Mikä on Bitcoinin puoliintuminen (halving)?

Bitcoinin puoliintuminen (halving) on tapahtuma, jossa uusien bitcoinien tarjonta hidastuu 50 prosenttia. Puoliintuminen tapahtuu automaattisesti noin neljän vuoden välein – seuraavan kerran arviolta maalis–huhtikuussa 2028. Tässä oppaassa käydään läpi, miten halving toimii käytännössä ja millaisia vaikutuksia sillä on Bitcoin-louhijoihin ja sijoittajiin.

Mikä on Bitcoinin puoliintuminen (halving)?

Bitcoinin puoliintuminen (halving) on tapahtuma, jossa uusien bitcoinien tarjonta hidastuu 50 prosenttia. Bitcoinin puoliintuminen (halving) tapahtuu automaattisesti, kun Bitcoinin lohkoketjuun on lisätty 210 000 uutta lohkoa. Ajallisesti tämä tarkoittaa noin neljää vuotta.

Huom. Käytämme tässä tekstissä pääosin termiä halving, sillä se on lyhyempi ja kryptoyhteisössä yleisemmin käytetty nimitys.

Halving tarkoittaa käytännössä Bitcoinin lohkopalkkioiden puolittumista. Lohkopalkkiot ovat bitcoineja, joita maksetaan louhijoille uuden lohkon louhimisen yhteydessä. Bitcoinin perustamishetkellä (2009) louhijat saivat palkkioiksi peräti 50 bitcoinia per lohko. Lohkopalkkio on puolitettu tämän jälkeen neljä kertaa.

Bitcoinin lohkopalkkio on tällä hetkellä 3,125 bitcoinia per lohko. Seuraavan, arviolta vuonna 2028 tapahtuvan halvingin jälkeen, palkkio laskee 1,5625 bitcoiniin. Halvingeja tapahtuu yhteensä 32 kappaletta. Kaikki 21 miljoonaa bitcoinia on louhittu vuoden 2140 tienoilla.

Bitcoinin rajallinen tarjonta erottaa sen perinteisistä fiat-valuutoista (dollari, euro, jne.). Keskuspankit voivat kasvattaa fiat-valuuttojen määrää ilman rajoitusta, mutta Bitcoinin rahapolitiikka on ennalta määritelty ja ns. kiveen hakattu. Halving-mekanismi hidastaa uusien bitcoinien syntyä ja varmistaa sen, että kokonaismäärä pysyy rajattuna 21 miljoonaan.

On tärkeää huomata, että halving ei tee bitcoinista deflatorista vaan disinflatorisen valuutan. Uusien bitcoinien määrä kasvaa koko ajan, mutta kasvuvauhti hidastuu ajan kuluessa. Bitcoinin kokonaisvaranto ei kuitenkaan missään vaiheessa pienene.

Bitcoin-halvingien historia

Ensimmäinen Bitcoinin halving tapahtui marraskuussa 2012. Lohkopalkkio puolittui tuolloin 50 bitcoinista 25 bitcoiniin. Ensimmäisellä halvingilla oli todella iso vaikutus lohkopalkkioihin bitcoineissa mitattuna, mutta ei vielä dollareissa. Tämä johtuu siitä, että Bitcoinin kurssi oli ensimmäisen halvingin aikaan vain noin 11 dollaria per bitcoin.

Bitcoinin historian aikana on toteutunut neljä halvingia: vuosina 2012, 2016, 2020 ja 2024. Alla olevasta taulukosta näet puoliintumisten päivämäärät sekä niiden vaikutukset lohkopalkkioihin.

Jokainen halving tapahtuu 210 000 lohkon välein, mikä tarkoittaa ajallisesti noin neljää vuotta. Ajallinen arvio voidaan tehdä, koska Bitcoinin lohkoaika on ennalta määrätty. Lohkoaika on keskimäärin noin 10 minuuttia.

Käytännössä halvingien välinen aika on ollut hieman alle neljä vuotta. Tämä johtuu siitä, että Bitcoin-verkkoon tulee jatkuvasti uutta louhintatehoa, joten lohkoja löydetään hieman 10 minuuttia nopeammin.

Bitcoin-verkko korjaa louhinnan vaikeustasoa kahden viikon välein vastaamaan uutta louhintatehoa. Korjaus tulee kuitenkin pienellä viiveellä, ja tämän vuoksi pitkän aikavälin keskiarvo on aavistuksen 10 minuuttia pienempi.

Vuoden 2024 halving tapahtui 3 vuotta, 11 kuukautta ja 8 päivää edellisen puoliintumisen jälkeen.

Bitcoin halving 2028 on Bitcoinin viides halving. Se tapahtuu nykyisten arvioiden mukaan maalis-huhtikuussa 2028. Ajankohta tarkentuu vuoden 2028 alussa. Bitcoinin lohkoapalkkio putoaa vuoden 2028 halvingin myötä 1,56 bitcoiniin.

Miten Bitcoinin halving tapahtuu käytännössä?

Bitcoinin halving on automatisoitu tapahtuma, jota ei tarvitse aktivoida erikseen. Yksittäinen Bitcoinin kehittäjä tai yhteisön jäsen ei käynnistä halving-prosessia manuaalisesti, eikä kukaan voi myöskään estää sen toteutumista tai muuttaa ajankohtaa. Halving on Bitcoinin ohjelmakoodiin kirjoitettu sääntö.

Bitcoinin lohkoketjun lohkojen määrää kuvataan termillä lohkokorkeus (block height). Jokainen uusi lohko kasvattaa lohkokorkeutta yhdellä. Kun lohkokorkeus saavuttaa 210 000 lohkoa, Bitcoinin lohkopalkkiot puolittuvat automaattisesti. Tämä prosessi toistuu aina 210 000 lohkon välein yhteensä 32 kertaa.

Viimeinen varsinainen halving tapahtuu lohkossa 6 720 000, jolloin palkkio puolittuu 0,00000001 bitcoiniin. Tämä vastaa 1 satoshia eli 100 miljoonasosaa bitcoinista. Se on pienin yksikkö, johon yksi Bitcoin voidaan jakaa. Siksi lohkopalkkio ei voi puoliintua enää pienemmäksi.

Viimeisen halvingin jälkeen nähdään vielä yksi ”lainausmerkeissä oleva halving” lohkossa 6 930 000 – arviolta vuonna 2140. Tuolloin lohkopalkkio putoaa 1 satoshista nollaan. Tämä ei ole teknisesti halving-tapahtuma, mutta se on tärkeä hetki koko halving-prosessissa.

Bitcoinin kehittänyt Satoshi Nakamoto ei ole koskaan antanut selitystä, miksi bitcoinien enimmäismääräksi valittiin juuri noin 21 miljoonaa ja miksi lohkopalkkio puolittuu 210 000 lohkon välein.

Halving muissa kryptovaluutoissa

Bitcoin ei ole ainoa kryptovaluutta, jolla on halving-tapahtumia. Lohkopalkkioiden puoliintumiset ovat tyypillisiä louhittaville eli Proof of Work -konsensusta käyttäville kryptoille.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että louhinta (Proof of Work) ei vielä takaa sitä, että ko. kryptovaluutan tarjonta olisi rajattu Bitcoinin tavoin. Kaikilla louhittavilla kryptovaluutoilla ei siis ole halving-tapahtumia.

Tunnetuimpia Proof of Work -kryptovaluuttoja ovat Bitcoinin lisäksi:

• Dogecoin
• Bitcoin Cash
• Monero
• Litecoin
• Zcash

Näistä kryptovaluutoista Bitcoin Cash, Litecoin ja Zcash pohjautuvat Bitcoinin ohjelmakoodiin, joten ne käyttävät myös noin neljän vuoden välein tapahtuvia halvingeja.

Dogecoinin lohkopalkkio laski projektin alkuvuosina, mutta nykyisin käytössä on kiinteä palkkio. Monerossa lohkopalkkio laskee asteittain, kunnes saavutetaan ns. tail emission -vaihe. Siinä lohkopalkkio jää pysyvästi tietylle tasolle.

Suurin osa kryptovaluutoista käyttää Proof of Stake -konsensusta.  Siinä suurin osa tokeneista on tyypillisesti allokoitu jo projektin alussa (esimerkiksi sijoittajille, tiimille ja ekosysteemille), ja ne vapautuvat markkinoille asteittain ns. vesting-aikataulujen kautta.

Monissa Proof of Stake -kryptoissa kokonaisvaranto kasvaa ajan myötä inflaation ja staking-palkkioiden vuoksi. Joissain voi olla käytössä manuaalisia deflatorisia toimenpiteitä. Esimerkiksi pieni osa BNB:n varannosta ”poltetaan” tasaisin väliajoin.

Täysin Bitcoinin kaltaiset halving-tapahtumat ovat kryptomarkkinoilla harvinaisia.

Halvingin vaikutukset

Halving vaikuttaa suoraan Bitcoin-louhijoihin, joiden lohkopalkkiot puolittuvat välittömästi halvingin jälkeen. Halvingilla on ollut historiallisesti myös merkittävä vaikutus Bitcoinin kurssikehitykseen, mutta nykyisin tämä näkyy lähinnä narratiivien tasolla.

Halvingin vaikutukset louhijoihin

Bitcoin-verkon louhijat kokevat halvingin vaikutukset heti ensimmäisestä lohkosta lähtien. Käydään seuraavaksi läpi, millaisia haasteita halvingit louhijoille käytännössä aiheuttavat.

Louhinta on muuttunut valtavasti Bitcoinin alkuvuosista nykypäivään. Projektin alkuaikoina se oli Bitcoin-entusiastien harrastustoimintaa. Nyt tilanne on aivan toinen.

Bitcoinin louhinta on nykyisin globaali bisnes, jota harjoittavat miljardiluokan yritykset (myös pörssilistatut yhtiöt). Louhintalaitteet on keskitetty valtaviin louhintafarmeihin, joiden sijainnit on optimoitu sähkön tuotantolaitosten läheisyyteen. Alla on kuva louhintafarmin sisältä.

Halvingilla on siten suora vaikutus lukuisten eri louhintayritysten kannattavuuteen. Kilpailu vielä louhimatta olevista bitcoineista kiristyy joka päivä, ja halving voi tehdä louhinnasta kannattamatonta sellaisille toimijoille, jotka eivät saa riittävän halpaa sähköä.

Bitcoinin kurssi on tehnyt historiassa merkittäviä nousuja halvingien jälkeen. Tämä on osaltaan kompensoinut lohkopalkkioiden puoliintumista. Jos vastaavaa hinnannousua ei nähtäisi tulevaisuudessa tai laskumarkkinat pitkittyisivät, moni louhintayritys voisi ajautua kannattavuusongelmiin.

Kun puhutaan louhijoista kannattavuudesta, on tärkeää muistaa, että louhijat saavat lohkopalkkioiden lisäksi myös lohkojen sisältämät transaktiomaksut. Niiden kasvu (tai pieneneminen) on myös tärkeä osa kannattavuusyhtälöä.

Lue lisää aiheesta tästä artikkelista: Bitcoinin louhinta – aloittelijan opas.

Halvingin vaikutukset Bitcoinin kurssiin

Halvingilla on ollut historiallisesti vaikutusta Bitcoinin kurssiin ja sitä kautta Bitcoin-sijoittajiin. On kuitenkin hyvin tärkeää erottaa historialliset tapahtumat tulevasta.

Lohkopalkkioiden puoliintumisilla oli merkittäviä käytännön vaikutuksia vuosina 2012 ja 2016. Tuolloin suurin osa Bitcoinin varannosta oli vielä louhimatta, ja lohkopalkkiot olivat bitcoineissa mitattuna todella suuria. Nykyisin tilanne on aivan toinen.

Yli 95 prosenttia kaikista bitcoineista on louhittu. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi tarjonta on enää vain marginaalinen osa jo markkinoilla olevista bitcoineista. Näin myös halvingin vaikutus markkinaan on pienentynyt merkittävästi. Alla oleva graafi kuvaa Bitcoinin varannon kehitystä vuoteen 2033 asti.

Bitcoinin treidausvolyymi vaihtelee nykyisin kymmenistä miljardeista satoihin miljardeihin dollareihin päivätasolla. Toisin sanoen, parhaimmillaan yli miljoona bitcoinia vaihtaa omistajaa joka päivä.

Uusia bitcoineja syntyy louhinnan kautta 450 kappaletta päivässä. Näiden suhteellinen vaikutus päivittäiseen tarjontaan on pieni. Tämän lisäksi on huomioitava, etteivät uudet bitcoinit edes tule välittömästi markkinoille lisäämään tarjontaa.

Louhinnan siirtyminen ammattimaiseksi yritystoiminnaksi on tuonut ison muutoksen. Monet louhintayhtiöt eivät myy louhimiaan bitcoineja heti markkinoille, vaan yritykset myös holdaavat bitcoineja strategisessa mielessä.

Bitcoinin nousumarkkinat ovat historiallisesti noudattaneet neljän vuoden syklejä – aivan kuten halvingit. Tästä on vedetty johtopäätös, että halvingit ovat aiheuttaneet Bitcoinin nousut ja laskut. Nykyisin markkinaa ymmärretään kuitenkin paremmin.

Esimerkiksi kevään 2020 COVID-romahdus, vuoden 2022 karhumarkkina ja kevään 2025 tariffikriisi ovat osoittaneet, että Bitcoinin makrotrendit kulkevat käsi kädessä muiden omaisuusluokkien kanssa.

Vain harva analyytikko pitää halving-tapahtumia merkittävänä selittäjänä Bitcoinin kurssille. Niillä on ollut todennäköisesti iso vaikutus kahden ensimmäisen halvingin aikaan, mutta nykyisin Bitcoinin kurssilla on tärkeämpiä ajureita.

Bitcoinin kurssi voi toki silti edetä neljän vuoden sykleissä, vaikka halving ei olisikaan syklin pääasiallinen ajuri.

Lue lisää aiheesta tästä artikkelista: Bitcoin-sijoittaminen – aloittelijan opas.

Bitcoinin puoliintuminen – yhteenveto

Bitcoinin puoliintuminen eli halving on yksi Bitcoinin tärkeimmistä mekanismeista. Halving puolittaa louhijoiden saamat lohkopalkkiot ja varmistaa, että uusien bitcoinien määrä vähenee ajan myötä. Juuri halving-mekanismi pitää huolta Bitcoinin niukkuudesta ja erottaa sen monista perinteisistä rahajärjestelmistä.

Bitcoinia kutsutaan halvingin vuoksi usein deflatoriseksi valuutaksi. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä sen varanto ei koskaan pienene. Bitcoin on todellisuudessa disinflatorinen valuutta, mikä tarkoittaa inflaation eli varannon kasvuvauhdin pienenemistä.

Bitcoin ei ole ainoa kryptovaluutta, joka käyttää halving-mekanismia. Lohkopalkkioiden puoliintuminen on käytössä myös muutamissa muissa kryptovaluutoissa, mutta tällaiset toteutukset ovat kryptomarkkinoilla harvinaisia.

Halvingin suorat vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea louhijoihin, joiden tulot pienenevät merkittävästi jokaisen puoliintumisen jälkeen. Historiallisesti Bitcoinin kurssinousu on usein kompensoinut halvingin vaikutusta.

Tulevina vuosina keskustelu halvingin ympärillä siirtyy todennäköisesti yhä enemmän siirtomaksuihin. Niiden merkitys kasvaa, mutta samalla syntyy käytännön haaste: jos siirtomaksut nousevat liikaa, yhä useampi henkilö ei halua tehdä siirtoja Bitcoinin lohkoketjussa. Ratkaisu voi löytyä myös uudenlaisesta käytöstä, kuten NFT-siirroista, DeFi-sovelluksista jne.

Seuraava Bitcoinin halving tapahtuu arvioiden mukaan maalis–huhtikuussa 2028. Halvingit jatkuvat tämän jälkeen vielä yli sata vuotta.