Bitcoin sänhkönkulutus

Bitcoinin louhintaan vaadittava energia on kolmannes koko Suomen sähkönkulutuksesta

Uutiset

Maailman suosituin kryptovaluutta Bitcoin on rikkonut tänään 10.000 dollarin haamurajan ja noussut otsikoihin kaikissa valtamedioissa. Bitcoin perustuu blockchain- eli lohkoketjuteknologiaan. Kyseinen teknologia vaatii toimiakseen valtavaa laskentatehoa lohkoketjua päivittäviltä tietokoneilta. Bitcoinin sähkönkulutus on noussut lohkoketjun transaktioiden lisääntyessä jo sellaiselle tasolle, että se ylittää vuodessa useiden valtioiden energiantarpeen.

Digiconomist.net -sivuston tekemien laskelmien mukaan Bitcoinin sähkönkulutus vuositasolla on tällä hetkellä yli 30 TWh eli terawattituntia. Tämä lukema ei välttämättä kerro vielä yhtään mitään, mutta pieni vertailu auttaa ymmärtämään sen suuruusluokan. Bitcoin syö energiaa vuositasolla jo enemmän kuin 19 eri Euroopan valtiota.

Bittirahan vaatima kulutus vastaa tällä hetkellä noin kolmannesta Suomen koko vuoden sähkönkulutuksesta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jokainen Bitcoin-transaktio kuluttaa energiaa noin 300 KWh. Monien mielestä tämä on tähtitieteellinen lukema, ja vertailu esimerkiksi luottoyhtiö Visan datakeskuksiin antaa sille suuruusluokkaa. Tällä hetkellä Visan Yhdysvalloissa oleva datakeskus kuluttaa noin 2% Bitcoinin energiasta.

Kyseinen vertaus on kuitenkin hieman ontuva, sillä se jättää huomioimatta valtavan energiankulutuksen, joka vaaditaan koko Visan organisaation pyörittämiseksi. Kuinka paljon Visan toimistorakennukset ympäri maailmaa kuluttavat esimerkiksi sähköä, tai niihin päivittäin töihin tulevat ihmiset? Kuinka paljon energiaa vaaditaan esimerkiksi kansainvälisen pankin toimintojen pyörittämiseksi, jolla on kymmeniä tai satoja tuhansia työntekijöitä? Tästä muodostuu aikamoinen hiilijalanjälki.

Mihin kaikki energia oikein Bitcoinin tapauksessa kuluu? Valtava sähkönkulutus johtuu sen taustalla olevasta teknologiasta. Blockchain eli lohkoketju on järjestelmä, jonka ylläpito on hajautettu eikä keskitetty. Se koostuu nimensä mukaisesti ketjussa olevista lohkoista. Jokainen lohko puolestaan sisältää tietyn määrän lohkoketjun transaktioita. Bitcoinin tehonkulutus johtuu tavasta, jolla nämä transaktiot niputetaan yhteen lohkoon ja datan validointi varmistetaan.

Bitcoinin suurin vahvuus on se, että taustalla oleva lohkoketju on käytännössä mahdotonta hakkeroida. Kun ketjuun on kerran luotu uusi lohko, ei vanhojen lohkojen muuttaminen ole käytännössä mahdollista. Jos joku yrittäisi suorittaa tämän toimenpiteen, sen vaatima laskentateho olisi tähtitieteellinen. Jotain kertoo myös siitä, että Bitcoinin lohkoketjua ei ole hakkeroitu vielä kertaakaan sen kymmenvuotisen historian aikana. Kaiken tämän turvallisuuden vastapainona on kuitenkin valtava laskentakapasiteetin tarve, joka puolestaan tarkoittaa korkeaa sähkönkulutusta.

Kun tietokone laitetaan louhintatöihin sen prosessori huutaa käytännössä 100% teholla ilman taukoja. Tämän vuoksi normaalin läppärin käyttäminen ei esimerkiksi ole kannattavaa, sillä sähkönkulutus nousee hetkessä saatua tuottoa korkeammaksi.

Bitcoinin sähkönkulutus ei voi kasvaa loputtomiin, ja ongelmaan etsitään koko ajan erilaisia ratkaisuja. Jos yhteisö ei pääse yksimielisyyteen lohkoketjun päivityksistä, ratkaisu löytyy varmasti hard forkin kautta. Toisin sanoen, joku lohkoketjun uusi haara tai kokonaan toinen kryptovaluutta voi ottaa Bitcoinin paikan toimivampana versiona. Tässä kohtaa palataan myös kysymykseen siitä, miten paljon valtaa maailman suurimmilla louhintapooleilla oikein on. Jos ne siirtyvät joukolla louhimaan jotain toista lohkoketjua Bitcoinin hinnan tippuessa, se käytännössä rampauttaisi koko Bitcoinin lohkoketjun toiminnan. Tämä on yksi riskeistä, joka Bitcoiniin sijoittavan henkilön on hyvä tiedostaa.

Lähde: The Guardian | Kuva: Flickr / Thomas Hawk

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *