kryptovaluutta bitcoin

Mikä on kryptovaluutta ja mihin sitä tarvitaan?

etusivu Perustiedot

Tässä artikkelissa pureudutaan sanan kryptovaluutta ytimeen. Mistä kryptovaluutat ovat peräisin ja miksi esim. Bitcoin on olemassa? Miksi kukaan haluaisi ostaa kryptovaluuttoja juuri nyt? Miten kryptovaluutta voi toimia ilman takausta? Entä miten se eroaa tokenista? Tämä artikkeli tarjoilee vastaukset mm. näihin kysymyksiin kryptovaluutoista.

loading...

Kryptovaluuttojen historia alkaa 1980-luvulta

Satoshi Nakamoto on tuttu nimi jokaiselle kryptovaluutoista kiinnostuneelle. Tämä toistaiseksi tuntematon henkilö julkaisi Bitcoinin white paperin vuonna 2008. Yleisen uskomuksen mukaan Satoshi Nakamoto keksi kryptovaluutat ja lohkoketjun, mutta molemmat väittämät ovat virheellisiä.

Kryptovaluuttojen historia ulottuu aina 1980-luvulle asti. Amerikkalainen kryptografi David Chaum kehitti DigiCash-nimisen kryptovaluutan jo vuonna 1989. Projekti meni lopulta konkurssiin vuonna 1998, mutta DigiCashin perustamisen jälkeen kehitettiin myös muita kryptovaluuttoja. Myös uutena keksintönä pidetyt älysopimukset on esitelty ideana ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla Nick Szabon toimesta.

Eräs 1990-luvun tunnetuimmista projekteista oli nimeltään e-gold. Sen ideana oli luoda digitaalista kultaa. Asiakas lähetti yhtiölle arvometallinsa, jonka jälkeen hän sai niitä vastaavan määrän digitaalista valuuttaa. E-gold kaatui ongelmiin lainsäädännön kanssa, mutta nykyisin vastaavalla idealla toimii yrityksiä kuten goldmoney.com.

 “Nakamoto may have been the mother of Bitcoin, but it is a child of many fathers: David Chaum’s blinded coins and the fateful compromise with DNB, e-gold’s anonymous accounts and the post-9/11 realpolitik, the cypherpunks and their libertarian ideals, the banks and their industrial control policies, these were the whole cloth out of which Nakamoto cut the invention.” (Lähde)

Virtuaalivaluuttoja on siis luotu enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi jo 20 vuotta ennen Bitcoinia. Satoshi Nakamoton luoma bittiraha on saanut myös vaikutteita monista näistä projekteista.

Miksi kryptovaluutat ovat olemassa?

Satoshi Nakamoto onnistui luomaan vuonna 2008 jotain historiallista. Bitcoin sai taakseen riittävän laajan kannatuksen, mikä mahdollisti sen kehitystyön ja nopean kasvun ympäri maailmaa. Bitcoin syntyi vuoden 2008 pankkikriisin raunioilta, ja hardcore-fanien mielestä sen tärkein tehtävä on vapauttaa henkilö nykyisen finanssijärjestelmän kahleista.

Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan noin 92% amerikkalaisista ei omista kryptovaluuttoja. Suurin yksittäinen syy tilanteeseen oli kyselyn mukaan: ”There is no need or they are disinterested.”. Toisin sanoen, valtaosa ihmisistä ei näe tällä hetkellä syytä omistaa kryptovaluuttoja. Tässä kohtaa kryptovaluuttojen omistajat haukkovat henkeään kauhistuksesta. Kuinka joku voi katsoa nykyistä finanssijärjestelmää ja olla pelkäämättä sen tuhoutumista minä hetkenä hyvänsä?

Bitcoin on syvimmältä olemukseltaan tie vapauteen ja ulos valtioiden ja keskuspankkien kontrolloimasta järjestelmästä.  Joidenkin mielestä kryptovaluuttoja voi verrata kuuluisaan Matrix-elokuvaan; Bitcoin on kuin Morpheuksen Neo:lle tarjoama punainen pilleri.

You take the blue pill—the story ends, you wake up in your bed and believe whatever you want to believe. You take the red pill—you stay in Wonderland, and I show you how deep the rabbit hole goes. Remember: all I’m offering is the truth. Nothing more.

Bitcoinia ei omista kukaan, eikä valuuttaa voi luoda lisää. Kuka tahansa voi hankkia itselleen ilmaisen Bitcoin-lompakon ja vastaanottaa kryptovaluuttaa maksuna myymistään tuotteista tai palveluista. Suomalainen ei tule ajateelleeksi, että maailmassa on tällä hetkellä kaksi miljardia aikuista ilman pankkitiliä. Pahimpien maiden lukema on vain 15% aikuisväestöstä.

Kryptovaluuttojen tarpeellisuutta voi olla hankala todistaa suomalaiselle, jolla on luottamusta nykyiseen pankkijärjestelmään. Tilanne on kuitenkin täysin erilainen monissa maissa ympäri maailmaa. Esim. Venezuelassa kryptovaluutat ovat olleet monen perheen elinehto – kirjaimellisesti.

Kryptovaluutat ovat olemassa, koska riittävän moni ihminen kyllästyi nykyiseen finanssijärjestelmään edellisen finanssikriisin jälkeen. Bitcoinin valtava suosio on todistanut sen, että nämä pioneerit olivat oikealla asialla.

Miksi omistaisin kryptovaluuttaa?

Länsimaissa kryptovaluuttaa ei tarvita suojautumaan tuhansien prosenttien vuosittaiselta inflaatiolta, kuten Venezuelassa. Ainakaan vielä. Miksi suomalaisen pankkitilin omaavan henkilön pitäisi edes harkita kryptovaluuttojen ostamista?

Monet Bitcoinin omistajat uskovat nykyisen pankkijärjestelmän olevan tuhon partaalla, eivätkä he ole ajatuksissaan yksin. Viime vuosina tätä mandaattia ovat kantaneet kullan ystävät, joiden äänitorvena on ollut mm. Peter Schiff. Fyysistä kultaa ja hopeaa on hankittu viimeiset 10 vuotta suojaksi seuraavaa finanssikriisiä vastaan. Tämän lisäksi etuna on omaisuuden siirtäminen ulos pankista, jolloin se on aina omistajansa kontrollissa.

peter schiff kulta
Kuva: Peter Schiff on ollut vuosikausia nykyisen finanssijärjestelmän kriitikko ja neuvonut ihmisiä sijoittamaan kultaan. Nyt moni hänen kannattajistaan on vaihtanut kullan kryptovaluuttoihin.

Viime vuosina kryptovaluutat ovat ottaneet kullan roolin erityisesti nuorten sijoittajien portfoliossa. Kulta ja hopea ovat internetiin tottuneille milleniaaleille liian vanhanaikaisia sijoituskohteita. Digitaalinen kulta (Bitcoin) sen sijaan houkuttelee – erityisesti viime aikoina nähdyn arvonnousun jälkeen. On mielenkiintoista nähdä, löytävätkö kullan ja kryptovaluuttojen kannattajat aikanaan toisensa. Tällä hetkellä  edellä mainittu Peter Schiff sekä muut saman ikäluokan henkilöt ovat (pääosin) vahvasti kryptovaluuttoja vastaan.

Suomessa ja muissa moderneissa länsimaissa oleva henkilö voi syystäkin kyseenalaistaa kryptovaluuttojen tarkoituksen. Mainstream-media antaa ihmisille kuvan siitä, että maailman talous on jälleen kerran keskuspankkiirien hallinnassa. Ihmiset eivät ole kokeneet esimerkiksi Kyproksella ja Kreikassa taannoin nähtyjä tilanteita, joissa pankkien ovet menivät kiinni. Kyproksella myös tallettajien saldoista leikattiin rahaa pankin pelastamiseksi. Tällaiset uhkakuvat ovat tavallisille ihmisille liian abstrakteja.

Kryptovaluuttojen tai kullan hyötyä sijoituskohteena on länsimaissa vaikea ymmärtää, jos henkilöllä ei ole riittävää näkemystä nykyisestä finanssijärjestelmästä.  Tämä rajaa valtaosan kansalaisista ulos, sillä finanssijärjestelmän nykytila ja historia ei yksinkertaisesti kiinnosta ihmisiä. Ne ovat liian kaukaisia asioita, joihin perehtyminen vaatii valtavasti aikaa ja mielenkiintoa.

Ei ole realistista olettaa, että ihmiset alkaisivat tutustumaan joukoittain world monetary history -aiheeseen. Se on etenkin pakotettuna varsin kuivaa luettavaa. Nämä asiat eivät tule koskaan kiinnostamaan valtaosaa ihmisistä. Näin ollen sijoittaminen Bitcoiniin (tai jalometalleihin) on vielä lähitulevaisuudessa pienen marginaalin harrastus – kunnes seuraava finanssikriisi on ovella?

On myös olemassa joukko ekonomeja, jotka eivät näe kryptovaluuttoja järkevänä sijoituskohteena mm. niiden volatiliteetin vuoksi. Osa taas pitää niitä ponzi-huijauksena tai muuten vaan järjettömyytenä. Heidän äänitorvenaan toimii julkisuudessa sijoittajalegenda Warren Buffet, jonka negatiiviset lausunnot kryptovaluutoista ovat monille tuttuja.

Mikä on kryptovaluutta?

Artikkelissa on tähän mennessä kerrottu kryptovaluuttojen syntyhistoriaa sekä mahdollisia syitä niiden omistamiseen. Seuraavaksi on syytä tarkentaa vielä termi kryptovaluutta. Mitä sillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan?

Kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva digitaalinen valuutta. Kryptografiaa käytetään mm. transaktioiden vahvistamiseen, käyttäjätilien salaamiseen sekä valuuttavarannon kontrolloimiseen. Kryptovaluutat ovat täysin digitaalisia, ja niitä säilytetään digitaalisissa lompakoissa.

Monille ajatus virtuaalisesta valuutasta on jotenkin absurdi, mutta Bitcoin ei eroa siltä osin juurikaan euroista tai dollareista. Nykyisestä valuuttavarannosta vain murto-osa löytyy käteisenä ja kolikkoina. Artikkelin kirjoittajalla ei ole ollut seteleitä arkisessa asioinnissa vuosikausiin, eikä paperirahaa tarvita lainkaan esim. Skandinaviassa normaalissa kaupankäynnissä. Lähitulevaisuudessa myös eurot, dollarit ja muut fiat-valuutat tulevat olemaan 100-prosenttisesti digitaalisia.

Euro, dollari ja muut planeetan viralliset valuutat ovat ns. fiat-rahaa. Fiat ei viittaa tässä kohtaa italialaiseen automerkkiin, vaan sanan etymologia on latinan kielessä. Fiat-raha on keskuspankkien liikkeelle laskemaa valuuttaa. Ero kryptovaluuttaan on siinä, että valtiot ovat vahvistaneet fiat-valuutan maksuvälineeksi tiettyjen rajojen sisällä.

Tämä tarkoittaa sitä, että kauppiaan on esimerkiksi Suomessa hyväksyttävä eurot maksuksi asiakkaalta. Toinen tärkeä pointti on verojen maksu, joka täytyy suorittaa valtioiden määräämällä valuutalla.

Embed from Getty Images
Kuva: Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ei ole kryptovaluuttojen suurin ystävä. Samaa voidaan sanoa hänen kollegoistaan.

Kryptovaluutat eivät ole fiat-rahaa, koska ne eivät ole keskuspankkien kontrollissa. Kuka tahansa voi luoda oman kryptovaluuttansa, ja vapaat markkinat määrittelevät sille arvon. Tällä hetkellä yhden Bitcoinin arvo on noin 9000 dollaria, koska vapaat markkinat ovat määrittäneet sille kyseisen hinnan. Ihmisten mielestä tämä dollarimäärä kuvastaa yhden Bitcoinin ostovoimaa.

Usein käytetty argumentti Bitcoinin ”typeryydestä” on lause: Bitcoinia ei takaa mikään, joten se on täysin arvotonta. Sama koskee kuitenkin planeetan jokaista valuuttaa, sillä euro, dollari ym. ovat loppujen lopuksi täysin arvottomia. Erona on se, että euroja ja dollareita voidaan luoda keskuspankin toimesta rajattomasti. Toisin kuin Bitcoinia.

Euron voi korvata joku päivä 100-prosenttisesti digitaalinen ”EU-coin”, joka määritellään viralliseksi vaihdannan välineeksi. Länsinaapuri Ruotsi on puuhannut jo vuosien ajan omaa e-kruunua, ja Venäjä suunnittelee myös vastaavaa operaatiota. ”EU-coin”, e-kruunu, dollari tai euro ovat kaikki tyhjästä luotua rahaa Bitcoinin tavoin.

Oli kyse sitten kryptovaluutasta tai fiat-rahasta, molempien ostovoiman takaa vain yksi asia: luottamus. Euroilla on ostovoimaa vain siksi, koska kyseisen rahan käyttäjät uskovat niin. Tämä luottamus on rikottu maailman historiassa lukemattomia kertoja viimeisen tuhannen vuoden aikana. Hallitsija ovat tuhonneet fiat-valuutat ihmiskunnan historiassa printtaamalla niitä liikaa. Ovatko dollari tai euro sitten poikkeuksia tähän historiaan?

Samalla tavalla myös kryptovaluuttojen luottamus voi kadota. Tähän voi vaikuttaa mm. lainsäädäntö tai ihmisten hyppääminen valtiollisten kryptovaluuttojen kelkkaan.

Kryptovaluutan ja tokenin ero

Aivan ensin on hyvä todeta se, että suomen (ja englannin) kielestä puuttuu tällä hetkellä paljon asiaankuuluvaa sanastoa. Tällä hetkellä esimerkiksi Ethereum tai NEO on kansan kielessä kryptovaluutta, vaikka sanat kuten ekosysteemi, framework, platform tai käyttöjärjestelmä olisivat oikeampia kuvauksia. Virallista termiä ei vain ole vielä olemassa.

Kryptovaluutta-termiä käytetään myös sadoista eri tokeneista, ja seuraavaksi selvennetään näiden kahden eroa. Kuten aiemmin todettiin, kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva digitaalinen valuutta. Token voidaan myös laittaa tämän määritelmän alle. Eroja syntyy kuitenkin teknisellä puolella.

Bitcoin ja Litecoin ovat esimerkkejä kryptovaluutasta. Kyse on siis virtuaalisesta ”kolikosta”, joka sijaitsee omassa lohkoketjussaan. Tämä on hyvin yksinkertainen ja erottava tekijä tokeniin. Kryptovaluutan luominen on siis huomattavasti vaikeampi prosessi, ja sen menestyminen vaatii myös taakseen kriittisen massan. Valuutan ympärille on saatava suuri yhteisö, jotta se saadaan hajautettua riittävän monen ihmisen haltuun. Lisäksi on huomioitava louhinta.

Token syntyy käytännössä ICO:n kautta, joka on kryptovaluuttojen maailmassa oleva joukkorahoituksen muoto. Token sijaitsee olemassa olevassa lohkoketjussa, ja se luodaan kyseisen alustan standardia noudattaen. Ethereum on ylivoimaisesti suosituin token-alusta juuri nyt. Sen lohkoketjuun luodut tokenit käyttävät ERC20-standardia. Tunnetuimpia ERC20-tokeneita ovat EOS, TRON, VeChain ja ICON.

Icon ICX
ICON-projektin ICX-token on yksi tunnetuimmista ERC20-tokeneista.

Tärkeä ero tokenin ja kryptovaluutan välillä on sen käyttö. Bitcoinin ideana on toimia maksuvälineenä myös reaalimaailmassa, ja samaan pyrkivät myös Litecoin ja monet muut kryptovaluutat. Token on puolestaan suunniteltu toimimaan arvon välittäjänä vain tietyn järjestelmän tai ohjelmiston sisällä.

Hyviä esimerkkejä tokeneista ovat erilaisten pelien sisällä jaettavat timantit tai muut rahat, joilla voidaan parantaa esimerkiksi pelihahmon varusteita. Tokeneita voidaan ostaa pelissä myös euroilla. Kryptovaluttojen maailmassa tokeneita voidaan vaihtaa Bitcoineihin ja niitä voidaa myös ostaa Bitcoineilla (pörssistä riippuen myös valituilla muilla kryptovaluutoilla).

Loppusanat

Tämän artikkelin tarkoituksena oli avata lukijalle sanan kryptovaluutta takana olevaa historiaa, teknologiaa sekä terminologiaa. Mistä kryptovaluutat ovat peräisin ja miksi ne ovat olemassa? Miksi kukaan haluaisi ostaa kryptovaluuttoja juuri nyt? Miten kryptovaluutta voi toimia ilman takausta? Miten se eroaa sitten tokenista?

Toivottavasti artikkeli tarjosi vastauksia mm. näihin kysymyksiin.

Yksi merkittävä aihe sivuutettiin tässä jutussa, ja se on kysymys: miten kryptovaluuttojen arvo muodostuu? Kryptovaluuttojen arvo pohjautuu aivan muihin asioihin kuin perinteisten valuuttojen. Koska kyseessä ei ole valtion mandaatin omaava valuutta, sen on saatava arvonsa muuta kautta. Jos aihe kiinnostaa tarkemmin, suosittelen lukemaan tämän Bitcoinkeskuksen artikkelin.

Löydät myös monia muita hyödyllisiä artikkeleita Bitcoinkeskuksen perustiedot-osiosta.

Kuva: Gage Skidmore / FlickriStock / Paul Paladin

Tule keskustelemaan aiheesta lisää Bitcoinkeskuksen foorumille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *