bitcoin vai kulta

Bitcoin vain kulta - kumpi on parempi suoja finanssikriisin varalta?

Bitcoin on digitaalista kultaa ja Litecoin digitaalista hopeaa. Tämä toimii monen kryptosijoittajan narratiivina sekä syynä hajauttaa omaisuutta virtuaalivaluuttoihin. Kulta- sekä Bitcoin-sijoittajat ovat riidelleet jo vuosien ajan siitä, kumpi tarjoaa parempaa turvaa nykyisin finanssijärjestelmän romahtaessa. Tässä artikkelissa käydään läpi molempien vaihtoehtojen hyviä sekä huonoja puolia.

Kulta on tuhansia vuosia vanha maksuväline

Bitcoinin ja kulta eroavat merkittävästi fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Toinen merkittävä ero on niiden asema planeettamme historiassa.

Nykyinen yhteiskunta ei voisi toimia ilman digitaalisessa muodossa olevaa rahaa. Ihmiset tulivat silti toimeen tuhansia vuosia ilman standardisoituja maksuvälineitä. Ensimmäiset yhteisöt toimivat nimittäin vaihtokaupan avulla. Esimerkiksi vuohi vaihdettiin keihääseen, kalaan tai turkiksiin. Vaihtokauppa oli hyvin tehotonta, sillä molemmilla osapuolilla piti olla halussaan tuote, jota toinen juuri sillä hetkellä tarvitsee.

Planeettamme alkoi kehittyä huomattavasti siinä vaiheessa, kun yhteisöt ottivat käyttöön rahaa eri muodoissaan. Karja toimi tuhansien vuosien ajan maksuvälineenä, sillä paimentolaisyhteisöissä lehmä tai vuohi oli lähes poikkeuksetta haluttua tavaraa.

Egyptiläiset alkoivat käyttää kultaa sekä hopeaa maksuvälineenä jo 5000 vuotta sitten. Ne valikoituivat rahaksi tuhansia vuosia kestäneen prosessin aikana. Kulta ja hopea ovat alkuaineina poikkeuksellisia, joille ei ole planeetalla vastineita. Fyysisten ominaisuuksien lisäksi niiden niukkuus (engl. scarcity) on riittävä. Tällä hetkellä yksi unssi kultaa maksaa noin 1200 taalaa louhia maan pinnalle.

kulta mike maloney hidden secrets of money

Mike Maloney kertoo rahan historiasta suositussa Hidden Secrets of Money -sarjassaan. Jos et ole vielä tutustunut, pääset videoon kuvaa klikkaamalla.

Kulta ja hopea muuttuivat rahaksi noin vuonna 600 eaa, jolloin nykyisen Turkin alueella sijaitsevat lyydialaiset alkoivat tehdä niistä standardimuotoisia kolikoita. Siihen asti kullalla oli käyty kauppaa eri kokoisilla ja eri laatuisilla hipuilla. Näihin aikoihin luotiin myös ensimmäiset kultarahat Kiinassa.

Seuranneet sivilisaatiot jatkoivat samalla tiellä. Kultarahoista tuli nykyisten kolikoiden muotoisia, jossa oli tietty kultapitoisuus. Tästä huolimatta valtiot saivat tuhottua nämä valuutat inflaatiolla jo pari tuhatta vuotta sitten. Koska hopeaa ja kultaa ei saanut lisää, niiden pitoisuutta alettiin pudottaa. Lopulta kansa hylkäsi nämä "laimennettut" kolikot arvattavin seurauksin.

Kulta ei takaa enää nykyisiä valuuttoja

Kulta on ollut mukana myös modernin ajan taloudessa. Vielä sata vuotta sitten käytössä oli kultakantaan perustuvia valuuttoja, jossa paperirahan vakuutena oli pankkien holvissa sijaitsevaa kultaa. Valuuttaa ei pystytty ainakaan teoriassa tuhoamaan painokoneen avulla, mutta totuus oli toinen.

Maailmansotien aikana valtiot heittivät kultatakauksen romukoppaan ja painoivat rahaa siitä huolimatta. Kuuluisin esimerkki tämän toiminnan aiheuttamasta hyperinflaatiosta on Saksasta 1920-luvulla. Hyperinflaatio tuhosi ihmisten omaisuuden, ja tämä kurjuus tarjosi 1920-luvulla otollisen alustan Adolf Hitlerin valtaannousulle.

Toisen maailmansodan jälkeen kulta oli edelleen suuressa roolissa. Bretton Woods -järjestelmä sitoi Yhdysvaltain dollarin kultaan kiinteällä 35$/unssi -hinnalla. Muut valuutat olivat siten kultakannassa dollarin kautta. Tämäkin järjestelmä kaatui, yllätys yllätys, keskuspankin painokoneeseen.

Yhdysvallat alkoi rahoittaa mm. Vietnamin sotaa sekä muita valtion menoja painamalla dollareita. Lopulta Ranskan lähetti sotalaivan Yhdysvaltoihin ja halusi vaihtaa dollarinsa kultaan. Kun muutkin maat alkoivat seurata esimerkkiä, presidentti Richard Nixon joutui tekemään kuuluisan ilmoituksensa elokuun 15. päivänä vuonna 1971.

Nixon irrotti dollarin kultakannasta ja muutti kaikki planeettamme valuutat fiat-rahaksi. Kyseessä on loputtomaan velkavuoreen nojaava järjestelmä, jossa ihmiset vaihtavat työnsä ja vapaa-aikansa paperinpaloihin tai bittiavaruudessa tyhjästä luotaviin numeroihin. Järjestelmä on pysynyt pystyssä monien suureksi ihmetykseksi yli 45 vuotta.

Kullasta tuli 1970-luvun alun jälkeen vapaasti treidattava raaka-aine. On silti täysin virheellistä sanoa, ettei sillä olisi mitään merkitystä keskuspankeille. Esimerkiksi James Rickards kertoo kirjassaan The New Case for Gold, että Yhdysvaltain keskuspankki olisi ollut jo useaan otteeseen vararikossa ilman sen kultavarantoja.

Tälläkin hetkellä Venäjän ja Kiinan keskuspankit hamstraavat kultaa niin paljon kuin irti saavat. Kulta on nykyisin sekä keskuspankkien että yksityishenkilöiden vakuutena fiat-järjestelmän mahdollista (tai vääjäämätöntä) romahdusta vastaan.

Bitcoin syntyi finanssikriisin raunioista

Bitcoinin historia on kultaan verrattuna erittäin lyhyt. Mysteerihenkilö Satoshi Nakamoton kirjoittama white paper julkaistiin lokakuun 31. päivä vuonna 2008, jolloin Bitcoin mainittiin ensimmäisen kerran. Lohkoketjun ensimmäinen lohko luotiin sen sijaan tammikuun 3. päivänä vuonna 2009. Molemmat näistä kelpaavat hyvin Bitcoinin syntymäpäiviksi. Kyseessä on joka tapauksessa noin 10 vuotta vanha keksintö.

Moni ei tiedä sitä, että virtuaalivaluuttojen historia ulottuu paljon Bitcoinia kauemmas. Yksi alan pioneereista on varmasti kryptografi David Chaum, joka kehitti DigiCash -nimisen virtuaalivaluutan jo 1980-luvun puolivälissä. Lohkoketjuteknologia on esitelty myös 1990-luvulla, jolloin internetin kasvun myötä luotiin myös erilaisia kokeiluja digitaalisesta valuutasta.

Embed from Getty Images

Kuvassa on japanilainen Satoshi Nakamoto, jota epäiltiin hetken ajan Bitcoinin luojaksi. Kyseessä ei ollut kuitenkaan haluttu mysteerimies.

Jos Satoshi Nakamoto on Bitcoinin äiti, niin tällä kryptovaluutalla on monta isää. Taustalla on pitkä kehitystyö ja monia epäonnistuneita projekteja. Satoshi Nakamoto sai vihdoin luotua järjestelmän, jonka markkinat hyväksyivät.

Bitoin on syntynyt vuosina 2007-2008 maailmaa järisyttäneen finanssikriisin raunioista. Keskuspankkien holtiton politiikkaa oli monille liikaa, ja fiat-rahalle haluttiin luoda kestävä vaihtoehto. Tämä vaihtoehto sai nimen Bitcoin.

Bitcoin on saanut tuhansia seuraajia

Uusi kryptovaluutta oli alkuun vain pienen piirin puuhastelua. Ensimmäinen reaalimaailman ostos suoritettiin vuonna 2010, kun Laszlo Hanyecz -niminen henkilö maksoi kahdesta pitsasta 10.000 Bitcoinia. Tätä päivää kutsutaan nykyisin nimellä Pizza Day.

2010-luvun alussa Bitcoinista kiinnostui yhä kasvava joukko ihmisiä, ja tämä johti luonnollisesti myös uusien kryptovaluuttojen syntymiseen.

Bitcoin-ohjelmisto oli alusta asti open source -pohjainen, eli kuka tahansa saattoi tehdä siitä oman versionsa. Näin teki mm. entinen Googlen insinööri nimeltään Charlie Lee, joka loi Litecoin-nimisen kryptovaluutan vuonna 2011. Lee halusi tehdä Bitcoinista nopeamman ja kevyemmän version. Jos Bitcoin on digitaalista kultaa, niin Litecoinia on usein kutsuttu digitaaliseksi hopeaksi.

Charlie Lee

Kuvassa Litecoinin perustaja, Charlie Lee

Kehitys jatkui 2010-luvun alkupuolella ripeänä. Maailman syntyi myös kryptovaluuttapörssejä. Vuonna 2014 tapahtunut japanilaisen Mt. Gox -pörssin romahdus on edelleen yksi Bitcoinin historian suurimmista katastrofeista.

Näihin aikoihin myös toisen sukupolven kryptovaluutat saivat alkunsa. Venäläinen ohjelmoija Vitalik Buterin kuvaili Ethereum-ekosysteemin vuoden 2013 lopulla. Ethereum käynnistyi virallisesti kesällä 2015, ja tästä sai alkunsa myös älysopimusten aika.

Nykyisin puhutaan jo 3. sukupolven kryptovaluutoista, jotka ovat ratkaisseet mm. Ethereumin skaalautuvuusongelmat. Lisäksi fyysisillä laitteilla tehtävää louhintaa ei enää tarvita.

Kryptovaluuttojen markkinat ovat suorastaan räjähtäneet viimeisen parin vuoden akana. Bitcoin on säilyttänyt ykköspaikkansa, ja tälläkin hetkellä sen markkinaosuus pyörii 50 prosentin tuntumassa. Nykyisin kryptomarkkina on laajentunut valtavasti käsittämään kokonaisia ekosysteemejä. Pelkästään valuutan roolissa toimivat projektit (kuten Bitcoin) ovat vain yksi sektori koko kakusta.

Kullan kurssia manipuloidaan

Tutkitaan seuraavaksi kullan sekä Bitcoinin kurssikehitystä viime vuosilta.

Kulta lähti toden teolla lentoon 2000-vuoden alkupuolella. Monet tunnetuimmista kullan puolestapuhujista alkoivat sijoittaa siihen vuosien 2000-2005 välisenä aikana, jolloin kurssi pyöri noin 200-400 dollarissa.

kulta spotti

Kullan spottihinta 20 vuoden ajalta. Lähde: Bullionvault

Kulta romahti vuoden 2008 finanssikriisin aikana noin 25 prosenttia, mutta aloitti sen jälkeen todella väkevän nousun lähes 1900 dollarin tasolle. Tämän taustalla oli mm. maailman keskuspankkien voimakas elvytys, eli suomennettuna rahan painaminen.

Kullan kurssi on käytännössä vastapeli sille fiat-valuutalle, jolla sen arvoa mitataan. Jos Yhdysvaltain dollari vahvistuu, niin kullan dollarihinta laskee – ja päinvastoin. Samaan aikaan kullan hinta on noussut valtavasti monessa maassa, jonka valuutta on ollut vuoden 2018 aikana rajussa syöksyssä dollariin nähden.

Moni kultasijoittaja on kokenut epämiellyttäviä fiiliksiä jo vuosien ajan. Kulta on ollut laskumarkkinassa dollariin (sekä euroon nähden) jo seitsemän vuotta, ja viimeiset pari vuotta se on polkenut käytännössä paikallaan. Moni analyytikko uskoo kullan olevan valtavan manipuloinnin kohteena.

Spottihinta nimittäin määräytyy futuurimarkkinoilla, jossa kultaa voidaan ostaa ja myydä paperilla lähes rajattomia määriä. Sijoittaja voi myydä lyhyeksi (eli shortata) tuhansia unsseja kultaa, joita hän ei edes omista. Isot finanssialan instituutiot voivat romahduttaa tällä short-myynnillä markkinat ja ostaa sitten shortit takaisin kurssin pudottua.

Tunnettu kulta-guru James Rickards on puhunut usein siitä, että maailmanmarkkinaa manipuloidaan Kiinan vuoksi. Kiinalaiset haluavat holviinsa kultaa, eikä se saa maksaa liikaa. Kun prosessi on suoritettu loppuun, kurssin voidaan antaa palautua normaalille tasolleen.

Bitcoin on laskenut kohta vuoden päivät

Monelle voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon Bitcoinin sekä kullan kurssigraafit muistuttavat toisiaan. Kyse on toki kullan kohdalla huomattavasti pidemmästä ajanjaksosta, mutta kryptovaluuttojen maailmassa yksi kuukausi vastaa yhtä vuotta perinteisillä markkinoilla.

Bitcoinin kurssi saavutti huippunsa joulukuussa 2017, ja nyt sijoittajat ovat kärvistelleet laskumarkkinassa pian 10 kuukautta. Kulta romahti pahimmillaan lähes 50 prosenttia sen kurssihuipusta, ja nyt se on tasaantunut noin 35% pudotuksen maastoon. Bitcoin romahti pahimmillaan noin 70% prosenttia, ja tämän hetkinen kurssikin on hieman yli 65% pudotusta huipuista.

bitcoin kurssi tradingview

Kuvassa Bitcoinin kurssikehitys parin viime vuoden ajalta. Lähde: Tradingview

Monien mielestä Bitconin kurssia manipuloidaan kullan tavoin. Cboe ja CME avasivat Bitcoin-futuurit joulukuussa 2017, ja Bitcoinin raju alamäki alkoi lähes päivälleen tästä tapahtumasta. Vaikka futuurit eivät olisikaan syypäitä, niin Bitcoinia treidataan nykyisin hyvin eri tavoin kuin vielä 5 vuotta sitten.

Markkinoita dominoivat pörssit kuten BitMEX, jotka tarjoavat jopa 100:1 vipuvaikutusta Bitcoin-futuurien ostamiselle. Hintoja liikuttavat erilaiset botit, jotka manipuloivat myös markkinoita enemmän tai vähemmän.

Bitcoin sekä kulta ovat tällä hetkellä loistava tai surkea sijoituskohde - riippuen perspektiivistä. Moni kyseisiä assetteja ostanut guru on tehnyt sijoituksensa kurssien ollessa parin sadan korvilla. Siihen nähden 1200$ kulta tai 6500$ Bitcoin ovat loistavia hintoja. Samaan aikaan markkinoilla on henkilöitä, joiden kultaportfolio on pakkasella 30-40 prosenttia. Bitcoinista puhumattakaan.

Kullan edut finanssikriisin aikana

Kultaa voidaan treidata siinä missä mitä tahansa maailman raaka-aineita. Unohdetaan tässä kohtaa hintaspekulointi, ja keskitytään sen ominaisuuksiin mahdollisen valuuttajärjestelmän romahtaessa. Kukaan ei tiedä miten raju seuraava finanssikriisi on, mutta todennäköisesti maailman pelilauta pistetään täysin uusiksi.

Moni sijoittaja ostaa kultaa hedgenä tällaista skenaariota vastaan. Kulta on toiminut turvasatamana jo tuhansia vuosia, eikä se ole koskaan menettänyt arvoaan ihmisten silmissä. Planeetallamme on aika vähän vaihtoehtoja kullan korvikkeeksi isomman kriisin keskellä. Taide, timantit ja vastaavat esineet kuuluvat samaan kategoriaan.

Kulta on päätynyt rahaksi tuhansien vuosien aikana hyvästä syystä. Sen saatavuus on vaikeaa, mutta ei kuitenkaan liian vaikeaa. Tavallisen sijoittajan on hankala ostaa esimerkiksi timantteja tai varmistua niiden aitoudesta. Kultaa on saatavilla verkkokaupankin välityksellä ilman ongelmia.

kulta tavex

Tavex.fi on suosittu kullan välittäjä Suomessa.

Arvotauluihin tai antiikkiin verrattuna kulta on huomattavasti kätevämpää. Yksi kolikko voi olla finanssikriisin keskellä 5000$ tai 10.000$ tai 50.000$ arvoinen. Sillä ostaa jo aika monta säkillistä perunoita. Kultaharkko voi olla pahimman kaaoksen keskellä helposti yhden kivitalon arvoinen.

Bitcoiniin verrattuna kullan etuna on sen vanhanaikaisuus. Koska kulta on offline-assetti, sitä ei voida hakkeroida tililtäsi missään vaiheessa. Vaikka internet kaatuisi, niin kultaraha on aina turvassa sinun taskussasi.

Kultaan voi nykyisin sijoittaa myös ETF-rahastojen avulla, mutta käsitellän tässä artikkelissa fyysistä kultaa suhteessa Bitcoiniin. Niin sanottu paperikulta tai ETF-osuus ovat finanssikriisin aikana yhtä turvattomia kuin perinteiset fiat-valuutatkin.

Kullan historia on sen etuna mahdollisessa kriisitilanteessa. Joka ainoa planeettamme ihminen ymmärtää kullan arvon - pienistä lapsista alkaen. Sellaista paikkaa ei maailmasta löydy, jossa kultaraha ei kelpaisi maksuvälineeksi.

Hopealla on käytännössä samat ominaisuudet. Palataan tähän kolikkoon vielä tarkemmin artikkelin lopussa.

Bitcoinin edut kriisitilanteessa

Bitcoinin edut mahdollisessa kriisitilanteessa ovat kultaan verrattuna erilaiset. Fakta on toisaalta se, että kukaan ei tiedä mitä tulevassa kriisissä oikein tapahtuu. Edellisen romahduksen aikaan kryptovaluuttoja ei ollut vielä olemassa.

Tuleva kriisi on mitä todennäköisimmin valuuttakriisi. Kuten aiemmin artikkelissa kerrottiin, kaikki planeettamme valuutat ovat tällä hetkellä pohjimmiltaan arvotonta fiat-rahaa. Niitä pitää pystyssä vain kansalaisten luottamus. Kun tuo luottamus menetetään, lopputuloksena on Venezuelan tilanne.

Venezuelan valuutta on tuhoutunut hyperinflaation keskellä, ja maan kansalaiset näkevät nälkää.

Jos fiat-valuuttojen arvo lähtee nopeaan laskuun, tämä johtaa käytännössä väistämättä kullan sekä Bitcoinin arvonnousuun. Aivan samalla tavalla myös kuppi kahvia, tölkki maitoa tai tynnyri öljyä alkaa nostaa arvoaan. Valuuttakriisin hetkellä ihmiset haluavat vaihtaa arvoaan menettävän fiat-rahan mihin tahansa tuotteeseen, ruokaan tai sijoituskohteeseen, joka pitää arvonsa.

Bitcoin on rakennettu alusta asti järjestelmäksi, joka ei ole keskuspankkien eikä minkään muunkaan tahon kontrollissa. Jos pankit kaatuvat tai tilisi jäädytetään, Bitcoin on edelleen käytössäsi ilman ongelmia.

Vanhemmat sukupolvet haluavat turvautua kriisitilanteessa kultaan, mutta miten on nuorempien sukupolvien laita? Kryptovaluutat ovat koko ajan suositumpi sijoituskohde milleniaalien keskuudessa. Haluaako 20-vuotias henkilö ennemmin maksuna hopearahan vai Bitcoineja?

Kryptovaluuttojen etuna on myös parempi saatavuus kriisitilanteessa. Jos pörssit alkavat kaatua, kultakauppiaasi pistää todennäköisesti lapun luukulle. Tarjonta syödään niin nopeasti, ettei kultaa tai hopeaa ole saatavilla. Voit ehkä ostaa kultarahoja netin huutokauppojen kautta, mutta näissä tilanteissa olisi valtava riski tulla huijatuksi.

Bitcoin on sen sijaan digitaalista valuuttaa, jonka oikeellisuus ja omistajuus vahvistetaan aina lohkoketjun avulla.

Toinen tärkeä etu on Bitcoinin helppo siirrettävyys yli rajojen. Tälläkin hetkellä on nähty tilanteita, joissa Venezuelasta poistuvilta ihmisiltä on takavarikoitu heidän omaisuuttaan. Kriisitilanteessa kulta ja hopea voivat aiheuttaa ongelmia, jos haluat siirtää ne mukanasi esimerkiksi toiseen maahan.

Bitcoinit sekä muut kryptovaluutat ovat aina turvassa lompakossasi. Voit säilyttää niitä tarvittaessa hardware-lompakon sijaan myös online-lompakossa, jolloin et koskaan kuljeta omaisuutta mukanasi. Tarvitset vain internet-yhteyden tilillesi kirjautumiseen.

Bitcoin vai kulta?

Kumpi on sitten ultimaattinen turvasatama kriisitilanteessa – Bitcoin vai kulta? Molempien kannattajat ovat riidelleet asiasta jo vuosikausia ilman järkevää lopputulosta. Bitcoinkeskuksen kanta on se, että sijoittajan portfoliossa on tilaa ehdottomasti molemmille – kuten myös hopealle!

Sekä kulta että Bitcoin tarjoavat todennäköisesti suojaa mahdollista finanssikriisiä vastaan. Nouseeko Bitcoinin arvo kultaan nähden enemmän vai ei - aika näyttää. Molempien hankintaan on hyviä argumentteja ja niillä on arvoa mahdollisessa kriisitilanteessa hieman eri syystä.

Bitcoinin tilanne on on epävarmempi, koska virtuaalivaluttoja ei ole vielä testattu kriisien keskellä. Bitcoinin kurssi voi lähteä etenkin alkuvaiheessa laskuun, jos sijoittajat vaihtavat bittirahat "turvalliseen" fiat-valuuttaan. Jos kaaos kuitenkin syvenee valuuttakriisiksi, moni haluaa varmasti siirtää euronsa takaisin Bitcoiniksi.

Etenkin vanhemman sukupolven mielestä kulta on ainoa todellinen turvasatama siinä vaiheessa, jos tankit alkavat vyöryä kaduille.

Kulta on ehkä enemmän ”maailmanlopun assetti”. Uskotko 3. maailmansotaan tai vastaaviin kauhukuviin, jossa seuraava kriisi aiheuttaa laajempia tuhoja sekä esimerkiksi internetin kaatumisen? Silloin kulta on sinun valintasi. Kulta on myös perinteinen inflaatiosuoja, jolla on pitkä historia sekä paljon tukijoita.

Bitcoin on moderni vastine kullalle. Siitä on tullut uuden sukupolven valinta valuuttaromahdusta vastaan. Milleniaaleja ei kiinnosta kantaa kultakolikoita taskussaan tai keksiä niille turvallista säilytyspaikkaa kotona. Monissa kehittyvissä maissa kullan tai hopean turvallinen ostaminen ja säilyttämien voi myös olla mahdotonta.

Kryptovaluutat kulkevat modernin ihmisen mobiililaitteessa joka päivä. Omaa Bitcoin-varantoa on helppo lisätä tai myydä nappia painamalla. Jos haluat myydä 50% kultaharkosta tai kultakolikosta, asia menee huomattavasti hankalammaksi.

Onko hopea hyvä vaihtoehto kullalla?

Tällä hetkellä moni kullan ystävä sijoittaa hopeaan niiden välisen hintaeron vuoksi. Kullan ja hopean kurssien suhde on ollut tuhansia vuosia 10:1 ja 15:1 maastossa. Kuluneen 50 vuoden aikana kullan ja hopean suhde on vaihdellut 30:1 ja 100:1 välillä, ja artikkelin kirjoitushetkellä ollaan noin 80:1 tasolla.

Kullan ja hopean suhdeluku asetettiin jo antiikin aikoina 10:1 ja 15:1 väliin, koska niitä löytyy planeettamme sisältä suurin piirtein tässä suhteessa. Nykyisten tutkimusten mukaan tarkka lukema on noin 17,5:1. Koska kullan ja hopean kurssit eroavat tällä hetkellä historiallisesta keskiarvosta niin paljon, moni sijoittaja kokee hopean nousupotentiaalin olevan hurjasti parempi.

Hopeaa saa myös erikokoisissa harkoissa. Kuvassa 10 unssin harkko goldsilver.com sivulta

Hopea eroaa kullasta siten, että kyseessä on ennen kaikkea raaka-aine teollisuudessa. Hopeaa tarvitaan lukemattomiin eri asioihin esimerkiksi elektroniikka- sekä lääketeollisuudessa. Kullasta vain 10-15% menee teolliseen käyttöön, ja loput ovat koruina sekä kultaharkkoina keskuspankkien holveissa.

Koska hopeaa käytetään teollisuudessa erittäin pieniä määriä mm. sähkölaitteissa, sen talteen kerääminen on usein mahdotonta. Hopean erottelu muusta jätteestä olisi niin kallista, ettei se kannata (etenkään nykyisillä hinnoilla). Näin ollen paljon hopeaa katoaa kierrosta joka päivä.

Hopean etuna on kultaan on ehdottomasti sen hintataso. Nykeinen digitaalinen kehitys tarkoittaa myös sitä, että hopeaa tarvitaan aina enemmän ja enemmän myös tulevaisuudessa. Yhden hopeakolikon saa ostettua tällä hetkellä noin 15 dollarilla, joten sijoittaminen onnistuu hyvin myös pienellä budjetilla.

Hopean haittapuolena on varastointi. Suuren rahamäärän sijoittaminen tarkoittaa valtavaa määrää hopeakolikoita tai -harkkoja. Kultakolikoita tarvitaan tällä hetkellä 80 kertaa vähemmän.

Kuva: iStock / bodnarchuk, Pixabay, Pexels

Tule keskustelemaan aiheesta lisää Bitcoinkeskuksen foorumille!

Leave a reply