ymmärtää, että lohkon koko on rajoitettu. Bitcoinin kohdalla yhteen lohkoon mahtuu noin 4 megatavua dataa. Rajattu koko pakottaa käyttäjät kilpailemaan transaktiomaksuilla, jos he haluavat oman siirtonsa prosessoitavaksi ennen muita. Tämä nostaa transaktioiden kustannuksia ruuhkaisina aikoina.

Bitcoin-louhijat rakentavat Bitcoinin lohkoketjun. Ne muodostavat uuden lohkon verkkoon lähetetyistä transaktioista keskimäärin 10 minuutin välein. Bitcoin-louhinta varmistaa myös lohkoketjun turvallisuuden.

Bitcoinin lohkoketju on erittäin turvallinen Bitcoin-verkon louhintatehon ansiosta. Jotta lohkoketjun dataa pystyisi manipuloimaan, hyökkääjällä olisi oltava enemmän laskentatehoa kuin muilla verkon jäsenillä. Tätä kutsutaan 51 % -hyökkäykseksi. Yksittäisen toimijan on käytännössä jokseenkin mahdotonta kerätä vaadittavaa laskentatehoa.

Voit lukea lohkoketjun toiminnasta lisää tästä artikkelista: Mikä on lohkoketju?

Louhintapalkkiot ja transaktiomaksut

Bitcoinin louhinnan taloudellinen puoli on vähintään yhtä tärkeä osa louhintaa kuin sen tekninen toteutus. Bitcoinin louhinnan on oltava taloudellisesti kannattavaa tai louhijat lopettaisivat toimintansa.

Bitcoin-louhinnan taloudellinen puoli keskittyy usein louhintapalkkioihin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että louhijoiden tulot koostuvat kahdesta osasta:

1. 💵 Louhintapalkkiot
2. 💰 Transaktiomaksut

Louhintapalkkio on (vuoden 2024 halvingin jälkeen) 3,125 bitcoinia per lohko. Transaktiomaksujen osuus on selvästi pienempi kuin lohkopalkkio, mutta ruuhkaisina aikoina se on noussut parhaimmillaan kymmeniin prosentteihin.

Bitcoin-louhinta on kovaa taloudellista kilpajuoksua louhintafarmien kesken, sillä verkon louhintateho kasvaa ajan kuluessa. Verkkoon tulee uusia louhijoita, minkä lisäksi vanhoja louhintalaitteita korvataan tehokkaammilla koneilla.

Alla on kuva Bitcoin-verkon louhintatehon eli hashraten kasvusta. Löydät ajantasaisen datan tältä sivulta.

Samaan aikaan kun Bitcoin-verkon louhintateho kasvaa, louhintapalkkio puolittuu neljän vuoden välein. Tätä prosessia kutsutaan nimellä Bitcoin-halving. Seuraava lohkopalkkion puoliintuminen tapahtuu arviolta vuonna 2028.

Tämä kehitys tarkoittaa sitä, että yhä suurempi määrä louhijoita kilpailee pienenevästä lohkopalkkiosta. Tämä pakottaa louhintafarmit tehostamaan jatkuvasti toimintojaan uusimalla louhintalaitteita ja löytämällä mahdollisimman edullista sähköä.

Milloin Bitcoinin louhinta loppuu?

Bitcoinin louhinta jatkuu periaatteessa niin kauan, kun Bitcoin-verkkoa käytetään ja louhinta on taloudellisesti kannattavaa.

Jos Bitcoinin louhinta loppuisi, koko Bitcoinin toiminta pysähtyisi, koska kukaan ei ylläpitäisi enää lohkoketjua. Käytännössä Bitcoinin turvallisuus olisi jo vaarantunut paljon aikaisemmin niin alhaiselle tasolle, ettei Bitcoinia juuri käytettäisi.

Moni aloittelija kysyy kuitenkin seuraavan kysymyksen: Bitcoinin lohkopalkkiot putoavat aikanaan nollaan, joten eikö louhinta pysähdy siihen? Vastataan tähän kysymykseen seuraavaksi.

Bitcoinin lohkopalkkiot puolittuvat 210 000 lohkon välein, mikä tarkoittaa noin neljää vuotta. Viimeinen halving tapahtuu lohkossa 6 720 000 (arviolta vuonna 2136), jolloin palkkio puolittuu 0,00000001 bitcoiniin. Tämä vastaa 1 satoshia eli 100 miljoonasosaa bitcoinista. Vuonna 2140 lohkopalkkio ei enää puoliinnu, vaan putoaa nollaan.

Loppuuko louhinta vuonna 2140? Todennäköisesti ei, sillä louhijat saavat myös tämän jälkeen lohkojen transaktiomaksut itselleen. Transaktiomaksujen on kuitenkin noustava kompensoimaan lohkopalkkion poistumista (yhdessä Bitcoinin hinnan kanssa), jotta louhinta olisi kannattavaa.

Alla oleva kuva: Bitcoinin louhintafarmi.

Käytännössä mahdolliset kannattavuusongelmat louhinnasta tulevat esiin jo paljon ennen vuotta 2140. Tästä muodostuu myös taloudellinen tasapainokysymys.

Jos transaktiomaksut nousevat liikaa, se tekee pienistä siirroista kannattamattomia. Tämä taas vähentäisi Bitcoinin käyttöä, mikä puolestaan pudottaisi transaktiomaksuja, koska ne kohoavat käytön eli verkon kulutuksen kasvaessa. Samalla pienet transaktiot siirtyvät yhä enemmän Bitcoinin salamaverkon puolelle.

Miten tämä tilanne ratkaistaan käytännössä? Aiheesta käydään varmasti paljon keskustelua tulevien kymmenien vuosien aikana. Paljon riippuu myös siitä, jatkuuko Bitcoinin hintakehitys yhtä suotuisana kuin ennen, ja tuleeko Bitcoinin lohkoketjulle uusia käyttökohteita.

Ongelma ei ole varsinaisesti louhintapalkkioiden loppuminen vuonna 2140. Jos lohkopalkkioiden pieneneminen aiheuttaa kannattavuusongelmia louhijoille, ne tulevat esiin jo huomattavasti ennen vuotta 2140. Tällä hetkellä aihetta pohditaan vasta teoreettisella tasolla.

Bitcoin-louhinnan energiankulutus

Bitcoinin louhinta kuluttaa merkittävästi energiaa. Tämä energiankulutus on usein suurin kritiikin lähde Bitcoinia kohtaan. Kriitikoiden mielestä näin suuri energiankulutus ei ole järkevää, koska vaihtoehtoja on olemassa. Markkinoilla on myös paljon kryptovaluuttoja, joiden energiankulutus on selvästi pienempi.

Bitcoin-verkon laskentateho eli louhijoiden kuluttama energia tekee siitä poikkeuksellisen turvallisen. Verkon hyökkäykseen vaadittaisiin niin suuri määrä resursseja, ettei se olisi taloudellisesti järkevää. Vaikka jokin taho haluaisi tehdä hyökkäyksen Bitcoinia kohtaan taloudellisista tappioista huolimatta, vaadittavan louhintalaitteiston hankinta olisi erittäin vaikeaa.

Bitcoinin louhintaa tehdään markkinaehtoisesti. Lukuisat toimijat ympäri maailmaa käyttävät resurssejaan Bitcoin-louhintafarmeihin, koska näkevät sen taloudellisesti järkevänä. Kannattavuuslaskelmia tehdään jatkuvasti, ja louhintafarmeja myös sulkeutuu aika ajoin, jos ne eivät saavuta tuottotavoitteita.

Energiankulutuksen järkevyyttä arvioidaan kuitenkin subjektiivisesti. Yksi henkilö voi pitää Bitcoinia turhana, kun taas toinen pitää sitä arvokkaana teknologiana. Markkinaehtoisessa taloudessa resurssit ohjautuvat sinne, missä riittävän moni toimija näkee niille arvoa.

Bitcoinin louhinnassa on viime vuosina siirrytty enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Louhintayhtiöt hyödyntävät nykyisin vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja ydinvoimaa. Bitcoin-louhintaa voidaan myös sijoittaa alueille, joissa energiaa syntyy yli paikallisen tarpeen. Näin louhinta voi käyttää energiaa, joka muuten jäisi osittain hyödyntämättä.

Bitcoinin energiankulutus on todella laaja aihe, jota emme käsittele tässä artikkelissa syvällisemmin. Löydät siitä netistä todella paljon informaatiota eri lähteistä.

Kyse on loppujen lopuksi siitä, pitääkö riittävän moni henkilö Bitcoinia niin arvokkaana teknologiana, että siihen kannattaa uhrata valtavasti resursseja. Jos markkinoille tulee korvaavia ja parempia vaihtoehtoja, resurssit suunnataan silloin toisaalle. Toistaiseksi näin ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Miten aloittaa Bitcoin-louhinta käytännössä?

Seuraavaksi käydään läpi, miten Bitcoin-louhinta tapahtuu käytännössä ja mitä asioita tavallisen henkilön tulee ottaa huomioon ennen aloittamista.

Louhinnan vaatimat tilat

Bitcoin-louhija on todella kovaääninen tietokone, joka tuottaa myös paljon lämpöä. Et voi pitää sitä käynnissä esimerkiksi olohuoneen tai työhuoneen nurkassa.

Tarvitset Bitcoin-louhintaa varten käytännössä erillisen tilan. Esimerkiksi autotalli, kellari, varastotila tai vastaava, joka ei ole jatkuvassa asuinkäytössä.

Mitä viileämpi tila on, sitä parempi se on louhintalaitteen kannalta. Bitcoin-louhijan tuottamaa hukkalämpöä voi hyödyntää esimerkiksi lämmityksessä.

Louhintalaitteet

Bitcoinin louhinta tapahtuu erikoisvalmisteisilla ASIC-laitteilla. Niiden hinnat vaihtelevat tuhansista euroista jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Periaate on sama kuin muissakin tietokoneissa: mitä kalliimpi laite, sitä enemmän louhintatehoa saat.

On tärkeää huomioida laitteiden jatkuva kehitys. Tänään ostamasi louhintalaite voi olla kannattava tietyllä Bitcoinin hinnalla, mutta tilanne voi olla täysin toinen jo esimerkiksi vuoden päästä.

Louhintalaitteet muuttuvat jatkuvasti tehokkaammiksi, joten vanhempien laitteiden kilpailukyky heikkenee ajan myötä. On tärkeää, että laitteen hankintahinta saadaan katettua louhintatuloilla mahdollisimman nopeasti.

Bitcoin-louhijan kannattavuus on yhdistelmä sen louhintatehoa (hashia sekunnissa) ja sähkökulutusta.

Sähkönkulutus

Sähkönkulutus on keskeinen osa Bitcoinin louhinnan kannattavuutta. Vaikka hankkisit tehokkaimman louhintalaitteen, louhinta ei ole kannattavaa, jos sähkösopimuksesi on liian kallis.

Netistä löytyy laskureita kaikille louhittaville kryptovaluutoille. Voit syöttää laskuriin louhintalaitteesi tehon (hashrate), sähkönkulutuksen ja sähkösopimuksesi hinnan. Laskuri näyttää arvioidun tuoton päivätasolla. Esimerkiksi Minerstats.com -sivusto tarjoaa laskurin Bitcoin-louhinnan kannattavuudelle.

Muista sisällyttää sähkön hintaan kaikki maksamasi kustannukset – ei pelkkä EUR/kWh -hinta. Tavalliselle kotikäyttäjälle louhinta on usein kannattavaa vain silloin, kun Bitcoinin hinta on korkealla.

Louhintapooli

Yksittäisen Bitcoin-louhijan on äärimmäisen epätodennäköistä löytää lohko yksin. Todennäköisyys on samaa luokkaa kuin voittaisit lotossa useamman kerran peräkkäin. Tämän vuoksi useimmat louhijat liittyvät louhintapooliin.

Louhintapoolin idea on sama kuin kimppalotossa.  Useat louhijat yhdistävät laskentatehonsa yhteen pooliin ja jakavat myös palkkiot osallistujien kesken. Louhintapooleissa voi olla kymmeniä tuhansia jäseniä. Tunnettuja louhintapooleja ovat mm. Foundry USA, AntPool ja F2Pool.

Louhintapooli muuttaa satunnaisen ja harvoin osuvan lohkopalkkion tasaiseksi tulovirraksi. Ilman louhintapoolia yksittäinen louhija voi joutua odottamaan kymmeniä tai jopa satoja vuosia löytääkseen yhden lohkon.

Pooli perii yleensä noin 1–2 % suuruisen palvelumaksun.

Lompakko ja verot

Tarvitset louhintaa varten myös Bitcoin-lompakon. Se voi olla tietokoneelle asennettava ohjelmisto, mobiiliappi, selaimen lisäosa tai fyysinen laite. Voit tutustua eri lompakkotyyppeihin tarkemmin tästä artikkelista: Bitcoin-lompakko aloittelijan opas.

Bitcoinin louhintapalkkiot maksetaan bitcoineilla (BTC), jotka lähetetään lompakkoosi tietyin väliajoin. Kun haluat myydä louhintapalkkiosi, voit lähettää bitcoinit kauppapaikkaan ja vaihtaa ne euroiksi.

Muista, että Bitcoin-louhinnasta saatava tulo on verotettavaa tuloa. Verohallinnon ohjeista löytyy tarkemmat tiedot siitä, miten laitehankinnat ja sähkökulut voidaan vähentää verotuksessa.

Louhinnan riskit

Bitcoin-louhintaan liittyy useita taloudellisia riskejä, jotka on syytä huomioida. Seuraavassa on kolme merkittävintä riskiä.

1. 📊 Kilpailu: Bitcoinin louhinta on vuosi vuodelta vaikeampaa kiristyvän kilpailun vuoksi. Tänään tekemäsi kannattavuusaskelma voi vanhentua nopeasti.
2. 📉 Bitcoinin kurssi: Bitcoinin kurssinousu on aiemmin kompensoinut lohkopalkkioiden puoliintumista (halving). Jos Bitcoinin kurssikehitys heikkenee, louhinnasta voi tulla kannattamatonta.
3. 🛠️ Operatiiviset riskit: Huomioi myös muut riskit, kuten laitteiden tekniset ongelmat tai sähkön hinnan nousu.

Mieti tarkkaan, ovatko riskit sinulle hyväksyttäviä. Tavallisen sijoittajan on huomattavasti helpompi ostaa suoraan bitcoinia.

Onko Bitcoinin louhinta kannattavaa vuonna 2026?

Globaalisti Bitcoinin louhintaa harjoitetaan edelleen kannattavasti vuonna 2026. Oleellinen kysymys on kuitenkin seuraava: kenelle louhinta on kannattavaa?

Kilpailu Bitcoinin louhinnasta kiristyy jatkuvasti. Louhinta keskittyy yhä enemmän valtaviin yksiköihin, jotka rakennetaan halpojen energialähteiden läheisyyteen. Kyse on globaalisti miljardiluokan bisneksestä.

Tavallinen kuluttaja ei voi kilpailla kannattavuudessa suurimmille toimijoille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Bitcoinin louhinta voisi olla kannattavaa myös yksityishenkilölle – tietyissä olosuhteissa.

”Onko Bitcoinin louhinta kannattavaa juuri nyt?”

Tähän ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kannattavuus riippuu ennen kaikkea sähkösopimuksesta ja Bitcoinin hinnasta.

Kannattavuus riippuu myös monesta muusta asiasta, kuten:

• 🔥 Lämpö: Pystytkö hyödyntämään louhinnan tuomaa hukkalämpöä?
• 🏭 Tilat: Millaiset tilat sinulla on louhintaan?
• 🏢 Yritys: Tehdäänkö louhintaa yritystoimintana vai yksityishenkilönä?

Muista myös, että Bitcoin ei ole ainoa louhittava kryptovaluutta. Muiden kryptovaluuttojen louhinta voi olla joissain tilanteissa kannattavampaa peruskäyttäjälle.

Bitcoin-louhinta – yhteenveto

Bitcoin-louhinta on erikoisvalmisteisilla ASIC-laitteilla tehtävää laskentatyötä. Louhintaan osallistuu globaalisti valtava määrä louhintalaitteita. Kaikki louhijat kilpailevat oikeudesta luoda seuraava lohko Bitcoinin lohkoketjuun.

Louhijat saavat palkkioksi työstään louhintapalkkion (3,125 BTC) sekä lohkon sisältämät transaktiomaksut. Uudet bitcoinit syntyvät näin ollen louhinnan yhteydessä. Kaikki bitcoinit on louhittu vuoteen 2140 mennessä.

Bitcoinin louhinnan taustalla on Bitcoinin käyttämä konsensusalgoritmi Proof of Work. Se määrittää, että konsensus verkon transaktioista ja lohkoketjun datasta voidaan muodostaa vain ”työntodisteen” avulla.

Bitcoinin louhinta on myös sen suurin kritiikin lähde. Louhintaa kritisoidaan sen vaatiman sähkönkulutuksen vuoksi. Bitcoinin osuus globaalista sähkönkulutuksesta on pieni, mutta louhinta kuluttaa saman verran sähköä kuin monet keskikokoiset valtiot.

Bitcoinin louhinnassa käytetään yhä enemmän uusiutuvia energianlähteitä. Suurin osa louhijoista sijaitsee valtavissa louhintafarmeissa, jotka voidaan rakentaa esimerkiksi aurinkopaneelien, vesivoimalaitoksen tai ydinvoimalan läheisyyteen.

Kuka tahansa voi ostaa Bitcoin-louhijan ja aloittaa louhinnan. On kuitenkin vaikea tehdä louhintaa kannattavasti, jos käytössä ei ole erittäin halpaa sähköä. Monille yksityishenkilöille bitcoinien ostaminen on käytännössä helpompaa kuin louhinnan aloittaminen.

Bitcoin-louhinta UKK

Alla on vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin Bitcoinin louhinnasta.

Mitä tarkoittaa Bitcoin-louhinta?

Bitcoin-louhinta on erikoisvalmisteisten tietokoneiden tekemää laskentatyötä. Nämä tietokoneet kilpailevat oikeudesta luoda uusia lohkoja lohkoketjuun. Louhinnan yhteydessä syntyy myös uusia bitcoineja lohkopalkkioina.

Voiko puhelimella louhia Bitcoinia?

Käytännössä ei. Bitcoinin louhinta vaatii ASIC-laitteita, jotka on suunniteltu vain tähän tarkoitukseen. Puhelimen, tavallisen tietokoneen tai näytönohjaimen teho ei riitä kilpailemaan nykyisessä verkossa.

Paljonko Bitcoinin louhinta kuluttaa sähköä?

Bitcoinin louhinta kuluttaa globaalisti paljon sähköä, koska miljoonat laitteet tekevät laskentatyötä ympäri vuorokauden. Yksittäisen louhintalaitteen kulutus on usein 2000–3500 wattia. Globaalisti koko Bitcoin-louhinnan sähkönkulutus on 150–250 terawattia.

Onko Bitcoinin louhinta kannattavaa?

Bitcoinin louhinta on kannattavaa suurille toimijoille, joilla on käytössään halpaa sähköä ja kykyä investoida tehokkaimpiin louhintalaitteisiin. Yksityishenkilölle louhinta on harvoin kannattavaa ilman erittäin edullista sähköä tai mahdollisuutta hyödyntää hukkalämpöä.

Paljonko louhinnalla tienaa?

Louhijan tulot koostuvat lohkopalkkiosta ja transaktiomaksuista. Tulo riippuu laitteiston tehosta, sähkön hinnasta ja Bitcoinin kurssista. Yksittäisellä laitteella tuotot ovat yleensä pieniä suhteessa investointiin, ellei sähkö ole hyvin halpaa.

Milloin Bitcoinin louhiminen loppuu?

Bitcoinin louhinnalle ei ole varsinaista päätepistettä. Uusia bitcoineja syntyy noin vuoteen 2140 asti, minkä jälkeen louhijat saavat palkkionsa transaktiomaksuista. Louhinta jatkuu niin kauan kuin Bitcoin-verkkoa käytetään ja se on taloudellisesti kannattavaa.

Mitä tapahtuu, kun kaikki bitcoinit on louhittu?

Kun lohkopalkkio putoaa nollaan, uusia bitcoineja ei enää synny. Louhijat saavat tulonsa silloin pelkästään transaktiomaksuista. Bitcoin-verkko voi silti toimia normaalisti, jos maksut riittävät ylläpitämään louhinnan kannattavuuden.